Ilmastonmuutos ja ruoka: Mitä ruuaksi vuonna 2020?

Esitys aiheesta: "Ilmastonmuutos ja ruoka: Mitä ruuaksi vuonna 2020?"— Esityksen transkriptio:

1 Ilmastonmuutos ja ruoka: Mitä ruuaksi vuonna 2020?
13.00 Tilaisuuden avaus 13.05 Ilmasto lautasella – ruuan ympäristövaikutukset Leo Stranius, Suomen luonnonsuojelulitto 13.25 Tuotantoeläinten olosuhteet ruoantuotannossa Aura Yliselä, Animalia 13.45 Ilmastovastuullinen sapuska: mitä, missä, million Päivi Mattila, Vegaaniliitto 14.05 Keskustelua 14.20 Yhteenveto – Miten tästä eteenpäin? Tilaisuuden järjestävät: Eläinsuojeluliitto Animalia, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Vegaaniliitto

2 Ilmastovastaava Leo Stranius
Ilmastonmuutos ja ruoka: Mitä ruuaksi vuonna 2020? Tampereen sosiaalifoorumi Ilmastovastaava Leo Stranius

3 Hyviä ja huonoja uutisia

4 Huonoja uutisia Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. Kolmannes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä. Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

5 Hyviä uutisia Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia.
Tarvittava teknologia on olemassa. Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

6 Esityksen sisältö Ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutukset: Tutkimustieto karttuu Mitä pitäisi tehdä? Yhteenveto

7 Ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutukset

8 FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Kuva: Laura Räsänen Lähde: Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options,

9 Kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy maatalouteen
Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilidioksidinieluksi. Professori Pete Smith: Lihansyönnin vähentäminen olisi kaikkein järkevin keino päästöjen vähentämiseksi. Lähde: Bellary et al. (2008) Cool farming: Climate impacts of agriculture and mitigation potential,

10 Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain 2006
Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

11 Kollaasi Nina Kairisalo, sademetsäkanto Greenpeace, Kasvihuone Pertti Taskinen
Ruoka aiheuttaa Suomessa neljänneksen kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä Lähde: Ilmo Mäenpää (2004) Kulutuksen ympäristökuormitus, s. 16,

12 Tutkimustieto karttuu

13 Ruuan osuus suomalaisen ekologisesta selkärepusta
Liha aiheuttaa kolmanneksen suomalaisen ruuan ekologisesta selkärepusta, vaikka vain kymmenesosa syödystä ruuasta on lihaa. Myös muut eläinperäiset tuotteet kuluttavat paljon. Tiedot perustuvat Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina toteutetun FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushankkeen tuloksiin.

14 Elintarvikkeiden TMR, eli kokonaismateriaalintarve (kg/kg)
Lähde: Kauppinen, Lähteenoja, Lettenmeier (2008) Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanops (MTT)

15 Lähde: Kauppinen (2008) Elintarvikkeiden materiaalipanosten ja
ravintoarvojen tehokkuusanalyysi. Teknillinen korkeakoulu.

16 Foodchain -hanke Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna. Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset. Kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri. Ympäristövaikutuksia voi vähentää tehokkaammin valmistamalla enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa sekä kiinnittämällä huomiota omaan kaupassa asiointiin. Valmistamalla puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan ilmastovaikutus vähenee noin 70 prosenttia. Lisätietoja: Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa,

17 Mittatikkuhanke: Kulutuksen ympäristövaikutukset
Lähde: SYKE Mittatikkuhanke, elintarvikkeet asuminen autoilu virkistys ja kulttuuri

18 Mittatikkuhanke: Tavoitteena kuvata kulutuksen ympäristövaikutuksia ymmärrettävällä tavalla 50 gramman juuston syöminen vastaa ympäristövaikutuksiltaan noin 10 km autoilua MTT: Broilerikilo vastaa n. 17 km autoilua ja 3,6 kg CO2-ekv-päästöjä

19 Juuston vaikutus ilmastonmuutokseen syntyy pääasiassa tuotantovaiheessa.
Tuotantoon liittyvien kuljetusten, pakkauksen ja säilytyksen merkitys on pienehkö. Kotiinkuljetus autolla (7 km) vaikuttaa vain vähän ympäristöön, kun juusto haetaan samalla kertaa 12 muun ostoksen kanssa. Jos kaupasta haettaisiin vain juusto, kuljetuksen merkitys nousisi yli kolmasosaan tuotannon ympäristövaikutuksista.

20

21 Kasvihuonekaasupäästöt (kg co2-ekv)
Source: UNEP 2008: Examples of GHG emission amounts generated by different activities or goods

22 Mitä pitäisi tehdä?

23 Vuonna 2007 jokainen suomalainen söi 76 kiloa lihaa
Suomalaisten lihan kulutus on noussut 50 vuodessa yli 30 kg henkeä kohden WHO suosittelee syömään 400 g kasviksia päivässä, suomalaiset syövät vähemmän. 80 prosenttia kuluttajista pitää virheellisesti lihaa oleellisena osana perheen hyvää ja monipuolista ruokavaliota. Suomalaisista 3 prosenttia kasvissyöjiä, kriittisimmin lihan syöntiin suhtautuvat vuotiaat, joista 7 prosenttia ei syö lihaa tai lihavalmisteita lainkaan.

24 81 % valmis tinkimään omasta kulutuksestaan
Jokainen suomalainen on valmis tekemään jotain ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi! 81 % valmis tinkimään omasta kulutuksestaan 76 % valmis siirtymään joukkoliikenteen käyttäjäksi 45 % valmis maksamaan ilmastoveroa Source: Helsingin Sanomat/Gallup

25 ”Lihaton päivä viikossa”
“Jokainen ihminen voi ehkäistä ilmastonmuutosta pidättäytymällä lihan syönnistä. Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajan Rajendra Pachaurin mukaan jo yksi lihaton päivä viikossa hillitsee tehokkaasti ilmaston lämpiämistä.” HS

26 Surreyn yliopiston raportti “Cooking up a storm” kehottaa rajoittamaan lihansyönnin neljään annokseen viikossa. Kuva: Laura Räsänen

27 Esimerkkejä ohjauskeinoista
EU:n maataloustukijärjestelmän uudistus Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan Haittavero lihalle ja juustolle Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin Ilmastomerkinnät pakkauksiin

28 Ilmastomerkinnät Carbon Trustin hiilijalanjälki (mm. Tesco). Kuva Ari Nissinen, SYKE

29 Raision CO2-merkintä

30 Seitsemän vinkkiä: Mitä minä voin tehdä?
Syö ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihan ja maitotuotteiden käyttöä. Kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen. Osta vain tarpeeseen. Suosi luomua, kuivatuotteita ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Vältä pakasteita ja ylipakattuja tuotteita. Valmista enemmän ruokaa kerralla, säilö ja lämmitä mikroaaltouunissa. Älä heitä ruokaa roskiin, ja muista biojätteiden lajittelu. Vaadi päättäjiltä toimia ilmastoystävällisen ruuan edistämiseksi.

31 Yhteenveto Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset. Tuotantoeläinten liha (erityisesti naudanliha), juusto ja talvella pohjoisessa kasvatetut kasvihuonevihannekset kuormittavat ympäristöä kaikkein eniten. Ruuan kulutuksen suuntamiseen tarvitaan taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

32 KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@sll.fi
puh Lisätietoja: Ilmastoblogi osoitteessa:

33 Lisätietoja: http://www.sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton ruoka-kampanja: ElintarvikeMIPS-hankkeen tulokset: Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiatoiminta: Ilmastoblogi osoitteessa: Energian ympäristömerkki: Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys!

34 Lisätietoja ilmastopolitiikasta
IPCC: Päästötilastot (World Resources Institute): YK:n ilmastopolitiikan sivusto: YK:n ilmastosopimuksen sivusto: EU:n komission ilmastosivut: Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: