Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
CYCNOCHES, CATASETUM Suku: CATASETINAE. Cycnoches – joutsenorkidea ’Swan Orchids’ Nimi tulee kreikan kielen sanasta ’Kyknos’ joutsen, ’Auchen’ kaula Noin.
Advertisements

Tietovisa Seuraava tietovisa sisältää kysymyksiä muuttolintuihin ja syksyyn liittyen!
Mustikkatrio.
Tattari Fagopyrum esculentum.
Haapa Kuvauspaikka: Koulunpiha Kuvauspäivä:
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
Maastossa liikkuminen ja erätaidot
ORKIDEAYHTEISTILAUS KARGE 2013
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
Puulajit Kirjassa kappale 2..
ENSIHARVENNUS Pertti Mäkinen
13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1)
ORAVA.
Suomen yleisimpiä puulajeja. Säilyttää värinsä läpi vuoden.
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
NAALI Kettua muistuttava koiraeläin Valkoinen ja tuuhea karvapeite
0rava - Sciurus vulgaris
Karhu on euroopan suurin petoeläin
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
Liito-orava Pteromys volans.
Pituus- ja paksuuskasvu
Suomalaisen yhteiskunnan juuria :
TÄHDENLENTO.
Komodonvaraani Varanus komodoensis.
Isokoskelo.
LEHTI päätehtävä yhteyttäminen muita tehtäviä: varastointi (mehilehdet) kiipeily (kärhet) puolustautuminen (piikit) Keuda Mäntsälä, Eija Heikkilä1.
P OHJOISMAINEN LUONNONKUKKARETKI N OKIALLA
Pienoispanda. Tämä eläin edustaa pesukarhujen perhettä. Se elää Kiinassa, Pohjois- Burmassa, Bhutanissa, Nepalissa ja Koillis-Intiassa. Se asuu vuoristoissa.
Lehtipuut ja pensaat Metsävaahtera Acer platanoides Heimo: vaahterakasvit (Aceraceae) Vyöhykkeet: I–IV(V) koko: m korkea koristearvot:
Kuva sivulta: LUMIKKO.
Sarjatalvikki (Chimaphila umbellata) SLL, Etelä-Hämeen vuoden laji 2013 Heli Jutila FT.
Närhi. Tuntomerkit Sen pääväri punaisenharmaanruskea. Närhen lento on epävarmaa ja hoippuvaa.
Lehtikuusi. Tärkeimmät tuntomerkit Lehtikuuset voivat kasvaa yleensä metrin korkeuteen. Monilla lajeilla korkeus jää kuitenkin vain 6-20 metriin.
Hämeenkylmänkukka Pulsatilla patens.
TYÖRYHMÄ HILMA ILONA SAKU
Liito-orava Jenna Muhonen 8a.
Suomen luonnon erityispiirteet
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Kukkakaali Brassica oleracea var. botrytis
Nahkealehtinen kasvillisuus
Harakka Pica pica.
Keltasirkku.
KARHU.
SUOMALAISIA KASVEJA Venny.
Kanahaukka.
Lupiini Lupinus polyphyllus
Tammi.
Haarapääsky Haarapääsky elää melkein koko elämänsä ilmassa.
JALAVA.
Vaahtera.
Tavi.
Kirjosieppo.
Vaahtera.
Kotihiiri
TAMMi (Quercus robur).
Vaahtera.
KÄPYTIKKA.
Levinneisyys Lehtikuuset kasvavat vaihtelevasti mutta parhaiten ne kasvavat rehevillä kasvupaikoilla.
Luonnon raaka-ainetarpeen turvaaminen
LAULUJOUTSEN.
VALKOHÄNTÄPEURA.
Riekko.
Räkättirastas.
ORAVA.
Saarni.
LEHMUS.
Suomen vuodenajat syksy kevät kesä talvi.
Kasvien ja mikrobien talvi
Viljat.
VARIS 1. Pituus n. 50 cm, SV n. 90 cm 2. Mustaharmaa väritys
Esityksen transkriptio:

Juolukka Tuntomerkit: Juolukka on varpu, joka voi kasvaa jopa metrin korkeaksi, mutta tavallisemmin 30–50 cm korkeaksi. Yleensä kasvusto on helposti huomattavissa muita kasveja korkeampana. Juolukan voi sekoittaa mustikkaan. Satunnainen marjastaja ei välttämättä huomaa eroa mustikan ja juolukan välillä, ellei maista. Mustikasta juolukan erottaa vaaleampien versojen ja "rikkinäisemmän" pään perusteella. Juolukassa havaittavissa ristin muotoinen pääty. Juolukan varsi on vaalean puun värinen ja puisempi mustikkaan verrattuna. Juolukan mehu on väritöntä. Kukinto on valkoinen tai lievästi punertava, ruukkumainen.

Kanerva Kasvaa kuivahkolla , aurinkoisilla ja happamalla paikoilla, kuten kallioilla ja luodoilla. Kanerva kasvaa 10- 50 cm. Kanerva on Kainuun maakuntakasvi ja kauppayrtti

Maitohorsma Maito horsma kuuluu metsän pioneerilajeihin. Maitohorsma kasvaa yleensä 50-150cm pitkäksi. Maitohorsman kukkasen väri on violetti.

Mustikka Mustikka on 10-50 cm korkea kesävihanta varpu, joka pudottaa soikeat lehtensä talveksi . Mustikan marjat ovat tavallisesti sinertävänharmaan vahan peittämät. Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun, ja marjoo heinäkuusta jopa lokakuulle kasvupaikasta riippuen. Kukat ovat kellomaisia, sinertävän punaisia ja hallanarkoja. Pölytyksen suorittavat pääasiassa hyönteiset, mutta mustikka voi myös itse pölyttyä. Marjoissa voi olla jopa 40 siementä, mutta keskimäärin näistä vain puolet ovat elinkelpo.

Pietaryrtti Pietaryrtti kasvaa noin 20-120 cm korkeaksi. Pietaryrtti menestyy pihoilla, tienvarsilla, kallioilla sekä merenrannoilla. Pietaryrtti kukkii keltaisena. Pietaryrtti on levinnyt Pohjois-Amerikkaan rikkakasvina. Pietaryrttiä käytettiin keskiajalla rohtona ja karkotteena

Piharatamo Piharatamoa käytetään myös luonnonkosmetiikkaan: Ärtyneeseen, epäpuhtaaseen ja näppyläiseen ihoon. Piharatamoa käytetään myös haavojen laastaroimiseen. Piharatamo aiheuttaa myös allergiaa siitepölyn takia.

PIHLAJA Pituus 4-10m Kellanvalkeat kukintohuiskilot Lehdet parilehdykkäiset päätöpäriset Kasvupaikat rehevistä lehdoista karuihin kasvupaikkoihin

PUJO PUJO Tuntomerkit: varsi punaruskea, uurteinen lehdet kapealiuskaiset, alta tiheään vaaleakarvaiset, päältä vihreät kukinto hyvin runsasmykeröinen, mykeröt pienet punaruskeat (joskus kellertävät). Voi kasvaa yli kaksi metriseksi. Kasvaa esim. tien varsilla ja pihoilla.

Sananjalka Sananjalan lehdet ovat kolmion muotoiset 50-100cm pitkät.

SIANKÄRSÄMÖ Siankärsämö kasvaa yleensä 20-70cm korkeaksi. Sen varsi on vankka ja pitkä. Kasvi tekee maa rönsyjä. Sillä on valkoinen tai vaaleanpunainen kukka. Siankärsämö kestää hyvin kuivuutta ja viihtyy ihmisen muokkaamassa ympäristössä. Se viihtyy pelloilla ja pientareilla.

vaahtera