Olli-Pekka Salminen kaupunginsihteeri Paras-hankkeeseen liittyvät vastaukset valtioneuvostolle Keuruun kaupunki kaupunginhallitus 13.8.2007 kaupunginvaltuusto 27.8.2007 Olli-Pekka Salminen kaupunginsihteeri

Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? Ei Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? Kyllä, suunnitteilla Jyväskylän seututerveyskeskus. Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta- alueella? Sosiaalitoimen palveluiden järjestämistä ko. yhteistoiminta-alueella selvitetään.

Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään?   Ympäristöterveydenhuolto järjestetty YPIKEMU-hankkeen osana, josta toteutui 1/3. Ympäristöterveyden-huollon alue on tällä hetkellä Keuruun, Mäntän ja Vilppulan muodostama Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelun  yhteistoiminta-alue. Alueen laajentamisesta on tehty aloite Ruoveden, Multian ja Virtain suuntaan sekä Jämsän seutukunnan suuntaan ja niistä asian valmistelu on vireillä. d Ympäristöterveydenhuolto Keuruun kaupungin hallinnoima Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto. Monijäsenisenä toimielimenä toimii Keurusselän ympäristölautakunta, jossa edustus alueen kunnista. Henkilöstö Keuruun kaupungin alaisuudessa. Työterveyshuoltoa selvitetään seututerveyskeskushankkeen toimesta.

Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohja- tavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa?   Keuruun kaupunki on jäsenenä Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä joka ylittää 50.000 as. rajan ja osakkaana Mäntän seudun koulutuskuntayhtymässä, jonka väestöpohja on n. 50.000 asukasta. Väestöpohja täyttyy nykyisen koulutuskuntayhtymän kautta.

2Mihin lain 6 §:ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? (vastaus yhteinen sairaanhoitopiirin kuntien kanssa) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri   Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? Ei. Mitkä erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Ei mitään palveluja. (lisäksi käytetään sovitusti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluja, erityisesti Mäntän sairaalaa sekä Jämsän ja Ähtärin kaupunkien sairaaloita)

Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Ne palvelut, joita kunnat tai yhteistoiminta-alueet eivät järjestä.   Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? Kunnat ja yhteistoiminta-alueet järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Ei mitään.

Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa em. kohdissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä?   Laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista kuntayhtymä vastaa seuraavasti: Erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat       Kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle 1.1.2009.

Väestö- ja palvelutarveanalyysi Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä 17-64 – vuotiaiden määrää kohden.   Väestöllinen huoltosuhde v. 2005 65,3 v. 2010 70,8 v. 2015 84,1 v. 2020 97,3 v. 2025 106,8

Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta.   Huoltosuhteen kehittyminen osoittaa, että se asettaa tulevaisuudessa suuria haasteita palveluiden rahoittamisessa ja käytännön järjestämisessä etenkin sosiaali- ja terveys –sektoreilla.

Perusterveydenhuollossa?   Väestö vähenee 20 vuodessa 1376 henkilöllä ja yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa 649 henkilöllä. v. 2005 yli 75-v 1202 (10,7 %) v. 2015 yli 75-v 1357 (13.3 %) v. 2025 yli 75-v 1851 (18,9 %)

Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä?   Oppilasmääräkehityksen perusteella näyttää siltä, että perusopetuksen osalta kouluverkkorakennetta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti säännöllisin väliajoin. Tarkastelun kohteena ovat ala- ja yläkoulusarjojen ja perusopetusryhmien määrät. Keuruun kaupungin, Multian ja Petäjäveden kuntien yhteinen Kansalaisopisto ja Musiikkiopisto jatkavat toimintaansa ja verkostoyhteistyötä kehitetään. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen palvelut säilyvät ja niitä kehitetään ajanmukaisesti.

Talous Tiivistelmä kuntalain 65 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Taloussuunnitelma on hyväksytty vuosille 2007-2010. Taloussuunnitelma on 4 vuoden osalta yhteensä noin 0,4 milj. € ylijäämäinen. Koska kertynyttä alijäämää oli 1,4 milj. € vuoden 2006 lopussa, osana taloussuunnitelmaa on hyväksytty toimenpideohjelma vuosille 2008-2012, jonka yhteisvaikutus on 3,5 milj. €.   Tiivistelmä kuntalain 65 §:n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukau- tena katetuksi). Osana taloussuunnitelmaa hyväksyttiin toimenpideohjelma vuosille 2008-2012. Ohjelman taloudelliset vaikutukset ovat vuosittain (luvut tuhansina euroina): 2008: 490, 2009: 490, 2010: 840, 2011: 840 ja 2012: 840, yhteensä 3.500.

Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Palveluiden järjestämisaluetta voidaan laajentaa palveluiden myynnin tai isäntäkuntamallin kautta.   yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? Yhteistoimintaa on mahdollista lisätä 3. sektorin, yhdistysten, yksityisen sektorin, sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n kautta tehtävän yhteistyön kautta eri sidosryhmien kanssa. Yhteistoiminta eri toimijoiden kanssa tulee arvioida siten, että palvelut voidaan tuottaa kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tällöin kunta toimii palvelun tilaajana ja kumppani palvelun tuottajana. Myös palveluseteleiden käyttöönottoa laajemmin tulee jatkossa arvioida.

Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi?   1) oman toiminnan tehostaminen 2) ostopalvelut 3) yhteistyö kolmannen sektorin kanssa 4) yhteistyö muiden kuntien kanssa

Selvitys palveluverkon kattavuudesta Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) Perusterveydenhuollossa? Organisatorisesti Keuruun-Multian terveydenhuollon ky mahdollisesti lakkaa ja toiminta siirtyy uudelle Jyväskylän seututerveyskeskukselle. Organisaatiomuutoksesta huolimatta terveyskeskus säilyy Keuruulla.   Sosiaalihuollossa? Ei muutoksia Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaiset tehtävät siirtyvä Keski- Suomen sairaanhoitopiirille, sikäli kun kunnat eivät järjestä palveluja itse, esim. hankkimalla ko. palveluja Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiöltä.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Erikoissairaanhoidossa? Ei muutoksia   Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä?

Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Tarkastelujaksolla 2009-2013 ei ole vielä odotettavissa merkittävää eläköitymistä, mutta heti tarkastelujakson jälkeen eläköityminen kasvaa voimakkaasti. mikä aiheuttaa kilpailua kuntien/valtion/yksityisen sektorin välillä, sekä kuntien kesken. Henkilöstön laadulliseen ja määrälliseen riittävyyteen voidaan reagoida ennalta vakinaistamalla tällä hetkellä olevia määräaikaisia toimia. Tarkastelujaksolla ei ole merkittäviä muutoksia henkilöstön osalta.

Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa?   Kaupunginhallitus toimi hankkeen ohjausryhmänä. Johtoryhmä muodosti ns. projektiryhmän käytännön valmistelua varten. Henkilöstöjärjestön edustaja on mukana kaupungin johtoryhmätyöskentelyssä. Pidettiin tiivistä yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen ja luottamushenkilöiden kesken (valtuustoseminaarit, yhteistyötoimikunta). Paras-hankkeen selvitys- ja toimeenpanolomakkeesta pyydettiin yhteistyötoimikunnan ja henkilöstöjärjestöjen lausunnot. Paras- hankkeesta tiedotettiin kuntalaisia paikallislehdessä, sekä kattavasti kaupungin www-sivuilla. Lisäksi henkilöstöä informoitiin sisäisellä tiedottamisella sähköpostin kautta ja järjestettiin infotilaisuus.