BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET

Esitys aiheesta: "BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET"— Esityksen transkriptio:

1 BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET
Kansanedustaja Erkki Pulliainen Kajaani

2 KAINUUN BIOENERGIAPOTENTIAALI
puuenergia k-m³ (1240 GWh/v) peltoenergia-ala ha (680 GWh/v) (ml. kesannot, suopohjat, muut viljelykuntoiset alat)

3 ruokohelpi 520 GWh, paju 140 GWh, olki 20 GWh
aktiivinen kokonaisviljelyala noin ha (toisen sukupolven synteettinen biodiesel ja etanoli valmistetaan metsätähteistä, kuoresta, oljesta ja ruokohelvestä) (käyttökelpoinen turvevaranto TWh)

4 Kainuun oloissa todellinen vaihtoehto
uusi rakennerahastokausi suosii uusien maaseutuelinkeinojen ("mikroyritykset") tuettua luomista tällaisten maatilojen tuntumaan, jotka tarjoavat kotoperäisen sähkön ja lämmön (kiinteään hintaan?) biokaasulaitosten tuotannosta uusi alue Kainuun metalliteollisuudelle (!) esim euron valtion investointituki kyläkohtaisen biokaasu-CHP-laitoksen perustamiseen on perusteltu

5 POHJOIS-POHJANMAA karjatalousjätemassat 1 GWh → 25 GWH
metsähake GWh → 1000 GWh peltoenergia GWh → GWh kiinteistöjäte GWH pelletti, oma käyttö GWh → 85 GWh energiaraaka-ainetuotanto 2000 työpaikkaan lisäystä 1650 – 2700 työpaikkaa

6 BIOKAASUTUOTANNON POTENTIAALEJA
karjan- ja hevosenlanta energianurmi MWh/ha ruokohelpi 30 – 40 MWh/ha viljojen ja rypsin oljet 20 TWh kasvijätteet hylätty säilörehu kuivaus- ja lajittelujäte puhdistamoliete (rajoituksin) teurastamojäte (myös mm. pötsien sisällöt) biojätteet elintarviketeollisuudesta, suurkeittiöistä, kaupoista ja kotitalouksista

7 LUOKITUS BIOENERGIATUOTANNOLLE
nopeasti hajoavat biojätteet (so. haisevat jätteet) kasvijätteet energiakasvituotanto lanta ja virtsa: biokaasun liikennekäytön elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt -150 g/km

8 BIOENERGIAN MYYNTIARVO TUOTTAJALLE
liikennepolttoaineena: 6 c/kWh sähkönä: 2 c/kWh lämpönä: 1 c/kWh

9 UUSIUTUVA ENERGIA ON MAANKÄYTTÖKYSYMYS
METSÄMAA, vars. energiatuotanto ja lähinnä NMH PELTOMAA, 2,25 milj. ha, elintarvike- ja non-food -tuotanto RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, koskee erikoisesti maalämpö, aurinkokeräimiä rakennuksissa ja niiden läheisyydessä, tuulivoimaloita maalla ja off-shore (sis. myös ”joutomaa”)

10 KOTIMAISET POLTTOAINEET (KOKO MAA)
omavaraisuus nyt 30 % uusiutuvien osuus loppukäytöstä 28,5 % → 38 % (EU 6,5 % → 20 %)

11 BIOENERGIA-ALAN OMAT LISÄYSTAVOITTEET:
metsähake 6,0 (7,2) TWh → (21) TWh turve TWh → 35 TWh* peltoenergia TWh → 12 TWh teollisuus TWh → 60 TWh (!) * jo ojitetut suot BIOENERGIAPOTENTIAALI AINAKIN 50 TWh TYÖLLISYYSVAIKUTUS + n htv (2020)

12 ENERGIAKASVIEN KESKISATOJA
ala (v. 2005) km. sähköenergiasato MWH/ha sokerijuurikas naatteineen ha 19 ruokohelpi ha 12 viljojen oljet ha 5 runkopuu ha 2 lanta ha

13 RAKENNETAVOITTEET 90 %: hyötysuhde toteutuu
yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa (sähkö + kaukolämpö tai teollisuuden tarvitsema höyry) (kuntien) pienetkin lämpövoimalat CHP-yksiköiksi

14 EU:N JA SUOMEN LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINE- INVESTOINTIODOTUKSET
EU: laite- ja hankintaketjuinvestoinnit yhteensä miljardia € Suomi: julkinen rahoitus vuoteen milj. € ja vuosina milj. € (sis. demonstraatiolaitokset); 40 %:n investointiavustus riskipitoisissa investoinneissa tarkoittaa yhteensä milj. € rahoitustarvetta

15 Biokaasureaktori - turbiiniyksiköt maitotiloille
Hehtaarin ruokohelpisato tuottaa biokaasua km ajeluun henkilöautolle Sama toisin sanoen: yhden lehmän paskalla ruokakunnan h-auton vuoden ajelut