Tilannekatsaus ja uuden ohjelmakauden valmistelu Jussi Yli-Lahti Aluekehitysjohtaja Alueosasto
EAKR-maksatusten vertailu jäsenmaittain (maksupyynnöt/kehys ; tilanne )
ESR-maksatusten vertailu jäsenmaittain (maksupyynnöt/kehys ; tilanne )
Rakennerahasto-ohjelmien edistymistilanne
EAKR-ohjelmat ESR-ohjelma
Rakennerahastopolitiikka Komission ehdotuksia Komission ehdotus EU:n rahoituskehyksiksi ( ) •EU-budjetin kokonaistaso säilyy suunnilleen nykyisellään (n mrd. euroa, 1,05 % BKT:sta,) •Rakennerahastojen osuus edelleen n. 1/3 budjetista (335,8 mrd. euroa) •Uusi infrastruktuurirahasto ”Connecting Europe” (40 mrd. euroa) •Rajat ylittävä yhteistyö lisääntyy (ennen 9 mrd., nyt 11,7 mrd.). •Temaattisuuden vahvistaminen Eurooppa strategian pohjalta
Rakennerahastopolitiikka Arvio komission ehdotuksista •Komission ehdotuksen mukaan rakennerahastovaroja voidaan myös jatkossa käyttää koko maassa (+) •Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityiskohtelun tarve tunnustettu (+) •Rajat ylittävää yhteistyötä EU:n sisällä ja EU:n naapurimaiden kanssa (mm. Venäjä) vahvistetaan (+) •Suomen kokonaisrahoitus vähenee hieman nykyisestä?? (-) •Mikäli suunniteltu infrastruktuurirahasto toteutuu, on huolehdittava siitä, että siitä on hyötyä myös Suomelle.
Koheesiopoliittiset asetukset •Kaikki koheesiopoliittiset asetukset komission sisäisessä käsittelyssä – päätös •Maaseutuasetus - päätös •Kaikkien rahastojen panostukset kasvuun ja työllisyyteen •EAKR:n panostukset alueelliseen yhteistyöhön Kolme rahoituskriteeriä •Vähiten kehittyneet alueet ja siirtymäalueet, joihin Suomen alueet eivät mahdu (tiedot vuosilta ) •Kehittyneemmät alueet, joilla BKT yli 90 % EU:n keskiarvosta
•Kriteerit maiden väliselle rahanjaolle kehittyneillä alueilla: •väestömäärä, alueellinen hyvinvointi, työttömyysaste, työllisyysaste, koulutustaso, väestötiheys •52 % rahoituksesta Euroopan sosiaalirahastosta kehittyneillä alueilla •5 % kasvuun ja työllisyyteen osoitetuista varoista muodostaa suoritusvarauksen, josta osoitetaan varoja jokaisen jäsenmaan tavoitteet toteuttaneille ohjelmille. Jakamaton osa jaetaan yhteisötasolla parhaiten menestyneille ohjelmille. •Tavoiteohjelmiin on sisällyttävä yksityiskohtaiset toimet ennakkoehdollisuuksien täyttämiseksi. Elleivät ehdot täyty, voidaan maksatukset keskeyttää.
Yleisiä tavoitteita •varojen keskittäminen suppeampaan määrään prioriteetteja, jotka linkitetään EU2020-strategiaan; •tulossuuntautuneisuus ja yhteiset indikaattorit; •ehdollisuuksien lisääminen; •toimeenpanon yksinkertaistaminen (mm. yksinkertaistetut kustannusmallit)
EAKR – tuettava toiminta EAKR siirtymäalueilla ja kilpailukyky-alueilla: Koheesiovarat fokusoitaisiin kokonaisuudessaan ensisijaisesti: •energiatehokkuus ja uusiutuva energia; ≥ 20 % •pk-yritysten kilpailukyky; ≥ 30 % •innovaatiot. ≥ 30 % •5 % korvamerkittäisiin kestävään kaupunkialueiden kehittämiseen •kehittyneillä alueilla ei voida tukea investointeja perusinfrastruktuuriin ympäristön, liikenteen, energian tai terveyden aloilla
ESR – tuettava toiminta Rahoitus kohdistetaan kolmeen teemaan: •Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus •Koulutus, osaaminen ja elinikäinen oppiminen •Syrjäytyminen ja köyhyys ≥ 20% •Lisäksi sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden valtavirtaistaminen •Sosiaaliset innovaatiot ja kansainvälinen yhteistyö
AIKATAULUTUSTA Syksy 2011; valmistellaan •Ohjelma-alueet •Ohjelmarakenne (alueohjelmat/valtakunnalliset ohjelmat) •Rahastojen alustavat osuudet ja keskinäinen suhde •Alueohjelmien laadintavastuu •Mahdollisten valtakunnallisten ohjelmien laadintavastuu •Tietojärjestelmien yhteensovittaminen Kevät 2012 •Valmistelun pohjana komission strateginen viitekehys –esitys (CSF); lisäksi pohjana asetusehdotukset •Ohjelmien laadintavastuussa olevat käynnistävät ohjelmien sisällöllisen pohdinnan; •Erityisesti tarkastellaan, mitä lippulaivahankkeiden asioita voitaisiin käynnistää jo nykyisen kauden ohjelmissa ja jatkaa niitä tulevalla kaudella
…AIKATAULUTUSTA Syksy 2012 •Viedään sisällöllistä pohdintaa pidemmällä; konkreettiset aihealueet •Ideaalitilassa tulevan kauden hankekokonaisuuksia käynnistetään jo nykyisissä ohjelmissa •Konkreettiset esitykset kumppanuussopimuksen sisällöksi (tulostavoitteet ym.) ja niiden testaus käytännössä •Rahasto-osuuksien täsmentyminen ohjelmissa •Ensimmäiset ohjelmaluonnokset vuoden lopulla