BIOETANOLIA MAATALOUDEN SELLULOOSAVIRROISTA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Advertisements

Globaaliin maankäyttöön liittyviä näkökohtia Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastopaneelin tiedotustilaisuus
CO2-raportti | 2014 SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013.
Mistä puhutaan, kun puhutaan bioenergiasta?
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
LUMA-viikko 2005 Kemia Kemian 4. kurssin ryhmä teki julisteita, joissa pohdittiin keinoja kasvihuoneilmiön heikkenemiseen.
1 EU:n tuki ystävyyskuntatoiminnalle 2006 ehdotuspyyntö ja tulevaisuuden perspektiivit Helsinki, Risto Raivio johtava hallintovirkamies.
Palmuöljy yhteiskuntavastuuun koetinkivenä, Greenpeacen kommentti
Yrityssaunailta Otaniemi
Energiaseminaari eduskunnassa
Suhdannekatsaus maaseudun yritysten kannattavuuteen ja rahoitustilanteeseen 2009/2010 Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Maaseudulta.
Keijo Ullakko toimitusjohtaja
Projekti • Sähköauton talvikäytön testaaminen – testiympäristön kehittäminen ja toteutus – testiympäristöön soveltuva reaaliaikainen tiedonsiirtojärjestelmä.
Energiavuosi 2013 Kaukolämpö
Monikäyttöinen paperi
Kannuksen kauppapuutarha
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Irti fossiileista Puusta uusiutuvaa materiaa ja voimaa.
Voidaanko Euroopassa siirtyä uusiutuvaan energiatalouteen? Oras Tynkkynen Helsinki.
Place client logo here in Slide Master RI Elokuu 2009 Jorma Hakanen Lääkkeiden määrääminen ja rinnakkaislääkkeet –tutkimus.
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
PUU, TURVE JA BIOMASSA.
Miten korvata kivihiili
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kittilä 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kemi 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
Vakuutusmaksutulo yhteensä 9,1 mrd € Työeläkevakuutusyhtiöiden markkinaosuudet 2007.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET
Energinen Suomi.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Maailmantalouden näkymät ja Suomen haasteet Pääjohtaja Erkki Liikanen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous Johtokunnan.
Tulos vs. Kassa / #1 MYYNTI
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Suomen talouden näkymät Pääjohtaja Erkki Liikanen
mieluummin useampikin?
JUL 1 Energiatehokkuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Miten energian kulutus käännetään laskuun -seminaari Eduskunta
Gasek oy.
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Usage of biofuel in Finnish municipal heat supply systems South-East Finland - Russia European Neighborhood and Partnership Instrument St. Petersburg.
Uusiutuva energia ja Suomi Timo Juurikkala.
Energiaratkaisut kestävässä taloudessa –avoimet energiaverkot
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
Talousnäkymät Valtiosihteeri Raimo Sailas SITRA,
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Suomen Akatemian ja Tekesin tuki 6. puiteohjelman instrumenttien valmisteluun
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
– 10 kysymystä ja vastausta–
Tulikivi Oyj  Tulikivi Oyj rakentaa uuden tuotantolaitoksen Juukaan vuonna  Investointi on Tulikiven kasvustrategian mukainen toimenpide.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Euro & talous –lehti (4/2007) Rahoitusjärjestelmän vakaus –erikoisnumero (2007) Tiedotustilaisuus
Biopolttoaine Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.
CO2-raportti Kiuruveden kasvihuonekaasupäästöt Kiuruveden kaupungin ilmastoseminaari Suvi Monni CO2-raportti / Benviroc Oy
Bioenergia, Suomen kansallinen voimavara Tavoitteet 2010 FINBIO ryPuuenergia r.y.Turveteollisuusliitto ry.Suomen turvetuottajat ry.
Puu energian lähteenä. Puu on huomattava uusiutuvan energian lähde Uusiutuvan energian lähteitä ovat tuuli, vesi, aurinko, maalämpö, peltojen ja metsien.
TURVE On muodostunut kuolleista kasvin osista maatumalla kosteissa olosuhteissa. Kasvava turvekerros syntyy, kun kasvit eivät pääse hajoamaan hapenpuutteen.
SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Päästölaskennan sektorit
VAASAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2011–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
8 Raaka-aineet ja 9 Energia
Talous tutuksi – koulutus syksy 2013
Biodiesel.
Vaatteideni vaikutus ympäristöön
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
1 Biopolttoaineet Bioenergian lähteitä lämpölaitoksissa voivat olla
Bioenergiasta voimavara
Bioenergia on maaseudulla MTK:n tiedotustilaisuus
SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009–2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
Esityksen transkriptio:

BIOETANOLIA MAATALOUDEN SELLULOOSAVIRROISTA Niklas von Weymarn 19.11.2007

MIKSI LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEITA? Tieliikenne EU:ssa on polttoaineensa suhteen melkein yksinomaan riippuvainen öljystä Suurin osa tästä öljystä on peräisin EU:n ulkopuolelta Tuontiriippuvuuden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa Öljyn hinta on nousussa EU:n hiilidioksidipäästöistä liikenteen osuus on arviolta noin 21 %1 Merkittäviä hiilidioksidipäästöjä tuottavista sektoreista liikennesektori on ainoa, jonka päästöt ovat olleet kasvussa Mahdollistaa uusia, lähinnä maataloudesta ja metsäteollisuudesta alkavia arvoketjuja Biopolttoaineet voivat olla jopa nyt käytössä olevia tuotteita parempia polttoaineita nykymoottoreihin 1 ”An EU Strategy for Biofuels”, EU:n komissio, 2006.

SUOMEN KANNALTA MIELENKIINTOISIA BIOMASSOJA Metsä Korjuutähteet Puunjalostusteollisuuden sivuvirrat Energiapuut (haapa, paju) Turve Pelto Viljat (jyvä ja olki) Elintarviketeollisuuden jätevirrat Energiaheinät ja -ruohot (ruokohelpi jne.) Kotitalous/kaupungit/teollisuus Erilaiset biomassaa sisältävät jätteet

TIELIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET Ensimmäinen sukupolvi (perinteiset) Englanniksi: Raaka-aine: Tuotantomenetelmä: Bioetanoli (Conventional) bioethanol Sokerijuurikas-/ruoko, viljajyvät Hydrolyysi & fermentaatio Bio-ETBE Kemiallinen synteesi Kasviöljy Vegetable oil, pure plant oil Öljykasvit (esim. rypsi) Kylmäpuristus/uutto Biodiesel (kasveista) RME, FAME/FAEE Kylmäpuristus/uutto & esteröinti Biodiesel (jätteestä) FAME/FAEE Jäterasvat, eläinrasvat Esteröinti Biokaasu Biogas, bio-methane (Kostea) biomassa Mädätys Viite: Visiopaperi, European Biofuels Technology Platform, 2006.

TIELIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET Toinen sukupolvi Englanniksi: Raaka-aine: Tuotantomenetelmä: Bioetanoli Cellulosic bioethanol Lignoselluloosa Kehitetty hydrolyysi & fermentaatio Biodiesel Hydro-treated biodiesel (NExBTL) Kasviöljy, eläinrasvat Vetykäsittely Synteettiset biopolttoaineet Biomass-to-liquid (BTL): F-T diesel, Bio- methanol, Bio-DME Kaasutus & synteesi Biokaasu SNG Bio-vety Biohydrogen Kaasutus & synteesi tai biologiset prosessit Viite: Visiopaperi, European Biofuels Technology Platform, 2006.

VTT:N LIIKENNEBIOPOLTTOAINETUTKIMUS Termokemiallinen reitti Lignoselluloosamateriaalin kaasutus/pyrolyysi + puhdistus + synteesi Biokemiallinen reitti Lignoselluloosamateriaalin hydrolyysi + käyminen Polttoaineen käytettävyys, ympäristövaikutukset, turvallisuus jne. Tavoitteena kestäviä ratkaisuja taloudellisesti ympäristön kannalta.

”Stand-alone” tai integroitu muuhun teollisuuteen BIOMASSASTA ETANOLIA Ensimmäisen sukupolven raaka-aineet Etanolia + rehua + sähkö ja lämpöä + 5-hiilisiä sokereita + ligniiniä + biokaasua Tuotantolaitos ”Stand-alone” tai integroitu muuhun teollisuuteen Toisen sukupolven raaka-aineet

MONTA TAPAA SUUNNITELLA SELLULOOSASTA ETANOLIA -TEHDAS ESIKÄSITTELY 30 — 40 — 50 — 70 — Korkea lämpö- tilan SSF Nesteytys Lämpötila 200 — 60 — Sokerointi Totaali- hydrolyysi JÄLKIKÄSITTELY JA SIVUVIRTARATKAISUT SSF Fermentaatio

AGROETA- JA BIOSYS-PROJEKTIT Rahoittajat: Tekesin ClimBus-teknologiaohjelma, VTT, MTT ja viisi yritystä Tutkimuksen suorittajat: VTT ja MTT (apua myös yrityksiltä) Projektipäällikkö: Niklas von Weymarn, VTT BIOSYS Rahoittajat: VTT:n Biojalostamo-teknologiateema Tutkimuksen suorittaja: VTT Projektipäällikkö: Tuula Mäkinen, VTT

RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Raaka-aine 2. Prosessi 3. Talous 4. Ilmastonvaikutukset

RAAKA-AINE Tutkittiin ohran olkea ja ruokohelpeä Käyttäytyivät hyvin samankaltaisesti Olki kannattaa korjata elokuussa normaalin korjuun yhteydessä ja ruokohelpi keväällä Oljen hinta portilla 52,3 €/t (50 km) Raaka-aineen riittävyys rajaa tehdaskoon Suomessa n. 160 000 tonniin vuodessa

PROSESSI Saanto oli noin 19 % eli 160 000 tonnista saataisiin 31 000 tonnia etanolia Sivuvirrat yhdistettiin ja muutettiin polttamalla energiaksi Tehdas olisi siis energian suhteen omavarainen ja optimoimalla hieman energiaa jäisi todennäköisesti myytäväksi

TALOUS Investointimeno: n. 110 M€ Tuotantokulut: 1 €/litra etanolia Investoinnin kulut: 0,46 €/l Suorat tuotantokulut: 0,55 €/l Merkittävimmät tekijät: raaka-aine ja entsyymit Myyntihinta EU:ssa: 0,65..0,55 €/l 1 Investointi ei siis ole kannattava! 1 Europe Spot FOB RDAM 07/2006-07/2007 / Biofuels, Bioproducts & Biorefining 1:1 (2007) s. 8.

KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Muuttujan arvo % perusarvosta

ILMASTONVAIKUTUKSET Oljen korjuu voi vaikuttaa satotasoon, maaperän hiilitaseeseen ja typpioksiduulipäästöihin (N2O) Riippuu hyvin monesta tekijästä, vaikutukset osin toisiaan kumoavia khk-taseiden kannalta Mittaukset epävarmoja, todentaminen hankalaa Kokonaisvaikutus on kuitenkin oletettavasti vähäinen verrattuna esim. viljelyn kokonaispäästöihin Kasvihuonekaasupäästöt tuotettua etanolimäärää kohden todennäköisesti vähäiset

YHTEENVETO Uusi maataloudesta alkava arvoketju, joka ei ”kilpaile” elintarvikesektorin kanssa Korsibiomassaraaka-aineen riittävyys rajaa tehdaskoon Suomessa noin 160 000 tonniin olkea vuodessa Tästä voidaan tuottaa noin 31 000 t etanolia Korsibiomassasta etanolia on öljyriippuvuuden ja ilmastovaikutusten kannalta hyvä valmistusreitti Se ei kuitenkaan (käytetyillä lähtöarvoilla) ole taloudellisesti kannattava

”TAKE HOME MESSAGES” Liikennebiopolttoainesektorilla ei ole olemassa yhtä globaalia mallia  monia malleja  kansallisia tai jopa alueellisia eroja Nyt tutkittu ”korsibiomassoista etanolia” -malli ei ole Suomessa taloudellisesti kannattava (ainakaan vielä) Parannusehdotuksia koskien kaikkia selluloosa-etanolimalleja: Yksittäisten teknologioiden jatkokehitys Toisenlaiset ”selluloosasta etanolia” -prosessikonseptit: Halvempi raaka-aine Integraatio toiseen tuotantolaitokseen (etuja mm. energia- ja logistiikkapuolella) Sivuvirroista korkea-arvoisempia tuotteita

VTT LUO TEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA