KYLÄSUUNNITTELUA ALANKOMAISSA Vital Villages workshop, Sneek 2010 Elina Leppänen, Henrik Hausen

Friisinmaan maakunta, Pohjois-Hollanti − asukasta, 11 kaupunkia, 406 isoa kylää − 570 kylää: < asukasta − DOARPSWURK – maakunnallinen kylätoiminta: toiminnan pääkohderyhmät kyläyhdistykset + kylätalojen johtokunnat, antaa asiantuntijaohjausta näille mm. Kyläsuunnittelun ohjausta - Maakuntaliitto: Maakuntaohjelmassa tavoittteena elinvoimaiset kylät ja kylätalot monitoimikeskuksina  rahoitusta Doarpswurkille kylien ohjaukseen ja mm. kylätaloille

Kyläsuunnittelun nykytila Friisinmaalla − Alle asukkaan kylistä 80 % on laatinut kyläsuunnitelman − Kyläsuunnitelmat otetaan vakavasti − Hallinto kannustaa ja tukee bottom-up toimintaa: − Top-down suunnittelu vähentynyt ja tilalle tullut enemmän bottom-up toimintaa, vuoropuhelu kuntien ja asumiseen liittyvien organisaatioiden kanssa lisäänynyt − Ympäristön laatu on parantunut − Asukasmäärä kylissä on vakiintunut − Asukkaista % kuuluu kyläyhdistyksiin, jäsenmaksu yleensä €

Village Golden triangle Local governmentSocial partners

KYLÄSUUNNITTELMA ALANKOMAAT - Kyläläisten oma suunnitelma vuodeksi - Suunnitteluprosessi kestää noin puoli vuotta -- Prosessit hyvin samantapaisia kuin Suomessa pitkän kaavan mukaisesti HUOMIOITAVAA: -- kyläkävely voi olla alussa osana ongelmien kartoitusta -- kyläkysely on osa prosessia -- neuvottelut naapurikylien kanssa (maakuntaliitto vaatii) -- yhteinen kaikille avoin tulevaisuusilta --kitchen table –keskustelut onnistunut tapa saada ihmisiä ja erilaisia ryhmiä mukaan -- kyläsuunnitteluluonnoksesta järjestetään keskustelutilaisuus, jossa asiantuntijat arvioivat ja antavat palautetta suunnitelmasta -- JUHLAT lopuksi!

KYLÄSUUNNITTELMA ALANKOMAAT - Maakunta Friisinmaa: kyläsuunnittelun ohjaus ilmaista (maakuntaliitto tilaaja), paino yms. kulut e - Dorpswurkilla on 10 työntekijää, joista 6 kiertää kentällä avustamassa kyläsuunnitelmia -Maakunta Gelderland: maakunnallisen kylien yhteenliittymän VKK:n palvelu kyläsuunnittelunohjaus: hinta esim euroa josta VKK:n osuus ja loput maksaa yleensä kunta -Kylien yhteenliittymällä 4 työntekijää+”vapaaehtoisia”

KYLÄSUUNNITTELUN ONGELMAT SAMOJA ERI MAISSA - Miten saada katse tulevaisuuteen ja miten edistää innovaatioita : haasteita mm. * kestävä kehitys, * sosiaalinen hyvinvointi -Miten säilyttää ja kehittää saman aikaan - Liikenteestä ja maankäytöstä on aina erilaisia mielipiteitä. - Kylässä on monenlaisia asukkaita: nuoria, vanhoja, kotiäitejä, yrittäjiä... - Nuorten saaminen mukaan

PAIKALLISTALOUS esimerkkinä REDUZUM Kaksikymmentävuotta sitten ihan tavallinen kylä, jo väki väheni, taloja oli tyhjillään, tiet huonossa kunnossa ja oppilaat vähenivät kyläkoulusta. Osa kyläläisistä päätti, että jotain on tehtävä: ”Someting must be done”.

PAIKALLISTALOUS: REDUZUM Kylän yhteinen tulevaisuuskuva kirjoitettiin kyläsuunnitelmaksi ”Reduzum 2000”, jota lähdettiin toteuttamaan. ”How to organize our future!” Aloitettiin istuttamalla puita liian avoimeen ja tuuliseen kylään.

PAIKALLISTALOUS: REDUZUM Kyläläiset lähtivät sijoittamaan omaan kyläänsä. Raha saatiin kiertämään oman kylän hyväksi. Kyläyhdistyksen rinnalle perustettiin kyläsäätiö, sen tekemä voitto käytettiin kylän yhteiseksi hyväksi. Kylä toteutti pienen asuinalueen myymällä 38 asuintonttia. Ensin kylä oli hankkinut maan, suunnitellut tämän alueen, rakentanut tiet ja kunnallistekniikan.

PAIKALLISTALOUS: REDUZUM ”We did something and we learned we could do it!” Venevalkaman rakentaminen  venepaikkamaksut Yhteyskanavan rakentaminen merelle Kouluun toinen kerros Kirkon kunnostaminen jne.

PAIKALLISTALOUS: REDUZUM Kyläläisten omistama tuulivoima tuottaa kolmasosan kylän sähkön tarpeesta. Uusi isompi tuulivoima suunnitelmissa. ”Now we believe we can do it again!”

PAIKALLISTALOUS: REDUZUM Reduzumissa on nyt 1100 asukasta ja sen maine asukkaiden kylänä on maankuulu. Kyläläisistä 90 % maksaa kyläyhdistyksen jäsenmaksun. Kyläyhdistyksessä toimii 15 työryhmää (mm. elinkeino-, liikenne-, viher-, hyvinvointi-, kulttuuri-, netti/kylälehti-, naapurusto-, tapahtumaryhmät). Reduzumin tarinan kertoi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Peter