Henkinen tuki Ensiapukoulutus

Autettavan kohtaaminen Autettavan kohtaaminen lähtee toisen ihmisen kunnioituksesta ja ihmisen tasavertaisesta kohtaamisesta. On kunnioitettava myös toisen halua olla ilman tukea. Autettavaa tuetaan löytämään omia selviytymiskeinoja ja yhteyttä omaan itseensä. Läsnäolo ja kuunteleminen tukevat autettavan omien selviytymiskeinojen löytämistä. Auttajan ei tarvitse tarjota valmiita vastauksia tai neuvoja. Lähestytään rauhallisesti, tasapainottaen, maltillisesti – ei luoda epärealistisia lupauksia. Hienotunteisuus ja samalla kuitenkin avun aktiivinen tarjoaminen helpottavat kohtaamaan autettavaa ihmisenä. Auttajan on tärkeää tunnistaa omat "heikkoutensa" ja rajallisuutensa auttamisessa.

Henkinen ensiapu Anna aina henkeä pelastava fyysinen ensiapu ensin Käyttäydy rauhallisesti Kuuntele Kosketa ja pidä huolta Anna loukkaantuneen itkeä Pidä uteliaat loitolla Auta saamaan yhteys omaisiin Älä jätä yksin! Henkinen ensiapu tarkoittaa välittömästi traumaattisen tilanteen jälkeen toteutettavaa psyykkistä tukea uhrien auttamiseksi. Henkiseen ensiapuun ei kuulu vielä tapahtuman aktiivinen käsittely (auttajan toimesta). (lähde: Hynninen & Upanne, 2006.) Kirjallisuutta: Saari Salli, Kantanen Irja, Kämäräinen Leena, Parviainen Kaisa, Valoaho Sari, Yli-Pirilä Pia (toim.) 2009. Hädän hetkellä – psyykkisen ensiavun opas. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki Palosaari, Eija 2007. Lupa särkyä. Edita Publishing Oy. Helsinki. Saari, Salli 2000. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Helsinki. Otava.

Milloin tarvitaan muiden apua? Pohtikaa yhdessä pareittain tai kolmen hengen ryhmissä ketkä tarvitsevat henkistä tukea ja miksi? Jatkuva ahdistus, masennus tai jännitystila. Univaikeudet. Keskittymisvaikeudet. Arkirutiinit eivät suju. Fyysiset oireet, joihin ei löydy syytä. Ei ole ketään, kelle puhua. Eristäytyminen -> Ihmissuhteet kärsivät. Elämänhalu kadonnut. Liiallinen lääkkeiden tai alkoholin käyttö. Itsemurha-ajatukset. APUA JA TUKEA Työterveyshuolto Terveyskeskukset Kouluterveyshuolto Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin, puh. 010 195 202. Kirkon palveleva puhelin puh. 010 19 0071. AA-auttava puhelin (09) 750 200. (alkoholiongelmat) Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin 0800 120 400. Rikosuhripäivystys 020 316 116.

Pohdinta: Ketkä tarvitsevat henkistä tukea? Pohtikaa yhdessä ryhmässä ketkä tarvitsevat henkistä tukea ja miksi? Purku: Yhdessä keskustellen.

Ketkä tarvitsevat henkistä tukea? Onnettomuus- ja katastrofitilanteeseen joutuneet uhrit, auttajat ja omaiset Välilliset ja välittömät uhrit Vapaaehtoisauttajat ja ammattiauttajat Arkipäivän traumaattisiin tilanteisiin ja kriiseihin joutuneet KANSALAISTAITO: Tieto henkisen tuen keinoista kriisi- ja onnettomuustilanteissa on tärkeä kansalaistaito!

Miksi henkistä tukea tarvitaan? Äkilliset kriisitilanteet, kuten onnettomuudet ja katastrofit, vaikuttavat ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Fyysiset tarpeet limittyvät psyykkisiin ja sosiaalisiin tai tunne-elämän tarpeisiin. Suuri osa uhreista selviytyy äkillisestä kriisitilanteesta läheisten tukemana, mutta monet hyötyvät ammattiavusta, jolla voidaan nopeuttaa ja helpottaa selviytymistä. Henkinen tuki on pitkäkestoista auttamista, jossa tarvitaan ammattilaisia, vapaaehtoisia, uhrin lähimmäisiä, koko sosiaalista verkostoa. Tieto henkisen tuen taidoista kriisi- ja onnettomuustilanteissa on tärkeä kansalaistaito. Oikein ajoitettu ja saatu tuki ja henkinen ensiapu helpottavat selviytymistä ja voivat ehkäistä mahdollisia myöhempiä häiriöitä.

Autettavan kohtaaminen Autettavan kohtaaminen lähtee toisen ihmisen kunnioituksesta ja ihmisen tasavertaisesta kohtaamisesta. Hienotunteisuus ja samalla kuitenkin avun aktiivinen tarjoaminen helpottavat kohtaamaan autettavaa ihmisenä. On myös kunnioitettava toisen halua olla ilman tukea. Autettavaa tuetaan löytämään omia selviytymiskeinoja ja yhteyttä omaan itseensä. Läsnäolo ja kuunteleminen tukevat autettavan omien selviytymiskeinojen löytämistä. Auttajan ei tarvitse tarjota valmiita vastauksia tai neuvoja. Auttajan on tärkeää tunnistaa omat "heikkoutensa" ja rajallisuutensa auttamisessa. Lähestytään rauhallisesti, tasapainottaen, maltillisesti – ei luoda epärealistisia lupauksia.

Mitä on henkinen loukkaantuminen? Uskomukset murtuvat oma haavoittumattomuus elämän ja ihmisen hyvyys Turvattomuus Kuoleman merkityksen kohtaaminen Menetykset Ehdollistuneet pelkoreaktiot Hallinnan menetys Vastuullisuuden ja syyllisyyden tunteet Itsetunnon horjuminen Uudelleen traumatisoituminen Lähipäivinä Kaikki tuntuu epätodelliselta ja on vaikea ymmärtää ja hyväksyä tapahtunut Turtunut olo tai voimakkaat reaktiot, kuten itkuisuus Mahdollisesti syyllisyyden, vihan, pelon, surun tai helpotuksen tunteita Univaikeuksia Tapahtumien läpikäyminen mielessä uudestaan ja uudestaan Pelko, että sama toistuu, että on tulossa "hulluksi" tai jäämässä yksin Tarve ymmärtää mitä on tapahtunut ja miksi Lähiviikkoina Tapahtumien kokeminen mielessä vahvasti yhä uudelleen. Levottomuus ja rauhattomuus Kärttyisyys, ahdistuneisuus, masentuneisuus, apaattisuus Ristiriitaiset tunteet: helpotuksen tunnetta, mutta myös syyllisyyden tunteita esimerkiksi eloonjäämisestä Muisti- ja keskittymisvaikeudet kuva: Eero Pykäläinen

Minkälainen apu auttaa? Keskustelkaa pareittain minkälainen apu auttaa ja/tai ei auta? Miten toivoisitte teitä lähestyttävän, jos tarvitsette apua? Purku: Yhdessä keskustellen. Auttamisen periaatteita Tavalliset ihmiset ovat joutuneet epätavalliseen, järkyttävään tilanteeseen. Apua on tarjottava aktiivisesti, mutta inhimillisesti ja yksilöllisesti, sokkivaihetta kunnioittaen. Avun on tuettava henkilön selviytymistä ja yksilöllisiä voimavaroja. Auttaminen on luonnollista vuorovaikutusta. Auttaminen on kuuntelemista ja levon turvaamista. Tietoa onnettomuuden jälkeisistä reaktioista ja selviytymisen voimavaroista. Epätavallisten ja järkyttävien tilanteiden aiheuttamat normaalit reaktiot lievittyvät ajan myötä. Tosin ne saattavat ilmetä aaltomaisina reaktioina uudelleen pitkänkin ajan kuluttua. Reagoimalla työstät kokemusta mielessäsi ja vähitellen toivut kokemuksesta.

Henkinen ensiapu Anna aina henkeä pelastava fyysinen ensiapu ensin Käyttäydy rauhallisesti Kuuntele Kosketa ja pidä huolta Anna loukkaantuneen itkeä Pidä uteliaat loitolla Auta saamaan yhteys omaisiin Älä jätä yksin! Henkinen ensiapu tarkoittaa välittömästi traumaattisen tilanteen jälkeen toteutettavaa psyykkistä tukea uhrien auttamiseksi. Henkiseen ensiapuun ei kuulu vielä tapahtuman aktiivinen käsittely (auttajan toimesta). (lähde: Hynninen & Upanne, 2006.)

Onnettomuustilanteen jälkeen Säilytä päivärytmi Syö, Nuku, Liiku Puhu muille kokemuksestasi. Pelottavat ja omituisetkin tuntemukset kannattaa ilmaista. Tee jotain mistä pidät. Tapaa ystäviäsi. Älä eristäydy! Kuuntele mitä läheisesi tuntevat ja ajattelevat. Tapahtuma on vaikuttanut myös heihin. Itkeminen helpottaa. Vältä liiallista alkoholin tai lääkkeiden käyttöä. Joskus on helpompi ilmaista tunteita tekemällä kuin puhumalla. Piirrä, maalaa, kirjoita, soita tai liiku. Tapaa kohtalotovereitasi.

Lapsen tukeminen järkyttävän tilanteen jälkeen Keskustelkaa pareittain miten tuette lasta tai nuorta järkyttävän tilanteen jälkeen? Purku: Yhdessä keskustellen. Lapset Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi. Hae tukea omaan ahdistukseen ja pelkoihin. Kun pystyt rauhoittamaan itsesi, lapsetkin pysyvät rauhallisemmalla mielellä. Juttele lapsen kanssa tapahtuneesta. Kuuntele ja anna lapselle aikaa ymmärtää tapahtunutta. Oikaise väärinkäsitykset. Älä peittele liikaa omia tunteita. Tarjoa välitön tunne huolenpidosta ja fyysisestä läheisyydestä, jos lapsi sallii sen. Selitä lapselle ymmärrettävällä ja yksilölliseen kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla, mahdollisimman yksinkertaisesti, mitä on tapahtunut ja millä tavoin siitä selvitään. Rohkaise ja luo puitteet sille, että lapsi voi ilmaista itseään ja tunteitaan esimerkiksi leikkimällä, piirtämällä, kirjoittamalla, musiikin avulla tms. Tue lapsen turvallisuuden tunnetta ylläpitämällä arkirutiineja. Ohjaa ammattiavun puoleen tarpeen ilmentyessä esimerkiksi, jos lapsi tuntee kohtuutonta syyllisyyttä tapahtuneesta. Nuoret Edellisten lisäksi Salli nuoren myötäelää, mutta älä salli vastuun ottamista aikuisten jaksamisesta. Varmista, että aikuinen on saatavilla, vaikka nuori haluaisikin olla samanikäisten seurassa.

Miten autat itseäsi? Keskustelkaa pareittain Miten autat itseäsi jaksamaan järkyttävän tilanteen jälkeen? (5 min.) Ennen auttamista Riittävät tiedot ja taidot tehtävän hoitamiseksi Psyykkisten reaktioiden tunteminen Itseluottamus, itsetuntemus Tasapaino omassa elämässä Tilanteen aikana Ohjeiden noudattaminen Työskentely pareittain/ryhmissä Henkisen etäisyyden otto (sinun tunteesi eivät ole minun tunteitani) Omien rajojen tunteminen ja tunnustaminen, kyky sanoa ei ja rajata tehtäviä ("happinaamari ensin omille kasvoille") Riittävästi taukoja Tilanteen jälkeen Mahdollisuus ohjaukseen ja tukeen Monipuoliset, hyvät ihmissuhteet Riittävä lepo, liikunta ja ravinto Iloa tuottavat harrastukset

Milloin tarvitaan muiden apua? Keskustelkaa pareittain, milloin tulisi hakea apua ja mistä voi apua saada kotiseudullasi? Jatkuva ahdistus, masennus tai jännitystila. Univaikeudet. Keskittymisvaikeudet. Arkirutiinit eivät suju. Fyysiset oireet, joihin ei löydy syytä. Ei ole ketään, kelle puhua. Eristäytyminen -> Ihmissuhteet kärsivät. Elämänhalu kadonnut. Liiallinen lääkkeiden tai alkoholin käyttö. Itsemurha-ajatukset. APUA JA TUKEA Työterveyshuolto Terveyskeskukset Kouluterveyshuolto Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin, puh. 010 195 202. Kirkon palveleva puhelin puh. 010 19 0071. AA-auttava puhelin (09) 750 200. (alkoholiongelmat) Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin 0800 120 400. Rikosuhripäivystys 020 316 116.

Henkinen tuki Case harjoituksia

Auttaminen onnettomuustilanteessa Olette matkalla viikonlopun viettoon mökille ja hirvi tulee yllättäen auton eteen. Vältytte täpärästi ojaanajolta väistäessänne hirveä. Mitkä ovat reaktionne? Miten autatte itseänne? Kenen puoleen tarvittaessa käännytte? Miten jatkatte matkaa?

Auttaminen onnettomuustilanteessa Ystäväporukka 5 henkilöä, iältään 15-19 -vuotiaita nuoria, on ollut iloisessa illanvietossa naapurikylässä ja ovat palaamassa kotiin, kun menettävät autonsa hallinnan ja törmäävät puuhun. Auto syttyy palamaan. Saat kiskottua kuskin pois palavasta autosta. Annat ensiavun ja hälytät apua. Mitkä ovat mahdolliset reaktiosi lähipäivinä? Miten voit auttaa itseäsi? Mitä teet, kun näet tapahtuman jälkeen jatkuvasti painajaisia tilanteesta ja tunnet syyllisyyttä, koska pystyit auttamaan vain yhtä?

Auttaminen onnettomuustilanteessa Viisi (5) 15-19 -vuotiasta nuorta on palaamassa kotiin tansseista naapurikylästä. Jostain syystä kuljettaja menettää autonsa hallinnan. Auto suistuu tien pientareeseen ja jää kallelleen ojaan. Kuski nousee autosta, muut jäävät istumaan paikoilleen. Menet auttajana paikalle, jolloin huomaat kaikkien olevan tajuissaan, mutta säikähtäneitä. Annat ensiavun ja hälytät apua. Mitä mahdollisia reaktiota on odotettavissa heti, lähipäivinä? Miten voit auttaa itseäsi? Mitä neuvot autettaville?

Auttaminen sairaskohtauksen sattuessa Olet sukulaistytön/pojan ylioppilasjuhlissa ja yksi vieras saa sydänkohtauksen kesken juhlien. Ambulanssi vie vieraan saattajan kanssa sairaalaan. Minkälaista tukea paikalla olijat mahdollisesti tarvitsevat? Miten autat itseäsi?

Auttaminen onnettomuustilanteessa Ensimmäisellä luokalla oleva lapsi on kaatunut pyörällä kotimatkalla koulusta. Housut ovat menneet rikki, mutta muita vammoja ei ole. Pyörän eturengas on vääntynyt pahasti eikä hän voi jatkaa matkaa. Lapsi itkee pelokkaasti. Mitä teet, mitä asioita huomioit toiminnassasi?