1 Ilmastonmuutos lautasella Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikko Ilmastovastaava, vs. ympäristönsuojelupäällikkö Leo Stranius

2 Hyviä ja huonoja uutisia

3 Huonoja uutisia Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. Kolmannes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä. Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

4 Hyviä uutisia Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia. Tarvittava teknologia on olemassa. Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

5 Esityksen sisältö IPCC: Lämpenemisen seuraukset ja globaalit päästövähennystarpeet Ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutukset: Tutkimustieto karttuu Mitä pitäisi tehdä? Yhteenveto ja keskustelu

6 Pienikin lämpeneminen aiheuttaa suuria muutoksia Lähde: VNK julkaisuja 13/2008: Kahden asteen ilmastotavoite - mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää

7 IPCC: Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve % vuoteen 2050 mennessä

8 Päästöt kasvavat nopeammin kuin pahimmatkaan ennusteet Lähde: IPCC / Ilmatieteen Pääjohtaja Petteri Taalas, YM ilmastoseminaari

9 Kioton jälkeiset kansainväliset ilmastoneuvottelut etenevät Balilta Kööpenhaminaan

10 Ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutukset

11 FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options,

12 Tuotantoeläinten vaikutus ympäristöön Tuotantoeläinten pitoon liittyy monia ympäristöongelmia –Ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, sademetsien tuhoutuminen, eroosio, aavikoiden leviäminen, biodiversiteetin väheneminen ja puhtaan veden liikakulutus. Maailmassa käytetään noin 60 miljardia tuotantoeläintä vuosittain. –Lihantuotannon on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä (FAO 2006, Livestock a Major Threat to Environment). Tuotantoeläimille syötetään enimmäkseen viljaa ja soijaa. –Noin 1/3 maailmassa tuotetusta viljasta ja 90 % soijasta menee eläinten rehuksi. (FAO 2006)

13 Ruuan tuotannon ilmastovaikutusten osa-alueet Alkutuotanto –Rehut, lannoitteet, kuljetukset Jalostus –Infrastruktuuri (tehtaat, pakastinaltaat ja niiden energiankulutus) Kauppa –Hävikki, jakelu, muu infrastruktuuri Kotitalous –Säilöntä, valmistus, kauppamatkat

14 Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain 2006 Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

15 Ruoka aiheuttaa Suomessa neljänneksen kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä Lähde: Ilmo Mäenpää (2004) Kulutuksen ympäristökuormitus, s. 16,

16 Tutkimustieto karttuu

17 Ruuan osuus suomalaisen ekologisesta selkärepusta Liha aiheuttaa kolmanneksen suomalaisen ruuan ekologisesta selkärepusta, vaikka vain kymmenesosa syödystä ruuasta on lihaa. Myös muut eläinperäiset tuotteet kuluttavat paljon. Tiedot perustuvat Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina toteutetun FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushankkeen tuloksiin.

18 Elintarvikkeiden TMR, eli kokonaismateriaalintarve (kg/kg) Lähde: Kauppinen, Lähteenoja, Lettenmeier (2008) Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanops (MTT)

19 Lähde: Kauppinen (2008) Elintarvikkeiden materiaalipanosten ja ravintoarvojen tehokkuusanalyysi. Teknillinen korkeakoulu.

20 Esimerkkinä soijaruoheesta ja jauhelihasta tehdyn makaronilaatikon vertailu JAUHELIHA-MAKARONILAATIKKO 14 annosta à 350 g Raaka-aineKäyttöpaino (kg) TMR Naudan jauheliha kypsä0,9 41,58 Pasta SK-makaroni 10 kg0,8 2,17 Sipulikuutio 6 mm 2,5 kg0,1 0,20 Maitojauhe 25 kg 26% rasvaa Valio0,1 0,44 Vesi3,6 0,04 Suola hieno 12x 1 kg0,025 0,03 Kananmunamassa 5 kg (kokomunamassa HetiValmis)0,3 3,25 Raakapaino yht.:5,83 47,70 Saanto yht.:5 KASVIS-MAKARONILAATIKKO 14 annosta à 350 g Raaka-aineKäyttöpaino (kg)TMR Soijarouhe 0,4 kg0,20,60 Vesi0,40,00 Porkkanakuutio 4x2,5kg0,30,61 Sipulikuutio 6 mm 2,5 kg0,10,20 Pasta SK-makaroni 10 kg0,82,17 Maitojauhe 25 kg 26% rasvaa Valio0,10,44 Vesi3,60,04 Suola hieno 12x 1 kg0,0170,02 Kananmunamassa 5 kg (kokomunamassa HetiValmis)0,33,25 Raakapaino yht.:5,827,33 Saanto yht.:5 Jauheliha-makaronilaatikon kokonaismateriaalintarve (TMR) yhtä annosta kohti 3,41, kasvis-makaronilaatikon 0,52.

21 Foodchain -hanke Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna. Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset. Kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri. –Ympäristövaikutuksia voi vähentää tehokkaammin valmistamalla enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa sekä kiinnittämällä huomiota omaan kaupassa asiointiin. –Valmistamalla puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan ilmastovaikutus vähenee noin 70 prosenttia. Lisätietoja: Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa,

22 Mittatikkuhanke: Kulutuksen ymp ä rist ö vaikutukset elintarvikkeet asuminen autoilu virkistys ja kulttuuri Lähde: SYKE Mittatikkuhanke,

23 Mittatikkuhanke: Tavoitteena kuvata kulutuksen ympäristövaikutuksia ymmärrettävällä tavalla 50 gramman juuston syöminen vastaa ympäristövaikutuksiltaa n noin 10 km autoilua MTT: Broilerikilo vastaa n. 17 km autoilua ja 3,6 kg CO2- ekv-päästöjä

24 Juuston vaikutus ilmastonmuutokseen syntyy pääasiassa tuotantovaiheessa. Tuotantoon liittyvien kuljetusten, pakkauksen ja säilytyksen merkitys on pienehkö. Kotiinkuljetus autolla (7 km) vaikuttaa vain vähän ympäristöön, kun juusto haetaan samalla kertaa 12 muun ostoksen kanssa. Jos kaupasta haettaisiin vain juusto, kuljetuksen merkitys nousisi yli kolmasosaan tuotannon ympäristövaikutuksista.

25

26 Kasvihuonekaasupäästöt (kg co2-ekv) Source: UNEP 2008: Examples of GHG emission amounts generated by different activities or goods

27 Mitä pitäisi tehdä?

28 Vuonna 2007 jokainen suomalainen söi 76 kiloa lihaa Suomalaisten lihan kulutus on noussut 50 vuodessa yli 30 kg henkeä kohden WHO suosittelee syömään 400 g kasviksia päivässä, suomalaiset syövät vähemmän. 80 prosenttia kuluttajista pitää virheellisesti lihaa oleellisena osana perheen hyvää ja monipuolista ruokavaliota. Suomalaisista 3 prosenttia kasvissyöjiä, kriittisimmin lihan syöntiin suhtautuvat vuotiaat, joista 7 prosenttia ei syö lihaa tai lihavalmisteita lainkaan.

29 ”Lihaton päivä viikossa” “Jokainen ihminen voi ehkäistä ilmastonmuutosta pidättäytymällä lihan syönnistä. Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajan Rajendra Pachaurin mukaan jo yksi lihaton päivä viikossa hillitsee tehokkaasti ilmaston lämpiämistä.” –HS

30 Surreyn yliopiston raportti “Cooking up a storm” kehottaa rajoittamaan lihansyönnin neljään annokseen viikossa.

31 Esimerkkejä ohjauskeinoista EU:n maataloustukijärjestelmän uudistus Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan Haittavero lihalle ja juustolle Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin Ilmastomerkinnät pakkauksiin

32 Ilmastomerkinnät

33 Seitsemän vinkkiä: Mitä minä voin tehdä? Syö ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihan ja maitotuotteiden käyttöä. Kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen. Osta vain tarpeeseen. Suosi luomua, kuivatuotteita ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Vältä pakasteita ja ylipakattuja tuotteita. Valmista enemmän ruokaa kerralla, säilö ja lämmitä mikroaaltouunissa. Älä heitä ruokaa roskiin, ja muista biojätteiden lajittelu. Vaadi päättäjiltä toimia ilmastoystävällisen ruuan edistämiseksi.

34 Yhteenveto Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset. Tuotantoeläinten liha (erityisesti naudanliha), juusto ja talvella pohjoisessa kasvatetut kasvihuonevihannekset kuormittavat ympäristöä kaikkein eniten. Ruuan kulutuksen suuntamiseen tarvitaan taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

35 Tämän sukupolven haaste: Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan

36 KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius puh Lisätietoja: Ilmastoblogi osoitteessa:

37 Lisätietoja: Suomen luonnonsuojeluliiton ruoka-kampanja: Valitse Vege -kouluruokakampanja: ElintarvikeMIPS-hankkeen tulokset: emips emips Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiatoiminta:

38 Lisätietoja ilmastopolitiikasta IPCC: Päästötilastot (World Resources Institute): YK:n ilmastopolitiikan sivusto: YK:n ilmastosopimuksen sivusto: EU:n komission ilmastosivut: Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: