SoCa-ohjelman keskeiset tapahtumat ja tulokset Ohjelmakoordinaattori Pertti Jokivuori ti , Helsinki

Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot  SoCan haasteena oli selittää ja ymmärtää, miten ja missä sosiaalista pääomaa syntyy.  Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan tavallisesti yhteisössä vallitsevia arvoja ja normeja, niiden varaan rakentuvia verkostoja sekä yhteisten arvojen ja verkostojen kautta muodostuvaa yhteiskunnallista luottamusta.  Toisaalta sosiaalisella pääomalla on myös viitattu yksilöiden sosiaaliseen ja kulttuuriseen toimintakykyyn.

Sosiaalisen pääoman käsite onkin muotoiltu suhteellisen itsenäisesti ja eri tavoin kahdessa erilaisessa tutkimustraditiossa:  Angloamerikkalaisessa tutkimustraditiossa sosiaalisen pääoman käsitteen kautta on kysytty, miten yhteisön jäsenten välinen yhteistyö ja luottamus syntyvät. Sosiaalinen pääoma on siis tulkittu kollektiiviseksi resurssiksi.  Ranskalaisessa traditiossa sosiaalinen pääoma on taas ollut pikemminkin vallankäytön väline, jolla on selitetty yhteiskunnallisten erojen ja konfliktien syntyä.

Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot  –  31 hanketta  Tutkimusohjelma aidosti monitieteinen: (sosiaalitieteet, taloustieteet, historia, psykologia, kasvatustiede, terveyden tutkiminen…)  Suomen Akatemian lisäksi tutkimusohjelmaa ovat rahoittaneet: - TEKES - Työsuojelurahasto, TSR - Sosiaali- ja terveysministeriö, STM  Kokonaisbudjetti 7,5 meur (+ hankkeiden saama lisärahoitus ohjelman aikana)

Seminaareja ja kongresseja:  Avajaisseminaari  SoCan, LIIKEn ja LEARNin yhteiskongressi Sosiaaliset innovaatiot työelämän muutoksissa (valmisteilla julkaisu Työministeriön julkaisusarjassa)  yhdessä Kelan kanssa Hyvinvointivaltio, terveys ja sosiaalinen pääoma -iltapäiväseminaari  Suomalais-ranskalainen seminaari sosiaalisesta pääomasta  Alueellinen hyvinvointi ja sosiaalinen pääoma –kongressi  SoCa, Liike2 ja Valta: Yritysten yhteiskuntavastuu −seminaari  ISoCa Jyväskylä (lähes 150 osallistujaa 21 eri maasta)

Seminaareja ja kongresseja:  International Congress on Social Capital and Networks of Trust (ISOCA 2007) in October 2007  Date: 18 – 20 October 2007  Venue: University of Jyväskylä, Jyväskylä, FINLAND  Congress Language: English

Seminaareja ja kongresseja:  Tracks/Sessions  The congress organization welcomes papers on a range of issues and developments such as: ● Track 1: Social Capital as a Production Factor ● Track 2: Regions, Communities and Social Capital ● Track 3: Social Capital in Historical Perspective; Change and Continuity ● Track 4: Social Capital and Work Organisations ● Track 5: Social Relations, Networks and Social Capital ● Track 6: Innovations and Network Society ● Track 7: Social Capital in Politics ● Track 8: Pierre Bourdieu and Social Capital

SoCan metodikoulutus:  Sosiaalisen pääoman, luottamuksen ja verkostojen operationalisointi ja mittaaminen (Sosiaalisen pääoman kentät 2005)  Verkostoanalyysikoulutus  MCA analyysi  Verkostoanalyysiä UCINET ohjelmalla  Kontekstuaalianalyysi ja monitasomallinnus  Aineistoanalyysiseminaari  : Mixed Methods -strategia: kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen lähestymistavan yhteiskäyttö tutkimuksessa  : Haastattelu, havainnointi ja artefaktien analyysi  : Narratiivinen tutkimus  : Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston (FSD) olemassa olevat kotimaiset ja ulkomaiset aineistot sosiaalisen pääoman tutkimisen kannalta

Keskeiset näkökulmat Neljä keskeistä tarkastelutapaa:  yksilön asemaa verkostorakenteessa korostava (Burt),  yhteisön tiiviyttä korostava (Coleman),  ryhmäjäsenyyden merkitystä korostava (Bourdieu, Portes et al.)  yhteiskunnan ”sivilisoituneisuuden” merkitystä korostava näkökulma (Putnam)  Woolcock pyrkii synteesiin (bonding, bridging, linking)  Sitova (bonding, exclusive) sosiaalinen pääoma  Yhdistävä (bridging, inclusive) sosiaalinen pääoma  Yhteenliittävä (linking) sosiaalinen pääoma

Sosiaalisen pääoman kentät

Hyvinvointivaltiot ja sosiaalisen pääoman ulottuvuudet (Lehtonen&Kääriäinen):  Kaksi lähtökohtaa:  A) Nk. crowding out –hypoteesin mukaan sosiaalinen pääoma syntyy ennen muuta tiiviissä lähiyhteisöissä kuten perheessä, lähiyhteisössä tai kansalaistoiminnassa. Hyvinvointivaltioregiimejä ajatellen tämä merkitsee sitä, että kehittyneet hyvinvointivaltiot pikemminkin rapauttaisivat kuin vahvistaisivat sosiaalisen pääoman kasvuedellytyksiä. Tämän oletuksen mukaisesti sosiaalista pääomaa tulisi löytyä erityisesti kehittymättömien hyvinvointivaltioiden maista.  B) Sosiaalinen pääoma kehittyy ennen muuta sellaisissa yhteiskunnissa, joissa on vahva poliittinen järjestelmä ja hyvin toimiva julkinen hallinto. Tämän mukaisesti sosiaalista pääomaa pitäisi esiintyä erityisesti kehittyneissä hyvinvointivaltioissa.

Hyvinvointivaltiot ja sosiaalisen pääoman ulottuvuudet (Lehtonen&Kääriäinen):  1) Sitova sosiaalinen pääoma viittaa vahvoihin siteisiin perheenjäsenten, ystävien tai tiukasti rakentuvien etnisten tai uskonnollisten ryhmien sisällä. Tällaiset verkostot sitovat jäsenensä tiukasti toisiinsa ja voivat olla tehokkaita tuottamaan sosiaalista tukea ja kontrollia mutta ovat samalla eksklusiivisia muita, verkoston ulkopuolella olevia kohtaan. Vahvat siteen voivat olla tukahduttavia myös jäsentensä kannalta.  2) Yhdistävä sosiaalinen pääoma viittaa heikompiin sosiaalisiin verkostoihin, ne eivät ole yhtä kiinteitä ja tiheitä kuin sitovassa sosiaalisessa pääomassa mutta mahdollistavat laajemman vuorovaikutuksen ja tarjoavat tilaisuuksia kehittää yksilön kannalta hyödyllistä sosiaalista vuorovaikutusta. Esimerkiksi työelämän, kansalaisjärjestö- tai harrastustoiminnan piirissä syntyvät sosiaaliset verkostot ovat usein heikkoja, mutta sitäkin hyödyllisempiä. Ne tarjoavat väylän vapaalle sosiaaliselle vuorovaikutukselle.  3) Käsitteellä yhteen liittävä sosiaalinen pääoma tarkoittaa Woolcock sellaisia sosiaalisia suhteita, jotka syntyvät erilaisissa valta-asemissa olevien ja kansalaisten välille. Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset julkisen ja yksityisen palvelun organisaatiot, joissa palvelujen tarjoajat ja asiakkaat kohtaavat. Se tapa, jolla instituutiot kohtelevat kansalaisia, vaikuttaa kansalaisten instituutioihin tuntemaan luottamukseen ja haluun osallistua yhteisönsä kehittämiseen.

Hyvinvointivaltiot ja sosiaalisen pääoman ulottuvuudet (Lehtonen&Kääriäinen):  ”Tutkimme sosiaalisen pääoman esiintymistä 21 maassa, jotka luokittelemme viiteen hyvinvointivaltioregiimiin. Sosiaalista pääomaa tarkastelemme neljällä ulottuvuudella, jotka ovat sitova (bonding) ja yhdistävä (bridging) sosiaalinen pääoma, yleistynyt luottamus ja epävirallinen sosiaalinen tuki. Jos sosiaalisen pääoman ja hyvinvointivaltion välillä on yhteys, sen pitäisi tulla esiin, kun sosiaalista pääoma tutkitaan erilaisissa ja sosiaaliselta turvaltaan vaihtelevissa hyvinvointivaltioissa.”

Hyvinvointivaltiot ja sosiaalisen pääoman ulottuvuudet (Lehtonen&Kääriäinen):  Tulokset:  ”joihinkin sosiaalisen pääoman muotoihin hyvinvointivaltiolla saattaa olla negatiivinen vaikutus, joihinkin vaikutus on olematon ja joihinkin sosiaalisen pääoman muotoihin vaikutus on ilmeisesti positiivinen.”  ”Tarkastelevat maat järjestyivät sosiaalisen pääoman pääulottuvuuksien, sitovan ja yhdistävän sosiaalisen pääoman, mukaan kolmeen päätyyppiin: sellaisiin, joissa molempia on vähän, sellaisiin joissa sitovaan sosiaalista pääomaa on paljon mutta yhdistävää sosiaalista pääomaa vähän ja sellaisiin, joissa sitovaa sosiaalista pääomaa on vähän mutta yhdistävää sosiaalista pääomaa paljon. Pääosin kehittyneimmät hyvinvointivaltiot sijoittuivat viimeksi mainittuun ryhmään. Lisäksi niille oli yleensä ominaista korkea luottamus ja korkea informaali sosiaalinen tuki.”