Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Seututerveyskeskuksen hallinto (liite 1) 27.2.2007 Päivitetty 9.3.2007 Laatija Matti Mäkinen Hallintojohtaja.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Juha Kauppinen Consulting oy Työntekijäkysely Tietoja
Advertisements

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Työnantajan velvollisuudet käytännössä
SEUTUTERVEYSKESKUKSEN HALLINTOVAIHTOEHDOT Reijo Räsänen
Etelä-Savon kuntien talous 2013 Kuntien ajankohtaispäivä Mikkeli
Henkilöstöä koskevat kirjaukset muissa yhdistymissopimuksissa, Salo ja Kouvola UusiKunta- henkilöstöryhmä.
Alueellinen terveyden edistäminen - Etelä-Pohjanmaan malli
FinELib 10 vuotta Kuntarakenteen muutoksesta kirjasto- ja tietopalvelujen kannalta Kristiina Kontiainen Etelä-Suomen lääninhallitus.
Jussi Laitinen & Reko Martti
HARMAA TALOUS YRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA.  Kun hintahaitari eri tarjoajien välillä on yli 40 % voi kysyä pelaako kaikki samoilla pelisäännöillä ?  Pelisäännöthän.
PERUSTURVA SIVISTYS - tuottaja MAATALOUS - tuottaja TEKNINEN - tuottaja VAPAA-AIKA - tuottaja YMPÄRISTÖ - tuottaja RAK.VALV. - tuottaja JÄRVINET OY -atk.
Toimialaorganisaatio
Asiakkuuden muuttunut rooli, Case Hämeenlinnan terveyspalvelut
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Osku Pajamäki Talousnäkökohtia strategiaan.
Laajakaista kaikille -hanke Jyväskylä Keski-Suomen laajakaistahankkeen tilannekatsaus Tapio Saarinen Kehittämispäällikkö, ICT.
1 JORMA KILPELÄINEN KJ, JÄMSÄNKOSKI MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon.
Palveluliiketoiminta osana korkeakoulua Heikki Saastamoinen.
Jyväskylä Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Integraatioseminaari Pauli Partanen, valtuuston puheenjohtaja.
Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Puoluerahoituksen kehittämistä.
Sakari Möttönen Mikael Palola
Kanuuna seminaari Seinäjoki  Aiemmissa malleissa lähtökohta, jossa määriteltiin hyvinvoinnin esteitä, joita sitten voitiin ratkoa  Toimintavalmius.
Kuntalain uudistus ja osallistuva demokratia Yrjö Hakanen SKP:n paikallispolitiikan seminaari Kirjan talo.
Uusi seurakuntayhtymä 2015 Lakivaliokunta työstää (lausuntoja mm. piispainkokoukselta ja hallintovaliokunnalta) Kirkolliskokous päättää keväällä.
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA VASTUUALUE 1VASTUUALUE 3 VASTUUALUE 4 VASTUUALUE 2 SIHTEERI MALLISEURA RY / HALLITUS - dynaamisen organisaatiokaavion esittely.
Suurten ja keskisuurten yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä Tausta, tavoitteet ja tulokset Oheisaineisto nro 2 Pela §
Oma tupa, oma lupa –hankkeen Road Show Mikä Road Show Kuntia vanhuspalvelulain toimeenpanossa tukeva Oma tupa, oma lupa -hanke päättyy Luovumme.
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
Perusturvalautakunta liite nro 5
KU-selvitys Demokratiamallit Järvenpää-talo.
JIK-TILAAJALAUTAKUNTA
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE-
JOUKKOLIIKENNE Tekninen osasto Teknisen hallinnon ja suunnittelun yksikkö.
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
1 Hannu Javanainen MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon ja siihen.
Yhteistoimintalaki ja Yt:n organisointi
Kirjoita otsikko tähän Kainuun hallintokokeilun päättyminen/Seurantasihteeristön loppuraportti 5/13 Valtiovarainministeriö / Esa Toivonen / Kalevi.
AIHE AIKA PAIKKA TEKIJÄ Kunta- ja palvelurakenneuudistus Aluevaiheen materiaali -Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministerityöryhmän linjaukset aluevaiheeseen.
1 Pertti Parkkonen, kh pj, Laukaa MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon.
1 Hannu Pirkola, kaupunginjohtaja, Saarijärvi MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon.
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE-
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNESEMINAARI Sairaanhoitopiirin johtaja Timo Kunttu KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Terveyteen tiedolla, taidolla.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 11 - Teemu Mutanen Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 / 1 Lisätiedon arvo.
Miten laatutyöhön sitoutetaan?
Ivan käytön arviointia perhepalveluissa Kätevä käyttää, tulee punnittua asioita monesta näkökulmasta ja mietittyä eri vaihtoehtojen vaikutuksia pitkälle.
Yksityisen järjestelmän hallinto. Yleistä N. 75 yksityistä yleissivistävää koulua Noudattavat samoja tuntijakoja sekä opetussuunnitelmia kuin kuntien,
Keuruun kaupunki 2006 Maakunnallinen kunta- ja palvelurakenne –seminaari Keuruun seutukunta Timo Louna Kaupunginjohtaja, Keuruun kaupunki.
CSC:n ja korkeakoulukentän yhteistyön kehittäminen Keskusteludokumentti Pekka Kähkipuro.
1 Veijo Koskinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunki MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA.
Yliopistouudistus Rehtori Aino Sallinen
Tukipalvelut 2009 Asta Tolonen talousjohtaja LIITE 4.
Sosiaalihuoltolaki.
KANUUNA+ - vaihtoehtoja Kanuunan laajentumiseen alle asukkaan kuntiin. Kanuunan nuorisopoliittinen arvostus ei ole kehittynyt sen kansallisen ja.
Projektityöskentely Projekti käsitteenä Projektin vaiheet Projektin asettaminen Projektin suunnittelu Projektin käynnistäminen ja toteuttaminen Projektin.
Kaikki käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta missä palvelut määritellään? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto
Hallinnon uudistus Väliraportin tulosten yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Hallituksen iltakoulu
SOTE-organisaatioihin liittyviä käsitteitä keskustelun pohjaksi
Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Kunta- ja sote -uudistus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Esiselvitys.
Turvapalvelut alkaen -vaihtoehtojen vertailu
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Maastohiihdon uudet säännöt
Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma
TAHE keskitetty toimintamalli
Toivakka Ikääntyneiden palvelut
Sakari Möttönen Mikael Palola
ICT –ympäristön yleiskuvaus
Sote-uudistuksen toimeenpano
KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN SOSIAALIPÄIVYSTYKSET 2008
Esityksen transkriptio:

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Seututerveyskeskuksen hallinto (liite 1) Päivitetty Laatija Matti Mäkinen Hallintojohtaja Hankasalmen kunta

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Esitys seututerveyskeskukseksi KUNTAYHTYMÄ JÄRJESTÄMISVASTUU = TILAAJA JOUTSAN SEUTU LAUKAA KONNE- VESI SRH-PIIRI TILAA / TUOTTAA PALVELUJA LIIKELAITOKSELLE KUNTAYHTYMÄN LIIKELAITOS TUOTTAMISVASTUU = TUOTTAJA 9 JÄSENINEN JOHTOKUNTA LAATII TA:N KUNTAYHTYHMÄN ASETTAMIEN EHTOJEN PUITTEISSA TERVEYSKESKUKSET LIIKELAITOKSEN TULOSYKSIKÖITÅ ULKOISTETTU TALOUSHALLINTO TERVEYS - KESKUS TERVEYS - KESKUS TERVEYS - KESKUS TERVEYS -.KESKUS HSALMI MUURAME JKL KEURU U MLK MULTIA TOIVAKKA PVESI UURAINEN

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Miksi pohjana kuntayhtymä ja sen liikelaitos 1)Kuntalaki Antaa laajat mahdollisuudet yhteistyölle, mutta toiminnan laajuus rajaa kyllä seututerveyskeskukselle vaihtoehdoksi joko isäntäkunnan tai kuntayhtymän (niiden sisällä toki vaihtoehtoja) 2) Hankintalaki edellyttää sidosyksikkömenettelyn mahdollistamiseksi: a) kustannusvastuun jakautumista ilman riskin tai voiton mahdollisuuden kohdistumista vain johonkin/joihinkin kunnista b) hallintaa ja valvontaa varten perustettua yhteistä toimielintä, jonka kautta kunta valvoo yhteistoimintaa samalla tavoin kuin valvoo omia toimipaikkojaan

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Kunnilla oltava mahdollisuus vaikuttaa ISÄNTÄKUNNAN LIIKELAITOS / LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ OVAT ONGELMALLISIA NIIN PUITELAIN HENGEN KUIN HANKINTALAIN PERUSTEELLA (eivät siis ehkä mahdottomia vaan ongelmallisia) HANKINTALAKI: KAIKILLA MUKANA OLEVILLA KUNNILLA OLISI OLTAVA EDUSTUS YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VARSINAISESTI TOIMINTAA OHJAAVASSA ELIMESSÄ PUITELAIN HENKI: PÄÄTÄNTÄVALTA OLTAVA YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA TAI SEN KUNNILLA JOS HANKINTALAIN TULKINNASTA VOIDAAN JOUSTAA, NIIN ESITETTY MALLI (KUNTAYHTYMÄ JA SEN LIIKELAITOS) KANNATTAA MUUTTAA LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄKSI (MUUTOS YKSINKERTAISTAISI JA KEVENTÄISI HALLINTOA)

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 SEUTUTERVEYSKESKUKSEN HALLINTOMALLILUONNOS PERUSLÄHTÖKOHTA: Kunnat valitsevat kuntayhtymälle yhtymähallituksen kuntien asukaslukuun pohjautuen kuitenkin niin, että yhdelläkään kunnalla yksinään ei ole määräenemmistöä (Jyväskylä-Korpilahtihan muodostaa yli 50% asukkaista ja siitä kiintiöstä hoidetaan pienten kuntien paikat.)  Valitaan 30 jäseninen yhtymävaltuusto ( paikkajako: JKL - Korpilahti 14 paikkaa (sisältää pj:n), Jyväskylän maalaiskunta paikkaa (sisältää vpj:n), Keuruu ja Muurame 2 paikkaa, Hankasalmi 1 paikka sekä Petäjävesi*, Toivakka*, Uurainen*, Multia* 1 paikka) (* = ei synny matemaattisesti, mutta edustaja elimessä oltava)  Valinnoissa huomioitava niin tasa-arvolaki, kuin kuntien poliittiset voimasuhteetkin ( 3-4 % kannatuksella puolue saa jo paikan )  Kaikilla kunnilla suora vaikutusmahdollisuus ja pienten voima jopa laskennallista osuuttaan korkeampi – toisaalta JKL:llä hyvin vahva edustus, mihin asukasmäärä taas oikeuttaa  Jäsenkunnat ”ulkoistaneet” järjestämisvastuunsa kuntayhtymälle

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Kuntayhtymän hallitus valitsee muodostamiensa liikelaitosten johtokunnat  Johtokuntaan voidaan valita asiantuntijoita  Poliittisia voimasuhteita ei tarvitse huomioida  Johtokunnan koon kannattaa olla sangen suppea  Mahdollinen koko voisi olla 9 jäsentä, jolloin jo useammasta kunnasta ja puolueesta saadaan kuitenkin sinne edustus  Osa jäsenistä voisi olla viranhaltijoita ja osa luottamusmiehiä

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Kuntayhtymän liikelaitos  Liikelaitoksen johtokunta vastaa toiminnan järjestämistä  Sitä sitoo kuntayhtymän hallituksen päätökset toiminnan hinnoittelusta ja se on vastuussa toiminnan ja talouden toteutumisesta kuntayhtymän hallitukselle  Se voi omilla päätöksillään myydä esim. Joutsan seudulle sekä Laukaa-Konnevedelle keskitettyjä palveluja  ostajia sitoo tosin siten kilpailuttamisvelvoite, mutta se parhaimmillaan testaa toiminnan tehokkuuttakin  Liikelaitos voi myydä tiettyjä palvelukokonaisuuksia esim. srh-piirille ja joko kuntayhtymän hallitus / liikelaitoksen johtokunta voi ostaa palveluja esim. srh-piiriltä (kumpi – riippuu perussopimuksesta)

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 MIKSEI SIIS ISÄNTÄKUNTAA, MIKSEI LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄÄ  Molemmissa sama ongelma, eli hallinnon järjestämisen ”mahdottomuus”, jos tulkitaan hankintalakia ”varman päälle”  Kumpaankin olisi tällöin valittava suoraan toiminnasta päättävään elimeen jokaisesta kunnasta edustus poliittiset voimasuhteet huomioiden  Päättävän elimen koko tulisi siis turhan suureksi  Tällöin puuttuisi myös mahdollisuus valita asiantuntijoita ”hallitukseen” tms. toimintaa ohjaavaan elimeen  Liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokouksen laaja pohja ei riittäne, koska laki lähtee siitä, että kaikilla kunnilla on oltava oikeasti mahdollisuus vaikuttaa toimintaan  Jos taas riittää, liikelaitoskuntayhtymä helppo mukauttaa ehdotukseni pohjalta  Isäntäkuntamallissa muut käytännössä ”ostavat” palvelun, jollei isännällä vähemmistöä päätöselimessä ja otto-oikeutta samalla rajattu – ja kuka silloin on taas isäntä

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Ja hallintomallin sisällä tilaaja-tuottaja – malli tarkoittaa vaikkapa seuraavaa Seututerveyskeskuksen tilaaja-tuottaja -mallissa on neljä keskeistä toimintoa ja toimijaa  a) toimeksiantajana kunnat, jotka määrittelevät toiminnan tavoitteet, valitsevat palvelutyypit ja osoittavat niihin tarvittavat resurssit  b) tilaajana kuntien muodostama kuntayhtymä, joka arvioi, kilpailuttaa, tekee tilaukset ja valvoo niiden noudattamista  c) tuottaja kuntayhtymän liikelaitos, joka tuottaa tilaajan tekemän tilauksen perusteella tarvittavia palveluita  d) palveluiden loppukäyttäjät eli potilaat, omaiset, työnantajat ja muut terveydenhuollon edunsaajat.  ja viides malliin vaikuttava toimijaryhmä ovat toiminnan säätelijät, kuten esimerkiksi valtio ja professioiden ammattijärjestöt.

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Ja mitä mahdollisuuksia malli luo  1) toimeksiantajan ja tilaajan väliseen toimeksiantoon sisältyvä mahdollisuus kehittää taloudellisten tekijöiden läpinäkyvyyttä  2) tilaajan ja tuottajan välisiin sopimuksiin sisältyvä mahdollisuus kehittää toiminnan ohjattavuutta  3) tuottajien hallinnolliseen irrottamiseen tilaajista ja toimeksiantajista sisältyy mahdollisuus lisätä tuotannon autonomiaa ja siten kannustaa paremmin tarpeisiin vastaavan palvelutarjonnan ja tuotantorakenteen muodostamiseen  4) autonomisten tuottajien, kuten myös erikoistuneiden tilaajaorganisaatioiden välinen markkinakilpailu mahdollistaa tehokkuuden kehittämisen ja realistisen hinnanmuodostuksen (tämä ns. 4. kohta ei oikein toteudu nykyisessä markkinatilanteessa, mutta kohdat 1-3 toteutuvat)

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Entäpä toiminnan rahoitus???  Kiinteät kustannukset asukasluvun mukaan (hallinto, investoinnit (ei tilat jotka kunnilla) …)  Muuttuvat kustannukset (palvelut henkilöstöineen, vuokrineen) suoritteiden mukaan terveyskeskuksittain  Edellyttää terveyskeskuskohtaisen hinnoittelun  Taloushallinto keskitetään seututaloustoimistoon  Vuokriin yhtenäinen käytäntö, palkat harmonisoidaan  Kuntien ikärakenne/sairastavuus ei vaikuta suoraan toisten kuntien menoihin  Kaikille syntyy hyötyä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti keskitetyistä palveluista, hallinnon yhdistämisestä, investointien järkeistämisestä, ja hiljalleen myös tilojen kohdistumisesta väestön mukaan  Hyödynnetään siis suuruutta, mutta vastataan omista kuluista – suuret taas saavat kalliille ja harvinaisemmille investoinneille/palveluille suuremman käyttäjäpohjan (panos-tuotos suhde optimitasolle???)

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Toiminnan rahoituksen perustelua vielä  Lähipalvelujen kunnollinen turvaaminen kaikissa kunnissa mahdollistuu, kun yhden kunnan lähipalveluja eivät toiset käytännössä rahoita  Kaikki kunnat hyötyvät, kun keskitetään ja järkeistetään muita kuin lähipalveluja ja keskitetyissä palveluissahan käytännössä on kaikille kunnille sitten sama hinta ( = yksi/kaksi tuottamispaikkaa)

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Miksei meillä niin kuin muuallakin  Muualla on tehty isäntäkuntamallillakin usean kunnan terveyskeskuksia  Osassa niissä on kuntien edustus päätöselimessä, kaikissa taas ei ole joko otettu huomioon hankintalakia – tai sitten on otettu ns. tietoinen riski, kun ennakkopäätöksiä ei ole!  Kymmenen hyvin erikokoisen kunnan ja kahden eri seutukunnan mallia ei vertailtavaksi ole  Aito yhteistoiminta-alue sitoo kaikki kunnat mukaan ja antaa taas kaikille aitoa vaikutusvaltaa  Ja eikö kysymys tulisikin asettaa ennemmin niin - mikä nyt esitetyssä mallissa on vikana  Ihanteellinen esitys ei ole, mutta kaikki kunnat ovat siinä välillisen vaikutusvallan piirissä tasapuolisesti

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Päätös tai päättämättömyys hallintomallista on politiikkaa  ”Puitelain täytäntöönpano ei ole pohjimmiltaan juridiikkaa, vaan se on politiikkaa ja tarpeeton saivartelu ei edistä uudistuksia” (Hannes Manninen esitelmässään )  Kun muodostetaan yhteistoiminta-alue, valta palvelujen järjestämisestä siirtyy yhteistoiminta-alueelle ja elimelle/elimille. Vain tällöin toteutuu yhteinen järjestämisvastuu - muutoin kyse on palvelujen ostosta (Hannes Manninen puheenvuorossaan) Seututerveyskeskuksessa pyrkimyksenä yhteistoiminta-alue – eikö niin? – Ja yhteistoiminta-alueen hallinto on pyritty luomaan yksinkertaiseksi, koska…  Hallintomalleista ei pidä pyrkiä rakentamaan liian hienoja himmeleitä ( Eero Heinäluoma esitelmässään )

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Kuntayhtymä ja sen liikelaitoksen organisaatio pelkistetysti Kuntayhtymän hallitus •30 jäsentä •Kaikki kunnat mukana Kuntayhtymän Liikelaitoksen Johtokunta * 9 jäsentä Tulosyksikkö Hallinto ja johto (hyvin kevyt)

Matti Mäkinen, hallintojohtaja helmikuu 2007 Kuntayhtymäliikelaitoksen organisaatio pelkistetysti Kuntayhtymäliike- laitoksen valtuusto •30 jäsentä •Kaikki kunnat mukana Liikelaitoksen Johtokunta * 9 jäsentä Tulosyksikkö Hallinto ja johto