©SA

©SA Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomen Akatemia Rahoitus Rahoituksen haku ja hakemusten käsittely Rahoituspäätökset Suomen Akatemia 2011: tiede kasvuun

©SA Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa

©SA Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa Tutkimus- ja kehitystehtävissä työskentelee noin henkilöä T&k-rahoitus 6,9 mrd euroa Yritysten osuus 71 % T&k-panostus 3,9 % BKT:sta Julkisen t&k-rahoituksen osuus BKT:sta 1,09 % 17 yliopistoa ja 27 ammattikorkeakoulua Yliopistoista valmistuu yli tohtoria vuodessa Tutkijakoulujärjestelmään kuuluu 112 tohtoriohjelmaa

©SA Tutkimus- ja kehittämismenot sektoreittain Suomessa Yhteensä 6,9 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus,

©SA Valtion tutkimusmenot 2011 Yhteensä 2,065 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus

©SA Julkinen t&k-rahoitus Suomessa 2000-luvun alussa Suomen kokonaistutkimuspanos kasvoi vuosittain keskimäärin 5 %. Vuonna 1999 se oli 3,9 miljardia euroa ja on vuonna 2010 noin 6,9 mrd. euroa. Kasvu on tasaantunut. Valtion tutkimusrahoitus oli 1,3 miljardia euroa vuonna 2000 ja on 2,1 mrd. euroa vuonna 2011 Suomen Akatemian käytössä oleva rahoitus oli vuonna 2000 noin 154 miljoonaa euroa ja on noin 384 milj. euroa vuonna 2010 Akatemian ja Tekesin yhteenlaskettu rahoitus valtion tutkimusrahoituksesta oli 42 % vuonna 2000 ja on 46 % (940,2 milj. euroa) vuonna 2011 Akatemia on ainoa julkisen tutkimusrahan saajaorganisaatio, jonka suhteellinen osuus on kasvanut 2000-luvulla: 12 %:sta 19 %:iin

©SA Tutkimus- ja kehittämispanostus eräissä OECD-maissa sekä Kiinassa ja Venäjällä (t&k-menojen osuus bkt:stä) Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators, Tilastokeskus,

©SA Suomalaisten tutkijoiden kansainväliset julkaisut vuosina 1991–2011 Lähde: Thomson Reuters, Web of science -tietokannat, : SCI, SSCI, A&HCI

©SA Suomen Akatemia Tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijakoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen Kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä Toimia asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä Suorittaa muita tiedepoliittisia asiantuntijatehtäviä Neljä tieteellistä toimikuntaa, joiden toiminta kattaa kaikki tieteenalat Rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta noin 340 miljoonalla eurolla vuonna 2011 Akatemian tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain noin henkilöä Akatemiassa työskentelee noin 160 henkilöä

©SA Suomen Akatemian strategia (1/2) Suomen Akatemian visio: Tieteellisen tutkimuksen tärkein rahoittaja Keskeinen ja aktiivinen toimija kansallisessa tiede- ja innovaatiojärjestelmässä Vahva vaikuttaja kansainvälisessä tiedepolitiikassa Suomen Akatemian strategiset tavoitteet: Tutkimuksen vaikuttavuuden ja laadun vahvistaminen Tieteellisen tutkimuksen aseman vahvistaminen kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä Suomen tieteen kansainvälisen aseman ja vaikuttavuuden vahvistaminen

©SA Suomen Akatemian strategia (2/2) Tutkimuksen vaikuttavuuden ja laadun vahvistamiseksi Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta sekä vetovoimaisten tutkimusympäristöjen luomista tieteellisten läpimurtojen syntymistä uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta Tieteellisen tutkimuksen aseman vahvistamiseksi kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä Akatemia edistää korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen osuutta innovaatioihin tähtäävässä kehitystyössä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvointia, sivistystä ja kulttuuria sekä taloudellista kilpailukykyä Suomen tieteen kansainvälisen aseman ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi Akatemia korostaa tieteellisen tutkimuksen roolia ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisijana eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamista tutkimuksen vahvuusalueilla suomalaisille tutkijoille kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia

©SA Suomen Akatemia tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana Tiedepoliittiset linjaukset ja kannanotot sekä julkiseen tiedepoliittiseen keskusteluun osallistuminen Hakemusten arviointi Tutkimuksen arviointi Tutkimusohjelmien arviointi Tieteen, tutkimuksen ja tieteenalojen arviointi Tieteen ja tutkimuksen ennakointi sekä vaikuttavuuden analysointi Tiedeindikaattorit Eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen tiedepolitiikkaan vaikuttaminen

©SA Organisaatio

©SA Organisaatio

©SA Arviointitoiminta

©SA Akatemian tutkimusrahoitus Rahoitus myönnetään isoina kokonaisuuksina Osana kaikkea tutkimusrahoitusta kansainvälisyys liikkuvuus tasa-arvo uudet tieteelliset avaukset Rahoituspäätösten perustana Tutkimusrahoituspäätösten perusteet -asiakirja puolueeton ja asiantunteva arviointi avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko hakijoiden tasa-arvoinen kohtelu kriteerit, prosessit ja päätökset julkisia

©SA Tutkimusrahoituksen haku Avoin kilpailu Rahoitus suunnataan parhaille tutkijoille ja lupaavimmille nuorille tutkijoille Perustuu tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteelliseen vertaisarviointiin sekä tutkimus- ja tiedepoliittisiin linjauksiin Hakemuksia noin 1,4 miljardin euron arvosta vuonna 2010 Hakemusten lukumäärästä laskettu hyväksymisprosentti alle 20 %: tutkimusmäärärahahakijoista 18 % sai myönteisen päätöksen vuonna 2010, haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 16 % Rahoituspäätösten arvo yhteensä 324 miljoonaa euroa vuonna 2010 Rahoitus on määräaikaista

©SA Akatemian rahoitusmuodot

©SA Kansainvälistyminen ja tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen Tuetaan kaikissa rahoitusmuodoissa, kuten Akatemiahankkeet Tutkimusohjelmat ja huippuyksikköohjelmat: ohjelmien yhteishaut ja verkottuminen Finland Distinguished Professor -ohjelma Akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit Apurahat tutkijankoulutukseen EUI:ssa sekä tutkijatohtori EUI:ssa ERA-NET-haut Tutkijoiden liikkuvuus ja muu kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva yhteistoiminta Kansainväliset yhteishankehaut ulkomaisten rahoittajaorganisaatioiden kanssa

©SA Akatemiahankkeet Suomen Akatemian suurin ja keskeisin rahoitusmuoto Edistävät tutkimuksen laatua, monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä tarjoamalla mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön Rahoitusta saavat korkeatasoiset tutkijat ja tutkimusryhmät Ensisijaisesti ryhmät, jotka koostuvat jo väitelleistä tutkijoista Palkkoihin Tarvikkeiden ja tutkimusvälineiden hankintaan Matkakuluihin Kansainväliseen yhteistyöhön

©SA Tutkimusohjelmat Aiheeltaan tai ongelmanasettelultaan rajattuja, määräaikaisia ja johdettuja tutkimushankkeiden kokonaisuuksia Tuovat lisäarvoa hankekohtaiseen erillisrahoitukseen verrattuna Omaavat useita tiedepoliittisia tavoitteita Tieteen tai yhteiskunnan kannalta tärkeän alan tutkimuksen tieteellisen tason nostaminen Tutkimus- tai tieteenalan kehittäminen Hajallaan olevan tutkimuskapasiteetin kokoaminen Monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen Yhteistyö tutkijoiden, rahoittajien ja tutkimustulosten hyödyntäjien välillä Edistävät kansainvälistä yhteistyötä Ohjelmien kansainvälinen verkottaminen Yhteisrahoitteiset kansainväliset ohjelmat

©SA Käynnissä olevat tutkimusohjelmat vuonna 2011 Kestävä tuotanto ja tuotteet, KETJU (2006–2013) Kestävä energia, SusEn (2008–2012) Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus, WORK (2008–2011) Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä, MOTIVE (2009–2012) Kansanterveyden haasteet, SALVE (2009–2012) Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät, FOTONIIKKA (2010–2013) Laskennallisten tieteet, LASTU (2010–2015) Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys, SKIDI-KIDS (2010–2014) Ilmastonmuutos - vaikutukset ja hallinta, FICCA (2011–2014) Haettavana asumista koskeva tutkimusohjelma ASU – Asumisen tulevaisuus (2011–2015). Lisäksi Akatemia osallistuu yhteiseurooppalaiseen Itämeri- tutkimusohjelmaan (2010–2016).

©SA Kansalliset tutkimuksen huippuyksiköt Tavoitteet Tutkimuksen laatutason nostaminen Tutkimuksen kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen sekä näkyvyyden ja arvostuksen lisääminen Huippututkimuksen integrointi osaksi tutkimus-, koulutus- ja teknologiapolitiikkaa Korkeatasoiset, luovat ja tehokkaat tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristöt Edellytykset Koostuu yhdestä tai useasta korkeatasoisesta tutkimusryhmästä On alansa kansainvälisessä kärjessä tai lähellä sitä Omaa selkeät yhteiset tutkimukselliset päämäärät ja yhteisen johdon Neljä huippuyksikköohjelmaa vuodesta 2000 alkaen 2000–2005 (26 huippuyksikköä); 2002–2007 (16 yksikköä); 2006–2011 (23 yksikköä); 2008–2013 (18 yksikköä) Tulossa huippuyksikköohjelma 2012–2017 Lisäksi pohjoismaisia huippuyksiköitä kolme

©SA Huippuyksikköohjelmilla Luodaan toimintaedellytyksiä tutkimusryhmien yhteenliittymille Mahdollistetaan tieteellisten läpimurtojen saavuttaminen tieteen- ja tutkimusalojen rajapinnoilla Tehostetaan tutkimusinfrastruktuurien käyttöä Verkotetaan huippuyksiköitä kansallisesti ja kansainvälisesti Kehitetään ja tuetaan tutkimusyhteistyötä parhaiden kansainvälisten tutkijoiden ja tutkimusryhmien kanssa Edistetään tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta Vaikutetaan suomalaiseen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmään Edistetään huippuyksikön ja sen taustaorganisaatioiden strategioiden yhteensopivuutta Nostetaan suomalaisen tutkimuksen laatutasoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, näkyvyyttä ja arvostusta

©SA Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2006–

©SA Kansallinen tutkimuksen huippuyksikköohjelma 2008–

©SA Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat Akatemiaprofessori (41 henkilöä) Huippututkija, joka vaikuttaa tutkimuksen edistymiseen oman tutkimusalansa piirissä Toteuttaa tutkimussuunnitelmaansa ja johtaa tutkimusryhmäänsä Ohjaa nuoria tutkijoita sekä antaa tutkimustyöhön liittyvää opetusta Enintään viideksi vuodeksi kerrallaan Akatemiatutkija (282 henkilöä) Määräaikainen mahdollisuus pätevöitymiseen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin Tohtori, joka tutkinnon jälkeen on harjoittanut menestyksekästä tieteellistä työtä ja julkaisutoimintaa Suunnitelman mukaista itsenäisenäistä tieteellistä työskentelyä Oman tutkimusalan opetusta ja opinnäytetyön ohjausta Enintään viideksi vuodeksi

©SA Tutkijatohtori Tutkija, joka on äskettäin väitellyt ja pätevöityy ammattitutkijaksi Enintään 4 vuotta tohtoriksi tulemisesta Toteuttaa omaa tutkimussuunnitelmaa, ohjaa opinnäytetöitä ja opettaa Rahoitukseen sisältyy hakijan palkkaus- ja tutkimuskuluja Kolmivuotinen kausi

©SA Tohtoriohjelmat Pohjautuu tutkijakoulujärjestelmään, jossa Suomen Akatemialla on päätöksenteko kehittämis- ja seurantatehtävät 112 tohtoriohjelmaa: paikallisia ohjelmia noin 15 %, kansallisia verkosto-ohjelmia noin 85 % 1600 okm-palkallista tohtoriohjelmapaikkaa ja muutaopiskelijapaikkaa koulutettavista ulkomaalaisia noin 16 % uusista tohtoreista noin 50 % valmistuu tohtoriohjelmista Nelivuotinen tohtoriohjelmarahoitus – haku 2 vuoden välein: okm: noin 46 milj. euroa/v. (palkat) Akatemia: noin 5 milj. euroa/v. (määräraha) Akatemia rahoittaa tohtoriohjelmien toimintaa. Lisäksi Akatemian rahoittamien tutkimusprojektien väitöskirjatyöntekijöitä on mukana tohtoriohjelmissa. Isäntäyliopistot vastaavat ohjaaja- ja opettajaresursseista

©SA Tohtoriohjelmien linjaukset ja kehittämistavoitteet Jatkokoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääminen ja laadun parantaminen Väitöskirjatyöhön käytetyn ajan lyhentäminen ja väittelyiän alentaminen Tutkimustyön ohjausvastuun selkiyttäminen ja seurantaryhmäkäytänteiden omaksuminen Kansainvälisen, kansallisen ja sektoreiden välisen yhteistyön ja verkottumisen sekä liikkuvuuden lisääminen Ulkomaisten tohtorikoulutettavien määrän kasvattaminen 20 %:iin Tohtorikoulutettavien urasuunnittelun ja -ohjauksen tehostaminen Ohjelman rakenteellinen kehittäminen Tutkijanuran houkuttelevuuden lisääminen Isäntäyliopiston tutkimusstrategian ja profiloitumisen tukeminen Tohtoreiden suhteellisen osuuden nostaminen 20 %:iin tutkijakunnasta vuoteen 2020 mennessä Yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoreiden määrän kasvattaminen

©SA Tutkijanuran neliportaisuus Akatemiaprofessori / Professori / Tutkimusjohtaja Tehtävät ovat laaja-alaisia ja kaikkein vaativimpia tutkimus- ja opetustehtäviä Tehtävää hoitava henkilö on alansa tieteellinen ja akateeminen johtaja Akatemiaprofessori myötävaikuttaa tutkimuksen edistymiseen omalla tieteenalallaan Professuuri on toistaiseksi voimassa oleva Akatemiatutkija / Ryhmänjohtaja Tutkijat ovat itsenäisiä, akateemiseen johtajuuteen kykeneviä tutkimuksen ja koulutuksen ammattilaisia Akatemiatutkijalta edellytetään menestyksekästä ja korkeatasoista tieteellistä työskentelyä Tehtävät ovat määräaikaisia tai toistaiseksi voimassaolevia Tutkijatohtori Kelpoisuusvaatimuksena on äskettäin suoritettu tohtorintutkinto Tehtävä on määräaikainen (3–5 vuotta) ja luonteeltaan itsenäinen Tohtorikoulutettava Kelpoisuusvaatimuksena on yleensä ylempi korkeakoulututkinto Tehtävä on määräaikainen (noin 4 vuotta) Tutkijat tekevät pääsääntöisesti väitöskirjatyötään

©SA Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai ulkosuomalaisten huippututkijoiden työskentelyyn Suomessa Tavoitteet: Vahvistaa Suomen tieteellistä ja teknologista osaamista Kansainvälistää suomalaista tutkimusjärjestelmää Tuottaa lisäarvoa kansalliselle innovaatiojärjestelmälle Tukea yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuksellista profiloitumista Tieteellisesti, teknologisesti ja teollisesti merkittäville aloille Hakijana suomalainen yliopisto tai tutkimuslaitos Rahoitus myönnetään kilpailuun perustuen ja määräajaksi Akatemia on rahoittanut 35 vierailevaa FiDiPro-professoria ja Tekes 35 professoria sekä 11 FiDiPro-tutkijaa

©SA Rahoitushakemusten arviointi- ja päätösprosessi

©SA Hakemusten arviointiperusteet Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu ja innovatiivisuus Hakijan / tutkimusryhmän pätevyys Tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus Tutkimuksen yhteistyösuhteet Tutkimushankkeen merkitys ammattimaisen tutkijanuran edistämiselle ja tutkijankoulutukselle Muut Akatemian hyväksymät tutkimuspoliittiset tavoitteet

©SA Rahoituspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä tieteellisen laadun lisäksi Akatemian tutkimuspoliittisia tavoitteita nuorten ja naisten tutkijanuran edistäminen sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tutkimuksessa tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden edistäminen luovien tutkimusympäristöjen kehittäminen tutkimuksen kansainvälistäminen laajempien tutkimuskokonaisuuksien toteuttaminen tutkijoiden liikkuvuuden edistäminen strategisen huippuosaamisen keskittymiä palvelevan tutkimuksen edistäminen Rahoitusmuotokohtaisia tavoitteita tutkimusohjelmien erityistavoitteet huippuyksiköiden tukeminen Muita tekijöitä tutkimusympäristön laatu Akatemialta tai muualta saatu tutkimusrahoitus hakijan kyky hallita tutkimusvaroja hyvä tieteellinen käytäntö (ml. eettiset kysymykset) ja aineettomat oikeudet

©SA Suomen Akatemian rahoituspäätökset vuosina 1995–

©SA Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätökset 2010 Yhteensä 324 milj. euroa

©SA Suomen Akatemian rahoituspäätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille

©SA Suomen Akatemian rahoituspäätösten jakautuminen toimikuntien toimialoille 1995–

©SA Suomen Akatemian rahoituspäätökset suorituspaikoittain 2010 Yhteensä 324 milj. euroa

©SA Suomen Akatemian rahoituspäätökset yliopistoittain

©SA Myönteisten päätösten osuus (esimerkkinä yleinen tutkimusmäärärahahaku 2000–2010, %)

©SA Suomen Akatemia toimii tieteen parhaaksi Lisätietoja: Akatemiasta tiedepolitiikasta tieteestä ja tutkimuksesta tieteestä kansantajuisesti tutkijoiden liikkuvuudesta KIITOS!