Suomen Akatemia 2012: tiede kasvuun

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Suomen Akatemia 2013: Tutkimus ei tunne rajoja
Advertisements

Sapuska - Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista 2008 – 2012 Joensuu DM Copyright © Tekes.
Sosiaalimenot ja rahoitus 2010
Kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuutto Suomen näkökulmasta
Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon.
Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksesta Jyväskylä 20. 3
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen 1.
F IN EL IB - KÄYTTÄJÄKYSELYN AINEISTON YLEISESITTELY - TUTKIMUSLAITOKSET FinELib toteutti syys-lokakuussa 2011 tutkijoiden elektronisten julkaisujen käyttöä.
©SA. ©SA Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomen Akatemia Rahoitus Rahoituksen haku ja hakemusten käsittely Rahoituspäätökset Suomen Akatemia 2011: tiede.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Akatemian tutkimusrahoitus Avoin kilpailu, määräaikainen rahoitus Rahoituspäätöksiä tehdään noin 317 miljoonalla eurolla vuonna 2013.
• Kuvioita ja taulukoita raportista Finnish Science in International Comparison: A Bibliometric Analysis Annamaija Lehvo ja Anu Nuutinen Suomen.
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009
KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti VELI-PEKKA PÄIVÄNEN.
Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta
Perjantai, 27. kesäkuuta 2014 SOVELTAVAA TUTKIMUSTA TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN Ammattikorkeakoulut osana suomalaista innovaatiojärjestelmää Arenen.
Open Access –julkaiseminen tutkimuksen rahoituksen ja arvioinnin näkökulmasta Anneli Pauli, ylijohtaja (tutkimus)
1 MARKKINAKATSAUS RAHASTOPÄÄOMA SUOMALAISISSA SIJOITUSRAHASTOISSA.
Ammattikorkeakoulujen TKI-johtajaverkosto
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
Vieraskielisten koulutusohjelmien kehittämispäivät ”Ulkomaalaisten opiskelijoiden integrointi ja työllistyminen”
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuus: Julkistamistilaisuus Kommenttipuheenvuoro Rehtori Lauri Lajunen Oulun yliopisto.
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
EU-rahoitusta haettavana- informaatiotilaisuus Carelicum Kalevi Pölönen/Kari Korhonen.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
1 ©TNS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS Neuvolat - suurten kaupunkien vertailu 2012 Kaupunkikohtainen vertailu.
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
Tutkimuksen vaikuttavuus rahoittajan näkökulmasta Markku Mattila 11. maaliskuuta
Yliopistokirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut marraskuu 2010.
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Akatemiasta markkinapaikalle – käytännön kokemuksia Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Esitetyt mielipiteet.
Tapio Kuure Tutkija, Sosiaalikehitys Oy Valtio-opin dosentti
I.R.O. Research Oy vee 10/2000 Mediakäyttö Käyttää vähintään kerran viikossa Tytöt ja pojat *) Kirjat (esim. romaanit, lasten- ja nuortenkirjat)
Kansallinen digitaalinen kirjasto. 2 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja.
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSRAHOITUKSEN VAIKUTTAVUUS Julkistamistilaisuus
Tutkimuksen taustaa  Aula Research Oy toteutti poliittisten vaikuttajien parissa tutkimuksen julkisista palveluista Suomessa ja Euroopassa – Tutkimuksen.
Perusopetuksen ryhmäkoko
Innovaatiotilastot 2012 ja Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuus Helsinki Gustav Björkstrand.
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Suomen tieteen tila ja taso 2009 ja tutkimuksen kansainvälistyminen Johtaja Paavo Löppönen
Finnish Science in International Comparison A Bibliometric Analysis Kommenttipuheenvuoro Outi Krause TKK.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
DM Copyright © Tekes PROOMU Päätösseminaari Avaus, Martti af Heurlin, Tekes # Muotoilu – PROOMU –
OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yliopistoyksikkö/Ari Saarinen/pmm/ /1. YLIOPISTOKESKUSPÄIVÄT KAJAANI Yliopistokeskukset.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Akatemia: tutkimusrahoituksen muutokset 2010 Kirsi Murtosaari.
Akatemia: ennakkoinfoa syksyn 2010 hausta
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
VTT - OSAAMINEN RATKAISEE VTT lyhyesti VTT ON PUOLUEETON JA MONIALAINEN ASIANTUNTIJAORGANISAATIO Palveluksessa noin 3000 asiantuntijaa Liikevaihto.
Suomen Akatemia 2008 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomen Akatemia
FinnWell -ohjelma 2007 – 2009 Kalevi Virta. Mitkä ovat tulevaisuuden suuntaviivat FinnWell- ohjelman jatkoa ja Tekesin positioitumista terveydenhuollon.
Georg Henrik Wrede1 Lapsi- ja nuorisopolitiikan uudistuvat tavoitteet.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa.
Organisaatioiden välinen yhteistyö OKM:n näkökulmasta
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Tutkijaliikkuvuuden palvelut –roundtable Kv-kevätpäivät, Seinäjoki Marita Niemelä Tutkimus- ja innovaatiopalvelut.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
© SUOMEN AKATEMIA 1 Suomen Akatemia Tehtävät Myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen;
Sosiaalimenot ja rahoitus 2012 Hannele Tanhua, Nina Knape Tilastoraportti 4/2014. Suomen virallinen tilasto, Sosiaalimenot. THL
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
OKM:n julkaisutiedonkeruun tarkoitukset Hannu Siren, johtaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki.
Miten teen hyvän hakemuksen? Juha Sihvola
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
© SUOMEN AKATEMIA 2 Avoin tiede Suomen Akatemian hakuohjeissa Avoimen tieteen huomiointi tutkimuksen suunnittelussa tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Esityksen transkriptio:

Suomen Akatemia 2012: tiede kasvuun Suomen Akatemia 2012: Tutkimus ei tunne rajoja Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomen Akatemia Rahoitus Rahoituksen haku ja hakemusten käsittely Rahoituspäätökset

Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa

T&k-toiminta Suomessa Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa T&k-toiminta Suomessa • T&k-tehtävissä työskentelee noin 80 000 henkilöä • Suhteellisesti enemmän kuin missään muussa maassa • Noin 21 henkilöä tuhatta työllistä kohden • T&k-rahoitus 7,2 mrd euroa vuonna 2011 • Yritysten osuus 69 % • Valtion t&k-rahoitus 2,0 miljardia euroa vuonna 2012 • Laskua edellisvuodesta 55 milj. euroa • T&k-panostus 3,73 % BKT:sta vuonna 2011 • Julkisen t&k-rahoituksen osuus BKT:sta 1,0 % • 16 yliopistoa ja 27 ammattikorkeakoulua • Yliopistoista valmistuu yli 1 600 tohtoria vuodessa

Tutkimus- ja kehittämismenot sektoreittain Suomessa 1991–2011 T&k-menot Suomessa 1991 - 2011 Yhteensä 7,2 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus, 2012

Valtion tutkimusmenot 2012 Yhteensä 2,065 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus 2012

T&k-panostus eräissä OECD-maissa Tutkimus- ja kehittämispanostus eräissä OECD-maissa sekä Kiinassa ja Venäjällä (t&k-menojen osuus bkt:stä) T&k-panostus eräissä OECD-maissa Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators, 23.2.2012 Tilastokeskus, 2012

Suomalaisten tutkijoiden kansainväliset julkaisut vuosina 1991–2011 Suomalaisten tutkijoiden kansainväliset tieteelliset artikkelit vuosina 1991–2011 Suomalaisten tutkijoiden kansainväliset julkaisut vuosina 1991–2011 Lähde: Thomson Reuters, Web of science -tietokannat, 23. 02. 2012: SCI, SSCI, A&HCI

Suomen Akatemia Suomen Akatemia • Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä: • Myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijakoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen; 327 milj. euroa vuonna 2012 • Toteuttaa kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä • Toimii asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä • Suorittaa muita tiedepoliittisia asiantuntijatehtäviä • Neljä tieteellistä toimikuntaa, joiden toiminta kattaa kaikki tieteenalat • Akatemian tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain noin 5 000 henkilöä • Akatemiassa työskentelee noin 150 henkilöä

Suomen Akatemian visio ja tavoitteet • Tieteellisen tutkimuksen tärkein rahoittaja • Keskeinen ja aktiivinen toimija kansallisessa tiede- ja innovaatiojärjestelmässä • Vahva vaikuttaja kansainvälisessä tiede- politiikassa Strategiset tavoitteet: • Tutkimuksen vaikuttavuuden ja laadun vahvistaminen • Tieteellisen tutkimuksen aseman vahvistaminen kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä • Suomen tieteen kansainvälisen aseman ja vaikuttavuuden vahvistaminen

Akatemian strategia Suomen Akatemian strategia Tutkimuksen vaikuttavuuden ja laadun vahvistamiseksi Akatemia edistää • kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta sekä vetovoimaisten tutkimusympäristöjen luomista • tieteellisten läpimurtojen syntymistä • uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta Tieteellisen tutkimuksen aseman vahvistamiseksi Akatemia edistää • korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen osuutta innovaatioihin tähtäävässä kehitystyössä • rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä • hyvinvointia, sivistystä ja kulttuuria sekä taloudellista kilpailukykyä Suomen tieteen kansainvälisen aseman ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi Akatemia korostaa • tieteellisen tutkimuksen roolia ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisijana • eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamista tutkimuksen vahvuusalueilla • suomalaisille tutkijoille kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia

Tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntemus Suomen Akatemia tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana Tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntemus • Tiedepoliittiset linjaukset ja kannanotot sekä tiedepoliittinen keskustelu • Hakemusten arviointi • Tutkimuksen arviointi • Tutkimusohjelmien arviointi • Tieteen, tutkimuksen ja tieteenalojen arviointi • Tieteen ja tutkimuksen ennakointi sekä vaikuttavuuden analysointi • Tiedeindikaattorit • Eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen tiedepolitiikkaan vaikuttaminen

Tieteen ja tutkimuksen arviointi ja ennakointi (1) Suomen tieteen tilan ja tason arviointi • Kolmen vuoden välein, seuraava valmistuu lokakuussa 2012 • Tieteen tilan arviointiprosessi mahdollistaa eri tieteenalojen laadun pitkäjänteisen seurannan ja antaa pohjaa tiedepoliittiselle päätöksenteolle • Suomen tutkimusjärjestelmän vaikuttavuus indikaattoreita hyödyntäen • Tieteenaloittain suomalaisen tutkimuksen vahvuudet ja parantamisalueet sekä kehittämisehdotukset • Temaattinen tarkastelu Suomen tieteen tilasta valituilla ihmiskunnan ja yhteiskunnan suurten haasteiden tutkimusaloilla Vaikuttavuusarvioinnin ja indikaattoreiden kehittäminen • Suomen Akatemia ja Tekes jatkavat kehitystyötä vuonna 2011 julkaistun raportin pohjalta • Raportti kuvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikutusten keskeiset ilmiöt ja indikaattorit (VINDI-hanke)

Tieteen ja tutkimuksen arviointi ja ennakointi (2) Tieteenala- ja tutkimusala-arvioinnit • Kansainvälinen paneeli arvioi alan tutkimuksen asemaa ja laatua • Vuosittain muutama arviointi tieteellisten toimikuntien valitsemilta aloilta Tutkimusohjelma-arvioinnit Vuosittain päättyneiden ohjelmien arviointeja Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) arviointi • Valmistuu vuoden 2012 lopussa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi • Okm:n toteuttama arviointi valmistuu vuonna 2013 Tulevaisuusselonteko ”Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi” • Laaditaan valtioneuvoston kanslian johdolla, eduskunnalle syksyllä 2013 • Kansallinen ennakointiprosessi; vastuutaho Vnk, muut osapuolet Suomen Akatemia, Sitra, Tekes ja Tem, valmis alkuvuonna 2013 • Kansainvälinen vertailu; Akatemian osarahoitus, valmis alkuvuonna 2014

Organisaatio (suppea)

Organisaatio Organisaatio (laaja)

Akatemian tutkimusrahoitus • Avoin kilpailu, määräaikainen rahoitus • Rahoituspäätöksiä tehdään noin 327 miljoonalla eurolla vuonna 2012 • Hakemuksia noin 3 400 kpl vuonna 2011; arvoltaan 1,5 mrd euroa • Hakemusten määrästä laskettu hyväksymisprosentti alle 20 % • Rahoitus suunnataan parhaille tutkijoille ja lupaavimmille nuorille tutkijoille korkeatasoisen tutkimuksen toteuttamiseen • Rahoituspäätökset perustuvat • Akatemian hallituksen tutkimuspoliittisiin linjauksiin • Tutkimusrahoituspäätösten perusteet -asiakirjaan • Tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteelliseen vertaisarviointiin: puolueeton ja asiantunteva arviointi • Avoimeen ja läpinäkyvään päätöksentekoon: kriteerit, prosessit ja päätökset julkisia • Hakijoiden tasa-arvoiseen kohteluun

Haut tutkijan uran eri vaiheissa • Akatemiaprofessori • Laaja-alaisia ja kaikkein vaativimpia tutkimus- ja opetustehtäviä • Alansa tieteellinen ja akateeminen johtaja • Akatemiaprofessori myötävaikuttaa tutkimuksen edistymiseen omalla tieteenalallaan • Professuuri täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan • Akatemiatutkija • Itsenäisiä, akateemiseen johtajuuteen kykeneviä tutkimuksen ja koulutuksen ammattilaisia • Akatemiatutkijalta edellytetään menestyksekästä ja korkeatasoista tieteellistä työskentelyä • Tehtävä täytetään viideksi vuodeksi • Tutkijatohtori • Kelpoisuusvaatimuksena on äskettäin suoritettu tohtorintutkinto • Rahoitus on kolmivuotinen

Akatemian rahoitusmuodot

Akatemiahankkeet Akatemiahankkeet • Akatemian suurin ja keskeisin rahoitusmuoto • Edistävät tutkimuksen laatua, monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä tarjoamalla mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön • Rahoitusta saavat korkeatasoiset tutkijat ja tutkimusryhmät • Ensisijaisesti ryhmät, jotka koostuvat jo väitelleistä tutkijoista • Palkkoihin • Tarvikkeiden ja tutkimusvälineiden hankintaan • Matkakuluihin • Kansainväliseen yhteistyöhön

Tutkimusohjelmat Tutkimusohjelmat • Aiheeltaan tai ongelmanasettelultaan rajattuja, määräaikaisia ja johdettuja tutkimushankkeiden kokonaisuuksia • Tuovat lisäarvoa hankekohtaiseen erillisrahoitukseen verrattuna • Omaavat useita tiedepoliittisia tavoitteita • Tieteen tai yhteiskunnan kannalta tärkeän alan tutkimuksen tieteellisen tason nostaminen • Tutkimus- tai tieteenalan kehittäminen • Hajallaan olevan tutkimuskapasiteetin kokoaminen • Monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen • Yhteistyö tutkijoiden, rahoittajien ja tutkimustulosten hyödyntäjien välillä • Edistävät kansainvälistä yhteistyötä • Ohjelmien kansainvälinen verkottaminen • Yhteisrahoitteiset kansainväliset ohjelmat

Käynnissä olevat tutkimusohjelmat • Asumisen tulevaisuus, ASU (2011–2015) • Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät, FOTONIIKKA (2010–2013) • Ilmastonmuutos - vaikutukset ja hallinta, FICCA (2011–2014) • Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä, MOTIVE (2009–2012) • Kansanterveyden haasteet, SALVE (2009–2012) • Kestävä energia, SusEn (2008–2012) *) • Kestävä tuotanto ja tuotteet, KETJU (2006–2013) *) • Laskennalliset tieteet, LASTU (2010–2015) • Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys, SKIDI-KIDS (2010–2014) • Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys, ELVIRA (2006–2014) * *) kansainvälinen rahoitusyhteistyö jatkuu Haettavana olevat ohjelmat: Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta Ihmisen mieli Ohjelmoitavat materiaalit • Synteettinen biologia

Tutkimuksen huippuyksiköt Tavoitteet • Tutkimuksen laatutason nostaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen • Näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen • Huippututkimuksen integrointi osaksi tutkimus-, koulutus- ja teknologiapolitiikkaa • Korkeatasoiset, luovat ja tehokkaat tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristöt Edellytykset • Koostuu yhdestä tai useasta korkeatasoisesta tutkimusryhmästä • On alansa kansainvälisessä kärjessä tai lähellä sitä • Omaa selkeät yhteiset tutkimukselliset päämäärät ja yhteisen johdon Huippuyksikköohjelmat vuodesta 2000 alkaen • 2000–2005 (26 huippuyksikköä) • 2002–2007 (16 yksikköä) • 2006–2011 (23 yksikköä) • 2008–2013 (18 yksikköä) • 2012–2017 (15 yksikköä) • 2014–2019 haussa Pohjoismaisia huippuyksiköitä on kaksi

Tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2008–2013 2008 - 2013

Tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2012–2017 2012 - 2017

Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Biotieteet ja ympäristö

Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Kulttuuri ja yhteisk. Kulttuuri ja yhteiskunta Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Kulttuuri ja yhteisk.

Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Luonnont. ja tekn. 1 Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Luonnontieteet ja tekniikka Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Luonnont. ja tekn. 1

Tutkimuksen huippuyksikköohjelmat: Terveys

Kansainvälistyminen ja tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen Tuetaan kaikissa rahoitusmuodoissa, kuten • Akatemiahankkeet • Tutkimusohjelmat ja huippuyksikköohjelmat: ohjelmien yhteishaut ja verkottuminen • Finland Distinguished Professor -ohjelma • Akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit • Apurahat tutkijankoulutukseen EUI:ssa sekä tutkijatohtori EUI:ssa • ERA-NET-haut • Tutkijoiden liikkuvuus ja muu kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva yhteistoiminta • Kansainväliset yhteishankehaut ulkomaisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa

Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat • Akatemiaprofessori (40 henkilöä) • Huippututkija, joka vaikuttaa tutkimuksen edistymiseen oman tutkimusalansa piirissä • Toteuttaa tutkimussuunnitelmaansa ja johtaa tutkimusryhmäänsä • Ohjaa nuoria tutkijoita sekä antaa tutkimustyöhön liittyvää opetusta • Enintään viideksi vuodeksi kerrallaan • Akatemiatutkija (296 henkilöä) • Määräaikainen mahdollisuus pätevöitymiseen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin • Tohtori, joka tutkinnon jälkeen on harjoittanut menestyksekästä tieteellistä työtä ja julkaisutoimintaa • Suunnitelman mukaista itsenäistä tieteellistä työskentelyä • Oman tutkimusalan opetusta ja opinnäytetyön ohjausta • Enintään viideksi vuodeksi

Tutkijatohtori Tutkijatohtori • Tutkija, joka on äskettäin väitellyt ja pätevöityy ammattitutkijaksi • Enintään 4 vuotta tohtoriksi tulemisesta • Toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaa, ohjaa opinnäytetöitä ja opettaa • Rahoitukseen sisältyy hakijan palkkaus- ja tutkimuskuluja • Kolmivuotinen kausi

FiDiPro Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) • Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai ulkosuomalaisten huippututkijoiden työskentelyyn Suomessa • Tavoitteet: • Vahvistaa Suomen tieteellistä ja teknologista osaamista • Kansainvälistää suomalaista tutkimusjärjestelmää • Tuottaa lisäarvoa kansalliselle innovaatiojärjestelmälle • Tukea yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuksellista profiloitumista • Tieteellisesti, teknologisesti ja teollisesti merkittäville aloille • Hakijana suomalainen yliopisto tai tutkimuslaitos • Rahoitus myönnetään kilpailuun perustuen ja määräajaksi • Akatemia on rahoittanut 35 vierailevaa FiDiPro-professoria ja Tekes 40 professoria sekä 12 FiDiPro-tutkijaa

Infrastruktuurit Infrastruktuurit • Tutkimusinfrastruktuurit • Tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa • Tukee organisoitunutta tutkimustyötä • Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja päivitetty tiekartta (ESFRI), julkaistu 2010   • Kansallinen tiekartta 2009, päivitys 2013 • Rahoitus • Noin 28 miljoonaa euroa vuosina 2010–2011 FIRI-hakuun sekä Integrated Carbon Observer System, ICOS ja biotieteiden hankekokonaisuudelle (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR) • 6,45 miljoonaa euroa vuonna 2012 kansallisen tiekartan mukaisiin tutkimusinfrastruktuureihin: Integrated Carbon Observation System, ICOS sekä biotieteiden hankekokonaisuudelle (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR)

Strategisen huippuosaamisen keskittymät • Akatemia osallistuu SHOKien ja niiden aihealueiden tutkimuksen tukemiseen rahoittamalla niissä toteutettavaa korkeatasoista tutkimusta kaikilla rahoitusmuodoillaan • Vuonna 2011 Akatemia ja sen toimikunnat rahoittivat SHOKeihin liittyviä ja SHOKien alalle kuuluvia hankkeita noin 24,3 miljoonalla eurolla   • Lisäksi erillisessä suunnatussa SHOK-haussa rahoitettiin 2011 hankkeita yhteensä 7,2 milj. eurolla; haun teemat olivat tietovarannot ja yksilölähtöinen terveyden ja hyvinvoinnin hallinta. • Vuoden 2012 erillisen suunnatun SHOK-haun teemat ovat uudenlaiset ohjausmenetelmät ja  käyttöliittymät sekä metsäbiomassan innovatiiviseen käyttöön perustuvan biotalouden uudet kemikaalit, materiaalit ja tuotantoteknologiat • Teemat ulottuvat kaikkien toimikuntien tieteenaloille • Keskittymien kehittämisessä, rahoituksessa ja toiminnan seurannassa Akatemia toimii yhteistyössä Tekesin kanssa

Arviointitoiminta Arviointitoiminta

Hakemusten käsittelyprosessi Rahoitushakemusten arviointi- ja päätösprosessi Hakemusten käsittelyprosessi

Arviointiperusteet Hakemusten arviointiperusteet • Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus • Hakijan / tutkimusryhmän pätevyys • Tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus • Tutkimusympäristön laatu ja sen vahvistaminen • Tutkimuksen kansainväliset ja kansalliset yhteistyösuhteet sekä tutkijoiden liikkuvuus • Tutkimushankkeen merkitys ammattimaisen tutkijanuran edistämiselle ja tutkijankoulutukselle • Muut Akatemian hyväksymät tutkimuspoliittiset tavoitteet

Rahoituspäätöksiin vaikuttavavia tekijöitä Rahoituspäätöksiin vaikuttavia tutkimuspoliittisia ja muita tekijöitä Rahoituspäätöksiin vaikuttavavia tekijöitä • Tieteellinen laatu • Akatemian tutkimuspoliittiset tavoitteet • Tutkimuksen kansainvälistäminen • Tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen • Laajempien tutkimuskokonaisuuksien toteuttaminen • Nuorten ja naisten tutkijanuran edistäminen • Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa • Strategisen huippuosaamisen keskittymiä palvelevan tutkimuksen edistäminen • Rahoitusmuotokohtaiset tavoitteet • Tutkimusohjelmien erityistavoitteet • Huippuyksiköiden tukeminen • Muita tekijöitä • Akatemialta tai muualta saatu tutkimusrahoitus • Hakijan kyky hallita tutkimusvaroja • Hyvä tieteellinen käytäntö (ml. eettiset kysymykset) ja aineettomat oikeudet

Suomen Akatemian rahoituspäätökset vuosina 1995–2011

Suomen Akatemian rahoituspäätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 1995–2011 Toimikunnittain 1995–2011

Päätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 2011 Suomen Akatemian rahoituspäätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 2011 Päätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 2011

Tutkimusrahoitus Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätökset 2011 Yhteensä 341 milj. euroa

Suomen Akatemian rahoituspäätökset suorituspaikoittain 2011 Yhteensä 341 milj. euroa

Suomen Akatemian rahoituspäätökset yliopistoittain 2011

Myönteisten päätösten osuus (esimerkkinä yleinen tutkimusmäärärahahaku 2000–2011, %) Myönteisten päätösten osuus

Lisätietoja Suomen Akatemia toimii tieteen parhaaksi Lisätietoja: • www.aka.fi: Akatemiasta • www.research.fi: tiedepolitiikasta • www.apropos.fi: tieteestä ja tutkimuksesta • www.tietysti.fi: tieteestä kansantajuisesti • www.euraxess.fi: tutkijoiden liikkuvuudesta • Twitter, FB, Youtube, Slideshare KIITOS!