ja siitä aiheutuvat ominaisuudet

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lämpötila.
Advertisements

Kevät on se hankalaa kun jäät sulaa keväällä koemme todellista jääpulaa avantoa ei ole silloin missään minne mennä lämpimissään.
Mustikkatrio.
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa
Rakennusliike Sorvoja OY
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Olomuodosta toiseen.
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Kertaus.
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Kemiallista kielioppia!
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
Kemiallinen sitoutuminen
Haasteellinen vuorovesi-ilmiö
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
Lämpö Lämpö on energiaa. Kappaleet voivat luovuttaa ja vastaanottaa lämpöenergiaa. Lämpöenergia voi myös varastoitua.
15. Lämpöenergia luonnossa ja yhteiskunnassa
Fotosynteesi.
SATEET.
Tuulet.
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Aineen rakenne.
Typpi.
Tehnyt : Vihtori Pummila ja Elmeri Pessinen
Tsunami.
Karboksyylihapot. Rakenne  Karboksyylihapot koostuvat hiilestä, hapesta ja vedystä  Karboksyyliryhmä –COOH sisältää karbonyyli-ja hydroksyyliryhmän.
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
Lämmönsiirtyminen Lämpö siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
BI1 - Eliömaailma.
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
Tiivistelmä 2. Vuorovaikutus ja voima
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
SOLUN AINEENVAIHDUNTA
Sp2-HYBRIDISAATIO.
Olomuodosta toiseen.
Fuusioenergia Elina Kallijärvi LV15J Jaakko Köykkä 15IBB
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Vesikehä.
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
31. Salama on hankaussähköilmiö
KEMIA JA LIIKENNE Laura, Pinja, Ella.
LÄMPÖ Miksi tiskivesi tuntuu kädessä lämpöiseltä?
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Aine rakentuu atomeista
Maapallon veden jakautuminen:
2 Paine.
Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Kemian opetuksen päivät
Elinympäristömme alkuaineita
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Fysiikka 9 lk Leena Piiroinen 2016.
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
Jäätä jäähalleihin REALice™ tarjoaa täydellisen vedenkäsittelyjärjestelmän tekojääradoille. Järjestelmä perustuu luonnonmukaisiin periaatteisiin ja on.
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
Esityksen transkriptio:

ja siitä aiheutuvat ominaisuudet Jään ja lumen rakenne ja siitä aiheutuvat ominaisuudet

Vesi, H2O Vesimolekyyli koostuu kahdesta vety –ja yhdestä happiatomista. Vesi on poolinen molekyyli , mikä aiheuttaa vesimolekyylien välille vetysidoksia Vetysidokset: vesimolekyylien osittaisvarausten välillä oleva sähköinen vetovoima

Veden rakenne Vetysidos H O 1. Vetysidos Kahden vesimolekyylien välille syntyy vahva vetysidos Kuvan hapella on osittainen negatiivinen varaus, koska happimolekyyli vetää vetyjen elektroneja lähemmäs ydintä. Vedyille syntyy puolestaan osittainen positiivinen varaus. 2. H O

Jää Jää on veden kiinteä olomuoto. Vesi muuttaa olomuotoaan nesteestä kiinteäksi (jääksi) 0 °C:ssa. Yleensä kiinteän aineen tiheys on suurempi kuin nesteen. Veden tiheys jäänä on on kuitenkin pienempi, kuin nesteenä.  jäällä on harva rakenne. Kuvan kidehila on säännöllisen muotoinen ja yllättävän vahva sidoksistaan. Jään sulaessa harva rakennelma sortuu, jolloin molekyylit pääsevät lähemmäs toisiaan  vedestä tulee tiheämpi. Vesi on tiheimmillään +4 °C:ssa.

Veden jäätyminen Vesi vaatii jäätyessään suuremman kidehilan, kuin nesteenä. Kidehilassa atomit värähtelevät hieman, mutta eivät siirry pois paikoiltaan, kuten nesteessä. Veden jäätyminen on eksoterminen reaktio. Jään sulaminen on siis endoterminen reaktio, koska sulaminen kuluttaa lämpöä. Veden ja yleisesti järvien jäätymiseen tarvitaan 0 °C tai sitä matalampi lämpötila. Veden jäätymispistettä saadaan muutettua epäpuhtauksilla ja kemikaaleilla.

Järvien jäätyminen Järvien jäätymisessä syntyy veteen pitkiä jääneulasia, joiden väliin alkaa pikkuhiljaa syntyä ohuita jääkiteitä. Mitä suurempi, syvempi tai nopeammin virtaava järvi, sitä huonommin järven vesi jäätyy. Virtaavassa vedessä jäähiukkaset ovat jatkuvasti liikkeessä, joten ne eivät pysty kunnolla kiinnittymään yhtenäiseksi jääksi. Syvissä järvissä veden lämpötila jään alla on noin 0 °C. Järven pohjassa vesi on +4 °C. Tihein 4 asteinen lämmin vesi painuu järven pohjaan, koska se on painavampaa kuin kylmä vesi. Meri jäätyy vasta selvästi alle 0 °C, koska meren suolat pudottavat jäätymispistettä. Meren jäätyminen alkaa kivien ja yleisemmin pohjan pinnoilta. Jäähtynyt merivesi voi mennä pohjaan jäätymään tai sitoutua jääkiteisiin. Tämä jäätymistyyli tekee meren jäästä hauraamman kuin järven jäästä.

Jään hyödyntäminen Jäätä hyödynnetään nykyään useassa eri asiassa, etenkin urheilussa. Jääkiekossa, kelkkailussa, pilkkimisessä, luistelussa, surffaamisessa jäällä ja monessa muussa eri urheilulajissa. Luistelussa, kelkkailussa ja jääkiekossa jää tarjoaa mainion liukkaan alustan vauhdin hurman kokemiseen. Jäähallien jäädytyslaitteistossa käytetään ammoniakkia. Pilkkimisessä jään kovasta rakenteesta on hyvä apu, jotta kairalla voi porata jäähän reiän. Samalla voi ihmetellä kuinka jää kannattaa ihmismassan. Jää on tietenkin myös mainio kulkureitti. Järvien poikki matkaaminen käy helposti jääteitse.

Lumen rakenne Lumen syntymiseen tarvitaan ilmakehässä jälleen alle 0 °C. Lumikide rakentuu ilmakehässä olevan pölyhiukkasen ympärille kuusikulmiomaiseen muotoon. Lumikiteen muoto vaihtelee lämpötilan mukaan. Alle 10 asteen pakkasilla lumikiteet ovat litteitä hiutaleita. Yli 21 asteen pakkasilla lumikiteistä tulee neulamaisia. Ilman kosteuden lisäännyttyä hiutaleiden koko kasvaa.

Lumen rakennetyyppejä Vastasatanut lumi on kevyttä. Viikkojen päästä lumihiutaleet menettävät muotonsa ja lumesta tulee möhkälemäistä, tällöin lumi pystyy varastoitumaan tiiviimmin. Hankikelillä lumihiutaleet ovat ovat lumenpinnasta sulaneet yhteen, jolloin lumi koostuu pääosin jääpalasista. Vastasatanut lumi heijastaa n. 90% siihen kohdistuvasta valosta. Suojasään lumi heijastaa ainoastaan n.30% siihen kohdistuvasta valosta.

Lumen hyödyntäminen Lunta hyödynnetään erittäin paljon nykypäivänä. Lunta käytetään hyväksi monissa talviurheilulajeissa kuten: hiihto, laskettelussa, lumilautailussa , alppilajeissa, mäkihypyssä, moottorikelkkailussa, mäenlaskussa, koiravaljakkoajelussa yms. Moottorikelkka ja sukset ovat mainioita kulkuvälineitä lumessa liikkuvalle. Myös lumikengät auttavat kulun erittäin hankalissa ja syvälumisissakin paikoissa. Etenkin hiihdossa lumen keväisin esiintyvää jäämäistä pintaa kannattaa hyödyntää. Luisto on silloin mitä parhain. Lumi on mainio ystävä lapsille. Mitä olisikaan talvi ilman lumisotaa, lumiukon tai lumilinnan rakentamista.