Ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutukset

Esitys aiheesta: "Ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutukset"— Esityksen transkriptio:

1 Ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutukset 11.10.2008
Ilmastovastaava Leo Stranius

2 Image 4/2008 Suomi ilman lihaa ”Leikitään hetki mennyttä maailmaa ja mässäillään tavalla, joka ei enää ole osa arkea. Syödä nyt jotain niin raskasta. Niin rasvaista. Niin brutaalia.” "Kun on nähnyt yhdenkin tuotantoeläinten oloista tai karjan teuraskuljetuksista kertovan dokumentin, kun on lukenut yhdenkin Pikaruokakansan tapaisen paljastuskirjan tai kun on lukenut yhdenkin ilmastonmuutoksesta kertovan lehtijutun, yletön lihansyönti alkaa tuntua vain vanhanaikaiselta. Aivan kuten tupakointi sisätiloissa tai kosteat lounaat työpäivän kuluessa."

3 ”Lihaton päivä viikossa”
“Jokainen ihminen voi ehkäistä ilmastonmuutosta pidättäytymällä lihan syönnistä. Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajan Rajendra Pachaurin mukaan jo yksi lihaton päivä viikossa hillitsee tehokkaasti ilmaston lämpiämistä.” HS

4 Vuotuinen lihan kulutus Suomessa (kg/cap)
Vuonna 2007 jokainen suomalainen söi 76 kiloa lihaa Suomalaisten lihan kulutus on noussut 50 vuodessa yli 30 kg henkeä kohden Lähde: FAO

5 Esityksen sisältö Ruuan ympäristövaikutukset Tutkimustieto karttuu
Mitä pitäisi tehdä?

6 Ruuan ympäristövaikutukset

7 Ruuan ympäristövaikutukset
Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä neljännes aiheutuu elintarvikkeiden kulutuksesta. Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset. Lähde: Ilmo Mäenpää (2004) Kulutuksen ympäristökuormitus, s. 16,

8 Ruoka ja ilmastonmuutos
Maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. FAO: eläintuotanto vastuussa 18 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä Lähde: Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options,

9 Kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy maatalouteen
Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilidioksidinieluksi. Professori Pete Smith: Lihansyönnin vähentäminen olisi kaikkein järkevin keino päästöjen vähentämiseksi. Lähde: Bellary et al. (2008) Cool farming: Climate impacts of agriculture and mitigation potential,

10 Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain 2006
Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

11 Tutkimustieto karttuu

12 Ruuan osuus suomalaisen ekologisesta selkärepusta
Liha aiheuttaa kolmanneksen suomalaisen ruuan ekologisesta selkärepusta, vaikka vain kymmenesosa syödystä ruuasta on lihaa. Myös muut eläinperäiset tuotteet kuluttavat paljon. Tiedot perustuvat Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina toteutetun FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushankkeen tuloksiin.

13 Elintarvikkeiden TMR, eli kokonaismateriaalintarve (kg/kg)
S ysteemianalyysin Laboratorio Lähde: Sosiaalifoorumi Tommi Kauppinen

14

15

16 Foodchain -hanke Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna. Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset. Kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri. Ympäristövaikutuksia voi vähentää tehokkaammin valmistamalla enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa sekä kiinnittämällä huomiota omaan kaupassa asiointiin. Valmistamalla puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan ilmastovaikutus vähenee noin 70 prosenttia. Lisätietoja: Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa,

17 Mittatikkuhanke: Tavoitteena kuvata kulutuksen ympäristövaikutuksia ymmärrettävällä tavalla 50 gramman juuston syöminen vastaa ympäristövaikutuksiltaan noin 10 km autoilua Lisätietoja:

18 Juuston vaikutus ilmastonmuutokseen syntyy pääasiassa tuotantovaiheessa.
Tuotantoon liittyvien kuljetusten, pakkauksen ja säilytyksen merkitys on pienehkö. Kotiinkuljetus autolla (7 km) vaikuttaa vain vähän ympäristöön, kun juusto haetaan samalla kertaa 12 muun ostoksen kanssa. Jos kaupasta haettaisiin vain juusto, kuljetuksen merkitys nousisi yli kolmasosaan tuotannon ympäristövaikutuksista.

19 Mitä pitäisi tehdä?

20 Esimerkkejä ohjauskeinoista
Ilmastomerkinnät pakkauksiin (”hiilijalanjälki”) Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan Haittavero lihalle, juustolle ja talvella pohjoisessa kasvatetuille kasvihuonevihanneksille Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin

21 Suomen luonnonsuojeluliitto toimii
Koti-MIPS/ElintarvikeMIPS-hanke Ruoka-kampanja (Voima-liite) Hyvän ruuan verkosto

22 Viisi vinkkiä: Mitä minä voin tehdä?
Suosi kasvisruokaa, vältä myös juustoa ja kasvihuonevihanneksia talvisin Vähennä lieden ja uunin käyttöä – valmista ruoka mikrossa, käytä vedenkeitintä Suosi paikallista vähän pakattua kausikasvisruokaa, kulje kauppamatka kävellen tai pyörällä Ota yhteyttä päättäjiin, anna palautetta kaupoissa, ravintoloissa ja ruokaloissa Osallistu ympäristö- ja eläinjärjestöjen toimintaan!

23 Yhteenveto Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset. Tuotantoeläinten liha (erityisesti naudanliha), juusto ja talvella pohjoisessa kasvatetut kasvihuonevihannekset kuormittavat ympäristöä kaikkein eniten. Ruuan kulutuksen suuntamiseen tarvitaan taloudellisia ohjauskeinoja.

24 KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@sll.fi
puh