1 OHJELMAKAUSI 2014-2020 Aikataulu Puolan pj kausi 2011/II, Tanskan pj kausi 2012/I Asetusesitykset 6.10 Eduskunnan informointi (E- ja U -kirjelmät) Epävirallinen.

Esitys aiheesta: "1 OHJELMAKAUSI 2014-2020 Aikataulu Puolan pj kausi 2011/II, Tanskan pj kausi 2012/I Asetusesitykset 6.10 Eduskunnan informointi (E- ja U -kirjelmät) Epävirallinen."— Esityksen transkriptio:

1 1 OHJELMAKAUSI 2014-2020 Aikataulu Puolan pj kausi 2011/II, Tanskan pj kausi 2012/I Asetusesitykset 6.10 Eduskunnan informointi (E- ja U -kirjelmät) Epävirallinen aluekehityksestä vastaavien ministereiden kokous 25.11 U -kirjelmä eduskunnalle 7.12 YAN virallinen aluekehityksestä vastaavat ministerit 16.12 Asetusten käsittely neuvoston rakennetyöryhmässä Kyproksen, Irlannin, Liettuan pj-kaudet 2012/II – 2013/II Julkinen keskustelu Eurooppa 2020 strategiaan perustuvasta yhteisöstrategiasta (CSF) Helmi-maaliskuu Bilateraaliset keskustelut komission ja jäsenmaiden välillä investointi- ja kumppanuussopimusten sisältöperiaatteista Poliittinen rahoitusratkaisu huippukokouksessa kesäkuussa 2013 CSF hyväksyntä, Kumppanuussopimusten ja ohjelmien hyväksyntä

2 2 Koheesio 2014 aikataulutusta Syksy 2011; sovitaan Ohjelma-alueet Ohjelmarakenne (alueohjelmat/valtakunnalliset ohjelmat) rahastojen alustavat osuudet ja keskinäinen suhde Alue- /valtakunnallisten ohjelmien laadintavastuu Tietojärjestelmien yhteensovittaminen Kevät 2012 Valmistelun pohjana komission strateginen viitekehys –esitys (CSF); lisäksi pohjana asetusehdotukset Ohjelmien laadintavastuussa olevat käynnistävät ohjelmien sisällöllisen pohdinnan;

3 3 KOHEESIOPOLITIIKAN RAHOITUS Aluekehityspääosasto tavoittelee koheesiopolitiikalle samaa rahoitustasoa kuin tällä kaudella. Rahoituskausi on 7 vuotta. Lainsäädäntöpaketti 10 vuodeksi? Komissio esittää kolmea jakokriteeriä nykyisen neljän sijaan 1. Vähemmän kehittyneet alueet (BKT/asukas alle 75%) – Väestöpeitto pienisi nykyiseen verrattuna 2. Siirtymäalueet (BKT/asukas vaihteluväli 75 - 90%) Väestöpeitto suurenisi verrattuna phasing out ja in 3. Kehittyneet alueet (BKT/asukas yli 90 %) väestö peitto ennallaan verrattuna työllisyys- ja kilpailukykytavoitteeseen

4 4 EU:n rahoituskehysesitys 2014-2020 koheesiopolitiikan kannalta mrd. euroa Vähemmän kehittyneet alueet162,4 Siirtymäalueet 39,0 Kehittyneet alueet53,1 Alueellinen yhteistyö11,7 Koheesiorahasto68,7 merentakaiset alueet ja pohjoiset harvaan asutut alueet0,9 YHTEENSÄ:335,8 Rahastojen välinen suhde: EAKR182,1 ESR85,0 koheesiorahasto68,7 YHTEENSÄ:335,8

5 5 Vähemmän kehittyneet alueet Tuen kokonaismäärä162,59 mrd € Alueiden lukumäärä64 aluetta Asukasmäärä119,2 milj. as. NUTS2-alueet, joissa BKT/ henkilö (ostovoimakerroin, PPS) on alle 75 % EU27:n keskiarvosta Tiedot ajalta: 2006-07-08

6 6

7 7 Siirtymäalueet NUTS2-alueet, joissa BKT/ henkilö (ostovoimakerroin, PPS) on 75-90 % EU27:n keskiarvosta Tiedot ajalta: 2006-07-08 Tuen kokonaismäärä38,95 mrd € Alueita51 Asukasmäärä72,4 milj. as. Joista 17 entistä konvergenssi- aluetta (31,8 milj. asukasta)

8 8

9 9 Kehittyneimmät alueet NUTS-2 alueet, joiden BKT/asukas (PPS) on vähintään 90 % EU27:n keskiarvosta Tiedot ajalta: 2006-07-08 Tuen kokonaismäärä53,14 mrd € Alueita156 Asukasmäärä307,1 milj. as. Joista 3 entistä konvergenssi- aluetta (3,8 milj. asukasta)

10 10

11 11 Koheesiorahasto Jäsenmaat, joiden bruttokansantulo/asukas (ostovoimakerroin, PPS) on alle 90 % EU27:n keskiarvosta Tiedot ajalta 2007-08-09 Siirtymäajan tuki entisille koheesiorahastomaille Tuen kokonaismäärä68,71 mrd € Jäsenmaita14 Asukasmäärä125,2 milj. as. Joista kahdella jäsenmaalla siirtymäajan tuki (12 milj. asukasta)

12 12

13 13 Raja-alueet NUTS3-alueita Raja-alueet määritelty ohjelmakauden 2007-2013 mukaan Asukasmäärä: 196,8 miljoonaa asukasta

14 14 EU:n alueellinen yhteistyö Rajat ylittävä yhteistyö8,57 mrd € Valtioiden välinen yhteistyö2,43 mrd € Alueiden välinen yhteistyö0,70 mrd € Rahoituksen kokonaismäärä11,7 mrd €

15 15

16 16 Merentakaiset alueet ja pohjoiset harvaan asutut alueet Merentakaiset alueet ja pohjoiset harvaan asutut NUTS2-alueet Erityisrahoitus0,9 mrd € Alueita11 Asukasmäärä6,6 milj. as.

17 17

18 18 Merentakaiset ja pohjoiset harvaan asutut alueet Merentakaiset alueet ja pohjoiset harvaan asutut NUTS2-alueet saavat erityistukea -Tuen intensiteetti = 20 € / asukas / vuosi -Jaetaan alueelle ja jäsenmaalle suhteessa alueen kokonaisasukaslukuun

19 19 Yleiset rahoitusehdot ESR:n roolin vahvistaminen Kullekin aluekategorialle määritelty ESR:n minimiosuus: 25 % vähemmän kehittyneillä alueilla 40 % siirtymäluokan alueilla 52 % kehittyneimmillä alueilla ESR:n osuus koheesiobudjetista tulevalla kaudella 25 %, kun ohjelmakaudella 2007-2013 se on ollut 22 % Tuen enimmäismäärä eli ”capping” Tuen enimmäismäärä rahastoista (EAKR + ESR + koheesiorahasto) kullekin yksittäiselle jäsenmaalle on 2,5 % jäsenmaan BKT:sta Jäsenmaiden turvaverkko Kokonaistuen (EAKR + ESR + koheesiorahasto) vähimmäismäärä kullekin jäsenmaalle = 55 % sen nykyisestä kokonaisallokaatiosta

20 20 5 % kasvuun ja työllisyyteen osoitetuista varoista muodostaa suoritusvarauksen, josta osoitetaan varoja jokaisen jäsenmaan tavoitteet toteuttaneille ohjelmille. Lisäysperiaatteen todentaminen (additionality) säilyy ainoastaan jäsenmaissa, joissa vähemmän kehittyneiden alueiden ja siirtymäalueiden osuus ylittää 15 % väestöstä. Tavoiteohjelmiin on sisällyttävä yksityiskohtaiset toimet ennakkoehdollisuuksien täyttämiseksi. Elleivät ehdot täyty, voidaan maksatukset keskeyttää. Lisäksi makrotaloudelliset ehdollisuudet Jäsenmaiden tulee määritellä miten paikallinen kehittäminen järjestetään tavoiteohjelmien ja maaseudun kehittämisen osalta 4 euroa/vuosi/asukas yli 250.000 asukkaan kaupunkeihin

21 21 Hyväksyttävät kustannukset voidaan edelleen määritellä joko kokonaiskustannuksilla tai julkisilla kustannuksilla Yhteisön osarahoitusprosentti olisi enintään 85 vähemmän kehittyneillä alueilla, 60 siirtymäalueilla ja 50 kehittyneillä alueilla. EU –rahoituksen minimiosuus toimintalinjatasolla olisi 20 prosenttia Yleiskustannukset olisi 20-40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista riippuen rahoituskohteesta ja rahastosta Suhteellisuutta toteutetaan mm. vähentämällä tarkastuksia ja raportointia sekä suhteuttamalla riskit tarkastuskustannuksiin.

22 22 ALUEKEHITYSRAHASTON TAVOITTEET Kehittyneillä alueilla varojen keskittäminen suppeampaan määrään prioriteetteja, jotka linkitetään EU2020-strategiaan; investoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan vähintään 20 % vähintään 60 % innovaatioihin ja yritysten kilpailukykyyn 5 % korvamerkittäisiin kestävään kaupunkialueiden kehittämiseen kehittyneillä alueilla ei voida tukea investointeja perusinfrastruktuuriin ympäristön, liikenteen, energian tai terveyden aloilla lisääntyvä tulossuuntautuneisuus määrittämällä yhteiset indikaattorit (common indicators)

23 23 SOSIAALIRAHASTON TAVOITTEET  Komission sosiaalirahaston (ESR) asetusesityksen mukaan ESR- tavoitteet toteutettaisiin kehittyneissä jäsenmaissa pääasiassa kolmen temaattisen tavoitteen kautta:  (1) Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen,  (2) Koulutuksen, osaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen (3) Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta.  Viimeksi mainittuun ehdotetaan 20 prosentin korvamerkintää

24 24 Uusi ohjelmastrategia yhteisöstrategia, CSF Jäsenmaat toteuttavat yhteisöstrategiaa (luonnos vuoden lopulla), joka annetaan kommunikeana tai hyväksytään yhteispäätösmenettelyssä rahoitusratkaisun jälkeen Strategia käsittää kaikki viisi rahastoa (EAKR, ESR, koheesio, maaseutu, kalatalous): Kullekin teematavoitteelle määritellään keskeiset toimenpiteet ja kohdealueet (focus areas) Horisontaaliset periaatteet ja politiikkatavoitteet kaikille rahastoille; Koordinaatiomekanismit (rahastot sekä muut relevantit Unionin politiikat); Rahastojen kytkentä EU 2020 strategian toteuttamiseen (esim. ilmastomuutoksen torjunta) Alueellisen koheesion haasteet mm. maaseutu- ja kaupunkipolitiikka (paikallinen kehittäminen) Alueellisen yhteistyön strategiset tavoitteet Vastuunjako komission ja jäsenmaan välillä (kytkentä kansalliseen ja EU:n osarahoitukseen sekä koordinaatio)

25 25 INVESTOINTI- JA KUMPPANUUSSOPIMUS Sisältö jäsenmaan hallinnollisen valmiuden mukaan - laaditaan yhdessä partnereiden kanssa Käsittää kaikki viisi rahastoa eli myös maaseutu/kalatalous Kumppanuussopimuksen ja ohjelmien valmistelu rinnakkain syksystä 2012 alkaen Sopimuksen sisältörunko Jäsenmaa toimittaa komissiolle kolmen kuukauden kuluessa CSF:n hyväksymisestä; sopimuksessa varmistetaan yhdenmukaisuus Unionin kolmen pääprioriteetin kanssa (Smart, sustainable and inclusive growth); analyysi kehityseroista ja –tarpeista; ex-ante arviointien yhteenveto; yhteenveto horisontaalisista politiikkatavoitteista ja keskeisistä odotetuista tuloksista kullekin teematavoitteelle (kaikki rahastot);

26 26 alueellisen yhteistyö –tavoitteen keskeiset prioriteetit; rahoituksen indikatiivinen jako kullekin teematavoitteelle jäsenmaan tasolla (koskee kaikkia rahastoja); listaus toimenpideohjelmista mukaan lukien rahoituksen alustava jako kullekin rahastolle vuosittain). Järjestelyt, joilla varmistetaan tehokas toimeenpano; yhteenveto välitavoitteista toimenpideohjelmille liittyen suoritusvaraukseen; yhteenveto ennakkoehdollisuuksien täyttymisestä; kumppanuus-kuvaus. toimet tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi (hallinnointijärjestelyt)

27 27 ALUEELLISET OHJELMAT Ohjelmarakenne suppeampi  ei sosioekonomista osiota, ei hallintojärjestelmien kuvausta Tietyt elementit yhteisiä kaikille  temaattinen keskittäminen ja toimien fokusointi (selkeät tavoitteet) Yhtäläiset vaatimukset kaikissa ohjelmissa  samat säännöt Ohjelmat hyväksytään komissiossa

28 28 Arvio Suomen rahoituksesta kaudelle 2014-2020 Komission rahoituskehysesityksen ja asetusesitysten pohjalta ei voida vielä tarkasti ennakoida Suomen saamaa rahoitusta, koska komission soveltama tietokanta ei ole saatavissa (tämä koskee kaikkia muitakin maita).  Suomen suuralueet: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi kuuluvat kehittyneiden alueiden luokkaan, jossa tukitasot määritellään kuudella kriteerillä: väkiluku (25%), matala väestöntiheys (2,5%), työttömyys (20%), työllisyysaste (20%), koulutusaste (12,5), alueellinen hyvinvointi (12,%).  Erittäin alustavien arvioiden mukaan komission esitys tarkoittaisi tuen pienentymistä jopa 400 miljoonalla eurolla nykyisestä 1,7 mrd. eurosta  Arvio tuen pienentymisestä perustuu siihen, että väkilukuun perustuvan kriteerin painoarvo on puolittunut 25 prosenttiin, joka vähentää Suomen rahoitusosuutta ja Suomelle erittäin tärkeä väestötiheyteen perustuvan kriteerin painoarvo on puolittunut 2,5 prosenttiin.

29 29  Komissio esittää lisäksi merentakaisille sekä pohjoisille harvaan asutuille alueille 20 euron /as./vuosi erityistukea. Kuluvalla kaudelle tuki on 35 euroa (yhteensä 320 milj.euroa), joten pudotus on lähes 43 prosenttia.  Muut kriteerit eivät ole Suomelle niin merkittäviä.  Suomen tavoitteena on taata Suomelle reilu rahoitusasema suhteessa muihin jäsenmaihin. Harvaan asuttujen alueiden erityistuen riittävä taso on Suomelle avainkysymys  Parhaiten tavoite toteuttaminen onnistuisi käyttämällä kuluvan kauden viiden prosentin väestötiheyskriteerin painoarvoa. Lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomen erityisrahoitus tulisi nostaa 50 euroon/as./vuosi. Kuluvalla kaudella väestötiheys ja harva asutus muodostavat 40 % Suomen kokonaisrahoituksesta

30 30 Täydentävyys Hallitusohjelman tavoitteiden ja rahastojen soveltamisalan vertailu Fokusointi  mitä rahoitetaan kansallisesti ja mitä EU osarahoituksella Voidaanko EU –rahoitus keskittää tiettyjen toimien rahoittamiseen  vaikuttavuuden lisääminen Onko erityisiä horisontaalisia teemoja ja alueellisia teemoja