Miten uusi liikennepolitiikka näkyy liikennejärjestelmätyössä Miten uusi liikennepolitiikka näkyy liikennejärjestelmätyössä? Mervi Karhula 29.10.2013

Mitä uusi liikennepolitiikka on? Liikennepolitiikka osa muuta yhteiskuntapolitiikkaa Palvelutasoon perustuva päätöksenteko Käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen Monipuolinen keinovalikoima Liikennejärjestelmän tehokas käyttö Vaikutusten tunnistaminen -> tehokkaimpien keinojen valinta Taloudellinen ohjaus Kasvu- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen Vastuullisuus Yhteiskunnan resurssien fiksu käyttö Yhteinen ympäristövastuu Jokaisella vastuu omasta käyttäytymisestään osana liikennejärjestelmää Yhteistyö ja avoin vuorovaikutus Ennakkovaikuttaminen

Liikennejärjestelmän tekeminen yhteistyötä Priorisointi, priorisointi ja priorisointi Selonteko ja jatkoselvitykset linjaavat Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Matkojen ja kuljetusten palvelutasojen pohdinta Suunnittelu keskiössä Maankäyttöä ja liikennettä suunnitellaan yhdessä Monipuolinen esisuunnittelu ja enemmän vaihtoehtoja Huomio tavoitteiden asettamiseen Vuoropuhelu ja eri suunnitteluprosessien yhtäaikaisuus Uudet toteuttamismallit Joukkoliikenteen järjestäminen Liikenneverkon kehittämishankkeissa, mm. allianssi Yhteisrahoitus lisääntyy

Maankäyttöä, asumista ja liikennettä suunnitellaan ja toteutetaan entistä tiiviimmässä yhteistyössä Liikennejärjestelmätyö on eri tahojen jatkuvaa yhteistyötä, jolla on yhteisteisesti sovitut tehtävät, pelisäännöt ja toimintamallit Liikennejärjestelmän tilan seuranta ja ennakointi – monipuolista tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi Joukkoliikennelainsäädäntö edellyttää uusia toimintamalleja ja ratkaisuja: palvelutaso, järjestämistavat, lippu- ja maksujärjestelmät, matkustaja- informaatio Liikenteen hallinnan keinot ja mahdollisuudet - mitä yhteistyöllä saadaan enemmän aikaan? 28.11.2012 Anne Herneoja

28.11.2012 Anne Herneoja

Joukkoliikenteen kehittämisen lähiajan tavoitteet Joukkoliikennelain siirtymäaika linja-autoliikenteessä päättyy vaiheittain 30.6.2014 – 2.12.2019 Kehittämistoimilla edistetään siirtymäajan jälkeistä helppokäyttöisen ja yhtenäisen joukkoliikennejärjestelmän syntyä sekä haetaan toimintamallit miten siirtymäajan yli päästään Liikenteen hankinnan aikataulu: Lippu- ja maksujärjestelmän aikataulu: Kohteiden suunnittelu Päätös kesäkuu 2012 Liikenne alkaa heinäkuu 2014 Ratkaisu tammikuu 2014 Tarjous-pyyntö kesäkuu 2013 Tarjouskilpailu ja vertailu Liikennöintiin valmistautuminen (yritys) Palvelun hankinta Käyttöön- Otto 11 2014 Toteutusprojekti Toimit-tajan valinta 2308

Vastuut alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja liikennejärjestelmätyössä valtion toimijat LVM LiVi ELY-L Valtakunnallinen lj-suunnittelu ja -työ Vastaa Osallistuu Ylimaakunnallinen lj-suunnittelu ja lj-työ Seuraa Osallistuu, Vastaa valtakunnallisten linjausten jalkauttamisesta sekä radanpitoon ja vesiväyliin liittyvistä asioista Maakuntien liikennejärjestelmä-suunnitelmat ja aiesopimukset Maakuntien lj-työ Suurten kaupunkiseutujen (HSL, Tre, Tku, Oulu) lj-suunnitelmat Vastaa liikennepolitiikan strategisten linjausten toteuttamisesta Vastaa suunnitelma-rahoituksesta ja raideliikenneasioista Suurten kaupunkiseutujen (HSL, Tre, Tku, Oulu) lj-työ Osallistuu tarvittaessa Vastaa radanpitoon liittyvistä asioista Muiden kaupunkiseutujen lj-suunnitelmat ja lj-työ Seuraa,

Vastuut alueellisessa maankäytön suunnittelussa sekä maakunnan suunnittelussa valtion toimijat LVM LiVi ELY-L Maakunta- kaavoitus Seuraa luonnos- ja ehdotusvaiheita ja lausuu tarvittaessa, Lausuu YM:lle vahvistusvaiheessa Osallistuu Vastaa radanpitoon ja vesiväyliin liittyvistä asioista Vastaa Maakuntasuunnitelma, -ohjelma, toteuttamis-suunnitelma Seuraa Seuraa, Lausuu ohjelmasta Liikenteen ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät yleis- ja asemakaavat tms. Seuraa tarvittaessa (yleiskaavataso) Osallistuu, Rakennemallit (ja rakennemallisopimukset) Osallistuu (HSL), Seuraa (Tre, Tku, Oulu) Osallistuu tarvittaessa, Seuraa MAL-sopimukset Kasvusopimukset Osallistuu tarvittaessa Osallistuu/

28.11.2012 Anne Herneoja

Kehysriihen anti 21.3.2013 LVM hallinnonalalla Hallitus turvaa käynnissä olevien liikennehankkeiden tehokkaan läpiviemisen ja hallituskaudella käynnistetään liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt hankkeet. Määrärahalisäys väylähankkeisiin on kaiken kaikkiaan vuonna 2014 113 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 58 miljoonaa euroa. Liikennepoliittisen selonteon linjauksen mukaisesti väyläinvestoinneista siirretään 100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen. Raskaan liikenteen mittoja ja massoja korotetaan. Kehyskaudella tiestön kunnostukseen osoitetaan yhteensä 55 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Liikennepolitiikan uusien toimintamallien kehittymistä vauhditetaan monipuolisilla liikennepolitiikan eri osa-alueisiin liittyvillä kokeiluilla. Ministeriössä käynnissä olevan älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä selvittämän työryhmän työtä edistetään kokeilemalla maksamisjärjestelmiä yhdessä alan toimijoiden kanssa. Hallitus jatkaa julkisten tietovarantojen avaamista. Muun muassa Ilmatieteen laitoksen sää- ja tutkatietoja sekä Liikenneviraston joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutietoja luovutetaan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Joukkoliikenteeseen ei lisärahoitusta Merenkulun tukien vähentämisestä luovuttiin > vaadittavat 20 M€/v siirretään perusväylänpidosta Veroratkaisun lisäksi rikkidirektiiviin sopeutumista helpotetaan runsaan 100 miljoonan euron panostuksella LNG-infrastruktuuriin. Perusväylänpidon rahoitusta suunnataan liikenneverkon päivittäiseen kunnossapitoon. Liikennepoliittisen selonteon linjauksen mukaisesti väyläinvestoinneista siirretään 100 milj. euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen. Keskeisen verkon palvelutason säilyttäminen on tavoitteena kaikissa tuoteryhmissä paitsi parantamisessa. Logistisen tehokkuuden parantamiseksi raskaan liikenteen kaluston enimmäismassoja ja mittoja korotetaan ja niiden käyttö tieverkolla mahdollistetaan vaiheittain suuntaamalla ensivaiheessa lisärahoitus elinkeinoelämän kannalta kriittisimmille reiteille. Tässä tarkoituksessa siltojen ja teiden kantavuuden korjauksiin esitetään määrärahalisäystä 10—15 milj. euroa vuodessa. Vuodesta 2016 lukien kehittämisinvestointien taso on vuosittain valtion rahoitusosuuden osalta 377 milj. euroa. Hallituskaudella käynnistetään liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt hankkeeet, joiden valmistuminen siirtyy osittain kehyskauden jälkeisiin vuosiin. Määrärahalisäys väylähankkeisiin on kaiken kaikkiaan v. 2014 113 milj. euroa ja v. 2015 58 milj. euroa. Näistä lisäyksistä osoitetaan 50 milj. euroa selonteossa esitettyjen hankkeiden tehokkaaseen läpiviemiseen. Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantamisen hanke siirretään käynnistettäväksi myöhemmin Pisararadan rakentamisen yhteyteen. Vaalimaan rekkaparkki sisällytetään E 18 Hamina-Vaalimaa -hankkeeseen. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kärkihankkeet ovat hallinnonalan tulosohjauksen kehittäminen ja julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistaminen. Jälkimmäisellä pyritään tehostamaan palveluiden tuottamista laatutasoa parantaen. Hankkeen tuloksena on odotettavissa säästöjä julkiselle taloudelle tai ainakin lievitystä muutoin lisääntyvien menojen kasvuun. Älykäs ja oikeudenmukainen liikenne -työryhmän työ valmistuu 31.12.2013. Työryhmän työskentelyä ja tulevaa päätöksentekoa edistetään käynnistämällä maksamisjärjestelmien kokeilu yhdessä alan toimijoiden kanssa. Liikennepolitiikan uusien toimintamallien kehittymistä vauhditetaan monipuolisilla liikennepolitiikan eri osa-alueisiin liittyvillä kokeiluilla laajassa yhteistyössä.

Liikennehankkeet hallituskaudella 2012–2015 Hallituskaudella 2012–2015 aloitetaan 18 uutta hanketta, joiden kustannukset noin 1,0 Mrd. €. Lisäksi E18 Hamina - Vaalimaa hankkeen toteutukseen Suomi on sitoutunut jo aikaisemmin. Ohjelmaan sisältyy myös suunnitteluhankkeena Luumäki-Imatra kaksoisraide ja yhteyden parantaminen Imatralta Venäjän rajalle. 28.11.2012 Anne Herneoja

Perusväylänpidon vuosittainen rahoitus 2013–2017 *) Suluissa vuoden 2013 rahoitus