Ensi- ja Turvakotienliitto Tapaamispaikkatoiminta 27.1.2014

Kehittämisosuuskunta Avainväki Järjestöjen ja säätiöiden palvelemiseen erikoistunut yritys. Tarjoamme laadukkaita ratkaisuja yhdistyksenne avaintehtävien hoitamiseen. Avainhenkilöiden sijaistaminen Projektien suunnittelu, haku ja toteutus Järjestö- ja palvelutoiminnan kehittämiskonsultointi kriisitilanteiden hoito Laatutyökonsultointi Avainväelle maksat vain tehdystä työstä. ei henkilöstöhallinnon byrokratiaa ei ”vääriä” rekrytointeja jari.karppinen@avainaki.fi taina.jaakkola@gmail.com

Työskentelyperiaatteitamme Käytännönläheisyys Osallisuus ja yhdessä tekeminen Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen ajatus

Päivien ohjelma Klo 10.00 Orientoituminen Tavoitteen tarkentaminen, mistä tiedämme että laatutyömme on onnistunut? Mitä laatu on? Laadun näkökulmat Arvot, asiakkuus, toimintaympäristö Vanhat laatukriteerit, mitä hyödynnämme? Laatutekijät Klo15.00 Päivä päättyy

Aikataulu Kevät 2014 Syksy 2014 Koko väen seminaari 26.-27.5 Laatutyön esittely Kriteeriaihioiden työstö Eväät jatkotyöstämiseen Laatutyöryhmän tapaaminen 27.1: Orientoituminen Tavoitteen kirkastaminen Laatutekijät Laatutyöryhmän tapaaminen 27.3.: Työprosessin jakaminen Muotoseikoista sopiminen Laatutyöryhmän tapaaminen 26.8.: Seminaari- palautteen tarkastelu Kriteerien teko jatkuu Laatutyöryhmän tapaaminen 25.9. : Kriteerien viimeistely Miittamisperus-teet Koko väen seminaari 13.-14.10: Laatutyöryhmän työskentelyn kommentointi, palaute ja hyväksyminen Välitehtävä: Työprosessien kuvaukset Välitehtävä: kriteeriaihioiden kerääminen omalta kentältä Välitehtävä Välitehtävä

Laatuprosessin vaiheet Arvojen ja toimintaperiaatteiden tarkastelu Toimintaympäristön tarkastelu Asiakkuuden tarkastelu Ydinprosessien määrittäminen Tukiprosessien määrittäminen Mittaamisperusteista sopiminen Laatutekijöiden määrittäminen Laatukriteerien määrittäminen Auditointikäytännön rakentaminen Järjestelmän jalkautus, ylläpito ja päivitys Järjestelmän jatkokehittäminen

Mistä tiedämme että laatutyö oli onnistunut? Selkeyttä/läpinäkyvyyttä, työ näkyväksi laatukriteereissä. Ei pelkkä valvonta, vaan myös vanhemmuuden tukemista ja saattamista yhteistyövanhemmuuteen Uusien työmuotojen huomiointi (tehostettu tapaaminen, yökylä tapaaminen, valvotut kotitapaamiset, tiheät tapaamiset) Käsitys siitä miten erotumme muista! Hiljaisentiedon näkyväksi tekemistä Perhemuotojen muuttumisen huomioiminen kriteereissä, mm. tulkin käyttö Turvallisuuteen huomion kiinnittäminen, päihteet/puhalluttaminen Vieraannuttaminen Yhtenäiset lomakkeistot ja käytännöt (säännöt, esitiedot) Arjessa elävä Voidaan kaikki jakaa tuotos, ”tää on meidän työtä” Syntyykö sivussa yhteinen esite? TP-toiminnan profiili nousee ETKL:n piirissä Yhteinen palautejärjestelmä

Oleellista on mielestäni lähestyä laatua tarkasteltavan toiminnan näkökulmasta, muistaen että mikään ilmiö ei ole niin yksinkertainen että yhden näkökulman kautta tavoitettaisiin toiminnan laadun olemus kokonaisvaltaisesti. Laatu on aina kompromissi!

Tiivistäen Asiakas on saamansa palvelun ja laadun paras asiantuntija Laatu ei synny itsestään – siitä on jatkuvasti huolehdittava Laatu on ominaispiirre – se pitää tarkemmin määritellä ja sopia Laadunhallinta on järjestynyttä toimintaa Palvelua on kehitettävä ympäristön ja asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan Tuotteistus, laatu- ja toiminnan kehittäminen liittyvät yhteen (Tupu Holma 2011)

Laatutyöskentelyn periaatteet Jatkuvan kehittämisen ideologia - suunnittele, toimi, tarkista, opi, vakiinnuta Jalostaminen - olemassa olevan hyödyntäminen Yhteismitallisuuden vahvistaminen - keskeisten osien riittävä yhdenmukaisuus Vertaisoppiminen - asiantuntijuus ja toisilta oppiminen Osallisuus - kaikilla mahdollisuus ja vastuu oman tehtävän kautta Käytännönläheisyys - mahdollisimman lähelle arkea Tarkoituksenmukaisuus - tilannekohtaisesti taso ja laajuus Lähde: Ensi- ja turvakotien liiton laatukäsikirja

Arvot Arvot ovat yhteisön tahtotila. Ne ovat valintoja ohjaavia periaatteita. Arvot kertovat, mitä työyhteisö edustaa. Arvot määrittävät sitä mitä organisaatiossa pidetään tärkeänä, oikeana/vääränä, tavoiteltavana/vältettävänä Kriisit ja ongelmat ovat tilanteita, joissa nojaudutaan arvoihin. Arvot ohjaavat valinta- ja priorisointitilanteessa. Julkisesti määritettyjen arvojen on tärkeä näkyä yhteisön toiminnassa Arvot ovat uskottavia vain, jos teot ja puhe kohtaavat toisensa Lähteet: Anneli Lappavirta, Työyhteisön arvot ja työn arvostus. Esimiesten tieto- ja tukipaketti arvokeskusteluihin.

ETKL:n toimintaa ohjaavat arvot Rohkeus Inhimillisyys Luottamus Tasa-arvo Turvallisuus

TP-toimintaa ohjaavat arvot Rohkeus Olla lapsen puolella, lapsella oikeus muodostaa positiivinen kuva molemmista vanhemmistaan, taito ottaa puheeksi, olla oma itsensä/ammattimaisuus, pitää kiinni rajoista, avoimuus Inhimillisyys Ei tuomita menneiden virheiden takia, arvostaa asiakkaan vanhemmuutta huolimatta elämäntilanteesta Luottamus Avoimuus, saa apua tarvittaessa Tasa-arvo Puolueettomuus vanhempien välissä, kaikkien arvostava kohtaaminen, lasten tasa-arvo, vanhempien tasa-arvoisuus Turvallisuus Asiakas-, ja työntekijäturvallisuus, henkinen ja fyysinen, selkeys luo turvallisuutta, ohjeet, ennakointi, turvallisuussunnitelmat, ennakkotiedot, alkuhaastattelun merkitys. Lapsen kuuleminen. Työntekijöiden pysyvyys

Asiakkuus ”Laatu määritetään yhä useammin asiakkuuden kautta” Liiketoiminnan asiakas ostaa tuotteen ja maksaa siitä. Pesosen (2007) mukaan asiakkaalla tarkoitetaan kaikkia niitä henkilöitä (tai kohteita), joihin prosessit vaikuttavat tai jotka tekevät havaintoja prosessien kulusta ja tuloksista. Julkisissa palveluissa asiakas voi olla ainakin: Se johon toiminta kohdistuu Palvelun tilaaja (sosiaalityö, kunta, valtio, yhteiskunta) Palvelun saajan omaiset Muu lähipiiri ja lähiympäristö - Jako ulkoisiin ja sisäisiin asiakkaisiin (Pesonen) - Mitä termiä ”asiakkaasta” käytät? Mitä termi kertoo?

Ketkä ovat tapaamispaikkatoiminnan asiakkaita? Lapsi Vanhemmat Tilaajat/maksajat Sijaisvanhemmat, perhekoti Muu lapsen lähisuku ja uusperhe Tukihenkilö, perhetyöntekijä Yhteistyökumppanit (tuomioistuimet, asianajajat, perheneuvolat, lastenvalvojat, päihdekenttä, rikosseuraamusvirasto, lastensuojelu) Ensi- ja turvakodin sisäiset asiakkaat (yhteistyö eri toimipisteiden kesken)

Kuinka saamme asiakkaan äänen kuulumaan laatuprosessissa? Kuinka eri asiakasryhmät saadaan mukaan laatutyöskentelyyn? Mitä hyvä laatu on asiakkaan näkökulmasta? (Mistä teidän asiakas tietää saavansa hyvää palvelua? Mitä teidän asiakas sanoo saatuaan laadukasta palvelua TP-toiminnassa?)

Lapsi -asiakas ”oli kiva tapaaminen”, ”Tänne on kiva tulla”, ”koska on seuraava tapaaminen” Tapaaja aktiivinen lapsen kanssa ”laatuaikaa” >työntekijä pyrkii olemaan näkymätön. Työntekijä auttaa keksimään tekemistä, tekemistä, turvallista Rytmi & lapsen päivärytmi onnistuminen, säännöllisyys, tapaamiset toistuvat, oikea kesto lapsen näkökulmasta Lapsen alkuhaastattelu, tutustuminen (missä ollaan, miksi ollaan, keitä läsnä, toiveet) Lähivanhemman tuki lapselle >ilo lapsen ilosta >valmistelu Miten lapsen ääni kuuluu? Jokainen prosessin kohta pohdittava lapsen näkökulmasta Lapsikohtainen kirjaaminen> lapselle kirjaaminen (faktat faktoinan, voi joskus olla ainut faktatieto omasta suhteesta) Lapsi tulee rennosti ja luottavaisesti

Vanhemmat -asiakas Selkeä toimintatapa miten edetään Kuulluksi tuleminen Puolueetonta tietoa Arvostava kohtaaminen Yksilöllisyyden huomioiminen Tilanteen helpottuminen Mahdollisuus saada apua ja tukea vanhemmuuteen (yksilötyö, parityö) Saada (positiivista) palautetta Lähivanhemman saama tuki Kerätyn palautteen hyödyntäminen prosessissa

Tilaajat/maksajat/yhteistyökumppanit -asiakas Tilausta/sopimusta tehdessä käydään läpi käytännöt, arvot, periaatteet, palautekäytännöt Prosessi on läpinäkyvä (yhteydenpidot, välikeskustelut ym) Yhteinen tavoitteet näkyviksi Tiedon saanti/kulku Alkuhaastetteluun mukaan

Sijaisvanhemmat, perhekotivanhemmat -asiakas Tuki Lapsi oireilee, sijaisvanhempi väsyy Biol.vanhemmat rajattomia – apua rajaamiseen Tapaamisen keskeytys, puheiden siirtäminen Päihdekontrolli Sijaisvanhemman pettymys Tapaamispaikka ottaa kontroloijan roolin Koti rauhoittuu, lapsi rauhoittuu Rikokset,päihteet, häirintä poistuu sijaisperheestä Lapsen näkökulmasta Turvallinen paikka, biol. Vanhemman rajaaminen pois lapsen läheltä, väärät roolit Lapsi vapautuneempi tapaamispaikassa Tukihenkilöt, tulkit, perhetyöntekijät Tapaamiseen jäävän henkilön rooli selvitettävä etukäteen Innokas tukihenkilö

Vanhat laatukriteerit Mikä vanhoissa kriteereissä on hyvää ja toimivaa - Miten hyödynnämme tämän laatutyössä? Mikä vanhoissa kriteereissä ei toimi? – Mitä siis teemme toisin? Yleisellä tasolla

Puollustuspuheenvuoro Alkuhaastattelu ihan ehdoton Turvallisuussuunnitelma (vartijat, lapsen etu, työntekijän tuki ja jaksaminen) laatukriteeriä noudatettava Työnohjaus+ylimääräiset tarvittaessa oltava Henkilökunnan koulutus> hyvä perehdytys (opisto, amk, pitkä työkokemus) Nimetty vastuuhenkilö yhdistyksessä > ammatillisuus Kaikki laatukriteerit ovat edelleen ajantasalla Hyvä tuki (selkänoja) arjen työlle > perustuu näille laatukriteereille Konkreettiset toimintaohjeet meille > ymmärrys muille Muut kaavakkeet jne pohjaa näille kriteereille, esim. alkusopimuskaavakkeet

Vanhojen kriteerien kriitikot 2000-luvulla tarve yhtenäistää käytäntöjä > tarve tiivistää, selkeyttää ja antaa työntekijöille työvälineitä Ovatko liian tiukat? Ovatko kaikilta osin kaikkien toteutettavissa vrt tilakysymys Noudatetaanko/ onko tarve noudattaa pilkulleen Pohjana säännöille –oltava lailliset perusteet