Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta Hur fungerar minireningsverken i verkligheten

Avloppsvattenförordningen Fordringarna skall uppnås innan år 2014 Belastningen bör minska: Organiskt material – 90% fosfor – 85% kväve – 40% Berör alla fastigheter som producerar avloppsvatten förutom: Små mängder avloppsvatten!!! Miljötillståndsförpliktigade De som är skyldiga att ansluta sig till avloppsnät Koskee n. 300000 asuinkiinteistöä sekä yli 400000 loma-asuntoa Pelkästään asuinkiinteistöjen jätevesiratkaisuiden saattamiseen asetuksen vaatimusten mukaisiksi kuluu 2-3 mrd. euroa, ja sillä pitäisi syntyä tulosta

Aikaisemmin kotitalouksien jätevedet johdettiin pääosin sakokaivoihin, joissa fosforin ja typen poisto heikkoa vesistöihin kohdistuva kuormitus suurta

Näytteet puhdistetusta jätevedestä Selvitettiin toimivatko yksityistalouksien jätevesien pienpuhdistamot asetuksen (542/2003) vaatimusten mukaisesti poistettava 85 % fosforista 40 % typestä 90 % biologisesta hapenkulutuksesta 32 pienpuhdistamoa 29 panospuhdistamoa ja kolme biosuodinta kuuden eri valmistajan laitteistoja laitteet olleet käytössä keskimäärin 3 vuotta Näytteet puhdistetusta jätevedestä Näytteistä analysoitiin kokonaisfosfori, biologinen hapenkulutus, kokonais- ja ammoniumtyppi, kiintoaine, pH ja alkaliteetti

Av minireningsverk… Kommunalt reningsverk i liten skala On arvioitu, että jopa 80 % haja-asutusalueen jätevesiratkaisuista tulee olemaan pienpuhdistamoita  laitteiden käytännön toimivuus ratkaisevaa asetuksen tavoitteisiin pääsemiseksi markkinoidaan kätevänä ratkaisuna, joka suunnittelijoiden kannalta on yksinkertainen ja helppo

TULOKSET / RESULTAT Lähes 70 % tutkituista pienpuhdistamoista ei täyttänyt täysin jätevesiasetuksen vaatimuksia

Kokonaisfosfori Fosforin poisto toimii pienpuhdistamoissa heikosti Puolet tutkituista puhdistamoista eivät täyttäneet asetuksen vaatimuksia

Kokonaistyppi Yli kolmasosa tutkituista puhdistamoista ei toiminut typpikuormituksen suhteen asetuksen edellyttämällä tavalla Ammoniumtypen osuus kokonaistyppipitoisuudesta puhdistetussa jätevedessä oli keskimäärin 34 %

Biologinen hapenkulutus Biologiset hapenkulutukset keskimäärin selvästi alle asetuksen enimmäisrajan Neljässä puhdistamossa biologinen hapenkulutus ylittää asetuksen enimmäiskuormitusrajan

Prosessisäiliön happamoituminen oli yleistä pienpuhdistamoissa Ammoniumtypen hapetus kuluttaa alkaliteettia ja lisää sen seurauksena riskiä prosessisäiliön happamoitumiseen Aktiivilietteen laatu oli yleisesti ottaen hyvä tutkituissa puhdistamoissa Lietettä oli kuitenkin monesti prosessisäiliössä liikaa

MITÄ TULOKSISTA VOIDAAN PÄÄTELLÄ? Puhdistamon seuranta-, ylläpito- ja huoltotoimilla on ratkaiseva merkitys puhdistamon asetuksen mukaisen toiminnan turvaamisessa Iso osa asetuksen enimmäiskuormitusrajan ylittävistä tuloksista selitettävissä selvillä puutteilla puhdistamon ylläpitotoimissa

Puhdistamoiden huolto- ja hoitotoimet huonolla tolalla Korkeat fosforipitoisuudet usein yhteydessä saostuskemikaalin loppumiseen, kemikaalin syöttöhäiriöön tai täysinäisiin saostuskaivoihin Saostuskaivot liian täynnä ja aktiivilietteen laatu huonontunut Puhdistamoissa asennusvirheitä

Huoltoa ja hoitoa lisättävä Koska omistajat eivät ole saaneet palautetta puhdistamonsa toimivuudesta, olettavat he puhdistamon toimivan hyvin. Koska käyttökokemukset olivat pääosin myönteisiä ja puhdistamon hoitoa ei koettu vaativaksi, voidaan tutkimustulosten perusteella olettaa, että tämänhetkiset käsitykset puhdistamoiden vaatimasta huollosta ja ylläpidosta eivät ole riittäviä puhdistamon tehokkaan toiminnan turvaamiseksi. Puhdistamoiden ylläpidon vaativuudesta väärää tietoa

Mitä puhdistamon ylläpito vaatii? Merkkivaloa tulisi seurata päivittäin (sähköt) Fosforin saostuskemikaalin määrän ja kemikaalin syötön seuranta (kerran viikossa) Saostuma fosforin saostuskemikaalin säiliön pohjalta tulisi poistaa (ja annostussuutin puhdistettava) kemikaalin lisäyksen yhteydessä Puhdistamon yleisen toiminnan tarkastaminen viikoittain Ilmastuksen toiminta Pumppujen toiminta Talvella täytyy seurata ettei tapahdu jäätymistä Puhdistetun jäteveden ulkonäkö ja haju

Aktiivilietteen laskeutuvuuskokeen suorittaminen (kerran kuukaudessa) Saostussäiliöiden tyhjennys riittävän usein (2-5 kertaa vuodessa), täyttymisen seuranta Prosessisäiliön pH:n määrittäminen (laskeutuvuuskokeen yhteydessä) Prosessisäiliön kalkitseminen Haju kertoo paljon puhdistamon toimivuudesta Huolto- ja korjaustoimenpiteitä tarvitaan heti ongelmien ilmettyä Tarkkailupäiväkirjan pitäminen tehdyistä huolloista ja ylläpitotoimista

Muita ongelmia Huollon saatavuus voi vielä olla hyvin ongelmallista. Yhdessä kiinteistössä ilmastuksen pumpun hajottua huoltomiehiltä meni yli kaksi viikkoa siihen, että pääsivät paikalle. Tuona aikana aktiiviliete oli jo päässyt kuolemaan Biosuodattimissa yleisenä ongelmana esiintyy sadetuksen epätasainen jakautuminen kalvostoille Merkkivalon suhteen laitteistoissa on logiikkavirhe Puhdistetun jäteveden poistoputken sijoittaminen osoittautui yleiseksi ongelmaksi Näytteenottokaivoja löytyi vain muutamasta puhdistamosta

Nykyiset tiedot ja ohjeet selvästi puutteelliset Tietoa lisättävä ja osaaminen siirrettävä kentälle hoidon ja huollon vaativuus, puhdistusprosessi tunnettava Käytännön opastus puhdistamon huoltoon ja ylläpitoon Laitevalmistajien annettava todenmukainen kuva pienpuhdistamoiden käytön ja huollon vaativuudesta Hyvin hoidettuina ja huollettuina monilla nykyisillä pienpuhdistamoilla on mahdollista päästä jätevesiasetuksen vaatimuksiin

Kuultuja kommentteja Labkon edustaja ja huoltomies ovat sanoneet, että poistoputkesta ulos pumpattu vesi on puhdasta ja juomakelpoista. ”Laitteessa ei ole ollut ongelmia ja toimii hyvin. Huoleton käyttää, ei itse tarvitse tehdä juuri mitään.”

”Saostuskaivojen tyhjennys kerran vuodessa riittää.” Saostussäiliöitä tyhjennettäessä tyhjennysmies oli sanonut että säiliö on aivan turha tyhjentää, kun se ei ole vielä läheskään täynnä lietettä. Kuitenkin näytteitä otettaessa seuraavalla viikolla säiliössä oli aivan liian paljon lietettä.