Ilmastovastaava Leo Stranius

Esitys aiheesta: "Ilmastovastaava Leo Stranius"— Esityksen transkriptio:

1 Ilmastovastaava Leo Stranius
Ilmastonmuutos ja ruoka Ruokaa kaikilla aisteilla -koulutuspäivät Ilmastovastaava Leo Stranius

2 Hyviä ja huonoja uutisia

3 Huonoja uutisia Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä. Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

4 Hyviä uutisia Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia.
Tarvittava teknologia on olemassa. Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

5 ”Lihaton päivä viikossa”
“Jokainen ihminen voi ehkäistä ilmastonmuutosta pidättäytymällä lihan syönnistä. Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajan Rajendra Pachaurin mukaan jo yksi lihaton päivä viikossa hillitsee tehokkaasti ilmaston lämpiämistä.” HS

6 Vuotuinen lihan kulutus Suomessa (kg/cap)
Vuonna 2007 jokainen suomalainen söi 76 kiloa lihaa Suomalaisten lihan kulutus on noussut 50 vuodessa yli 30 kg henkeä kohden Lähde: FAO

7 Esityksen sisältö Ruuan ympäristövaikutukset Tutkimustieto karttuu
Mitä pitäisi tehdä?

8 Ruuan ympäristövaikutukset

9 Ruuan ympäristövaikutukset
Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä neljännes aiheutuu elintarvikkeiden kulutuksesta. Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset. Lähde: Ilmo Mäenpää (2004) Kulutuksen ympäristökuormitus, s. 16,

10 Ruoka ja ilmastonmuutos
Maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. FAO: eläintuotanto vastuussa 18 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä Lähde: Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options,

11 Kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy maatalouteen
Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilidioksidinieluksi. Professori Pete Smith: Lihansyönnin vähentäminen olisi kaikkein järkevin keino päästöjen vähentämiseksi. Lähde: Bellary et al. (2008) Cool farming: Climate impacts of agriculture and mitigation potential,

12 Ruuan tuotannon ympäristöystävällisyyden osa-alueet
Alkutuotanto Rehut, lannoitteet, kuljetukset Jalostus Infrastruktuuri (tehtaat, pakastinaltaat ja niiden energiankulutus) Kauppa Hävikki, jakelu, muu infrastruktuuri Kotitalous Säilöntä, valmistus, kauppamatkat

13 Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain 2006
Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

14 Tutkimustieto karttuu

15 Ruuan osuus suomalaisen ekologisesta selkärepusta
Liha aiheuttaa kolmanneksen suomalaisen ruuan ekologisesta selkärepusta, vaikka vain kymmenesosa syödystä ruuasta on lihaa. Myös muut eläinperäiset tuotteet kuluttavat paljon. Tiedot perustuvat Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina toteutetun FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushankkeen tuloksiin.

16 Elintarvikkeiden TMR, eli kokonaismateriaalintarve (kg/kg)
S ysteemianalyysin Laboratorio Lähde: Sosiaalifoorumi Tommi Kauppinen

17

18

19 Foodchain -hanke Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna. Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset. Kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri. Ympäristövaikutuksia voi vähentää tehokkaammin valmistamalla enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa sekä kiinnittämällä huomiota omaan kaupassa asiointiin. Valmistamalla puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan ilmastovaikutus vähenee noin 70 prosenttia. Lisätietoja: Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa,

20 Arvioita eri ruokien hiilidioksidiekvivalenteille (MTT)
Lähde: Ravitsemus ja yhteiskunta -kurssi Tommi Kauppinen, MTT

21 Mittatikkuhanke: Tavoitteena kuvata kulutuksen ympäristövaikutuksia ymmärrettävällä tavalla 50 gramman juuston syöminen vastaa ympäristövaikutuksiltaan noin 10 km autoilua Lisätietoja:

22 Juuston vaikutus ilmastonmuutokseen syntyy pääasiassa tuotantovaiheessa.
Tuotantoon liittyvien kuljetusten, pakkauksen ja säilytyksen merkitys on pienehkö. Kotiinkuljetus autolla (7 km) vaikuttaa vain vähän ympäristöön, kun juusto haetaan samalla kertaa 12 muun ostoksen kanssa. Jos kaupasta haettaisiin vain juusto, kuljetuksen merkitys nousisi yli kolmasosaan tuotannon ympäristövaikutuksista.

23 Mitä pitäisi tehdä?

24 Esimerkkejä ohjauskeinoista
Ilmastomerkinnät pakkauksiin (”hiilijalanjälki”) Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan Haittavero lihalle, juustolle ja talvella pohjoisessa kasvatetuille kasvihuonevihanneksille Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin

25 Ilmastomerkinnät Carbon Trustin hiilijalanjälki (mm. Tesco). Kuva Ari Nissinen, SYKE

26 Viisi vinkkiä: Mitä minä voin tehdä?
Suosi kasvisruokaa, vältä myös juustoa ja kasvihuonevihanneksia talvisin Vähennä lieden ja uunin käyttöä – valmista ruoka mikrossa, käytä vedenkeitintä Suosi paikallista vähän pakattua kausikasvisruokaa, kulje kauppamatka kävellen tai pyörällä Ota yhteyttä päättäjiin, anna palautetta kaupoissa, ravintoloissa ja ruokaloissa Osallistu ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöjen toimintaan!

27 Suomen luonnonsuojeluliitto toimii
Koti-MIPS/ElintarvikeMIPS-hanke Ruoka-kampanja (Ilmasto lautasella) Hyvän ruuan verkosto

28 Yhteenveto Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset. Tuotantoeläinten liha (erityisesti naudanliha), juusto ja talvella pohjoisessa kasvatetut kasvihuonevihannekset kuormittavat ympäristöä kaikkein eniten. Ruuan kulutuksen suuntamiseen tarvitaan taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

29 KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@sll.fi
puh Lisätietoja: Ilmastoblogi osoitteessa:

30 Lisätietoja: http://www.sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton ruoka-kampanja: ElintarvikeMIPS-hankkeen tulokset: Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiatoiminta: Ilmastoblogi osoitteessa: Energian ympäristömerkki: Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys!

31 Lisätietoja ilmastopolitiikasta
IPCC: Päästötilastot (World Resources Institute): YK:n ilmastopolitiikan sivusto: YK:n ilmastosopimuksen sivusto: EU:n komission ilmastosivut: Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: