Operaattoreiden välinen WLAN- verkkovierailu Wirlab Research Center 2002/2003.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI
Advertisements

TOSIBOX LOCK Turvallisuusasetukset
1 1.
Moniasiakasympäristön etäyhteysratkaisujen vertailu
Active directory.
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
Turvallinen ja tehokas kertakirjautuminen webbipalveluihin Pekka Lindqvist
1.
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Kimmo Berg Optimointiopin seminaari - Kevät 2005 / 1 Sähköinen kaupankäynti Kimmo Berg.
Lähiverkot erikoistyökurssi
Ohjaaja: Ville Hentilä, Elisa Oyj Valvoja: Prof. Jukka Manner
Ipon Laajakaistapuhelin
WLAN ja tietoturvallisuus
Carita, Kati ja Juuso OSAO Myllytulli ja Mytlpt09E 2010
Oulu Juha Pulkkinen Tekes.
ZigBee 2008 Huhtala, Järvelä. Esityksen rakenne Työn tavoitteet Perustietoutta IEEE standardi ZigBee-protokolla Käyttökohteet Toteutus.
1 1.
Vapaa Ohjelmisto.  Vapaa ohjelmisto on ohjelmisto jota voi käyttää, tutkia, muuttaa ja jakaa eteenpäin vapaasti.  FLOSS (Free / Libre Open Source Software)
Wireless Fidelity Systems + The Multimode – IEEE a/b/g Teemu Tarkkonen.
ADSL Eetu Leppänen 02TL3.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2006 Bluetooth-kirjautumismenetelmiä InSitu-järjestelmässä Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tuukka Puranen
Diplomityöseminaari Henri Haapanen Valvoja ja ohjaaja: Professori Riku Jäntti.
Savonia-ammattikorkeakoulu on maakunnan aktiivinen kehittäjä, joka palvelee yhteistyökumppaneitaan kouluttamalla monitaitoisia ja oma-aloitteisia osaajia.
Wireless Local Area Network (Wireless LAN)
Luvata Oy TIETOHALLINNON KURSSIN TUTKIELMA. Luvatasta lyhyesti Maailman johtavia metallituotteiden valmistajia Työllistää 16 maassa 6400 työntekijää,
Ennen asentamista  Autentikointilähde LDAP, SQL-tietokanta…  Autentikointimetodi Olemassa oleva kirjautumisjärjestelmä (Pubcookie, CAS…) Uusi autentikointijärjestelmä.
WLAN Langaton verkkoyhteys
LearningHouse Oy Sosiaalisen median palveluhinnasto.
Tietoturvan perusteet - Syksy 2005 SSH salattu yhteys & autentikointi Tekijät: Antti Huhtala & Asko Ikävalko (TP02S)
Kalenteri 2005 AJAVA – Ajanvarausjärjestelmä CSP Compact Software Products.
Wireless Local Area Network
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Nexus Pasi Aho Henrik Härkönen Miikka Lahti Minna Rajala.
Esa Jaakola Valvoja: Professori Raimo Kantola
CAT_TP-tiedonsiirtoprotokollan testausjärjestelmä Esittäjä: Antti Hämäläinen Päivämäärä: Työn tilaaja:Venyon Oy.
Langaton lähiverkko ja mobiilipalvelut Oulun kaupunginkirjastossa Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Maija Saraste
Shibboleth 2 uudet ominaisuudet & päivän käytännöt Haka koulutus
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC – IT Center for Science Ltd. Federoidun identiteetin hyödyt Tieteen tietotekniikan keskus CSC.
Security-Enhanced Linux. Sisällys Yleistä Taustaa Toiminta Tulevaisuus Ongelmat Lähteet.
Joni Kelloniitty & Niko Säyriö
Samba - perustietoja Samba on ilmainen ”Open Source” –ohjelma (GNU GPL). Sitä on kehitetty vuodesta 1992 alkaen. Toimii mm. tiedosto- ja tulostuspalvelimena.
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
VLAN Kimmo Tukiainen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Bluetooth-yhteydenmuodostus InSitu-järjestelmässä Tietotekniikan pro gradu -seminaari Tuukka Puranen
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Ti Lähiverkot - Erikoistyökurssi Sillat ja kytkimet Toni Helenius & Ville Parviainen
Bluetooth Teknologia Tietoliikennetekniikan seminaari Henri Pöntinen, Ti
Network Information System (NIS) Lähiverkot erikoistyökurssi Linux J. Heinikoski.
Verkonhallinta Henri Sihvola Jarkko Pulli. Verkonhallinnan vaatimukset Vaatimukset kuvattu ISO:n CMIP- verkonhallintastandardissa –Kokoonpanon hallinta.
RADIUS ja PAM Ilmari Puustjärvi. Autentikointi Käyttäjän (tai palvelun) identiteetin varmentamista Käyttäjän (tai palvelun) identiteetin varmentamista.
RADIUS Mika Korkalainen. Remote Authentication Dial In User Service (RADIUS) Kehitetty Livingston-yhtiössä, erään asiakkaan toivomuksesta. Alkuperäinen.
Ti Lähiverkot Erikoistyökurssi Linuxtyö SAMBA Mikko Pukki
Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi RADIUS ja PAM RADIUS ja PAM Pasi Aittoniemi Pasi Aittoniemi
Langattoman verkon suojaus WiFi (WLAN) ja Bluetooth Miten eroavat toisistaan? Miten verkkoihin voi liittyä? (montako kerrallaan) Millaisia laitteita voi.
H5 Tietoturva. Mitä on tietoturva Tietoturva on termi, joka tarkoittaa laitteiston ja tiedostojen suojaamista ulkopuolisilta. Tietoturva ei ole ainoastaan.
VIRTA-opintotietopalvelun tulevaisuuden skenaariot.
Edellisen kerran yhteenveto: IAPP (Inter Access Point Protocol) –Announce protokolla kertoo välittää verkon tukiasemille kaikkialla tarvittavan tiedon.
Jonna Kyllönen mylept14B
Henkilökierto valtionhallinnossa
Tietoturva.

Tietoturva internetissä
Data Care - Datapalvelu Palvelupaketti suojareleiden datan hallintaan
Samba Tuukka Toropainen.
Tulkit välitysjärjestelmän käyttäjinä
WiMAX.
Langattoman lähiverkon tilaus-toimitusprosessi
CUG.fi -risteilyseminaari
Esityksen transkriptio:

Operaattoreiden välinen WLAN- verkkovierailu Wirlab Research Center 2002/2003

Motiiveja WLAN-verkkovierailuun  WLAN-tekniikka ei sovellu laajaan maantieteelliseen peittoon  WLAN-infrastruktuurin rakentaminen per operaattori on kallista ja järjetöntä  Uudet autentikointimenetelmät tuovat käyttäjätunnukseen ja salasanaan perustuvan autentikoinnin WLAN-verkkoihin  Yksi tunnus/salasanapari – access kaikkialla  Uutta liiketoimintaa operaattorille

Lähtökohtia palvelun tuottamiseen  Sitoutuminen Internet-standardeihin (RADIUS, 802.1X...)  Sitoutumattomuus laitevalmistajakohtaisiin tietoturvaratkaisuihin  Olemassaolevien WLAN-hotspotien käyttö  Operaattoreiden välinen yhteistyö välttämätöntä

RADIUS-palvelimet  RADIUS (Remote Access Dial In User Service) on protokolla, jota käytetään maailmanlaajuisesti käyttäjien autentikointiin  WLAN-verkkovierailu perustuu RADIUS-palvelimiin ja niiden kykyyn välittää (proxying) AAA-viestit eteenpäin  RADIUS-laajennuksella voidaan hoitaa autentikoinnin ja palveluiden auktorisoinnin lisäksi myös session laskutustiedon tallennus  RADIUS-palvelimissa on kasvavissa määrin tuki 802.1X protokollalle ja sen EAP-metodeille X on standardi, jota käytetään WLAN-käyttäjien suojatussa autentikoinnissa ja myös perinteisen langallisen verkon porttikohtaisessa autentikoinnissa

RADIUS-protokollan toiminta WLAN-verkkovierailussa  Operaattoreilla on käytössään käyttäjät identifioiva domain-osa käyttäjätunnuksissaan (esim. operator.fi)  Domain-osan perusteella RADIUS päättelee ovatko autentikointia yrittävät käyttäjät operaattorin omia (paikallisia) vai vierailevia  Mikäli käyttäjät ovat paikallisia, tunnistus tehdään paikallisesta käyttäjätietokannasta. Mikäli käyttäjä on vieras, välitetään autentikointipyyntö eteenpäin Clearing House RADIUS-palvelimelle  Mikäli Clearing House tunnistaa saamansa pyynnön kohdedomainin, se välittää viestin edelleen käyttäjän kotioperaattorille, josta autentikoinnin hyväksyvä tai hylkäävä viesti palautuu Clearing Housen kautta takaisin vieraillun operaattorin RADIUS-palvelimelle  Saadusta viestistä riippuen käyttäjä pääsee verkkoon tai pääsy evätään

RADIUS-protokollan toiminta WLAN-verkkovierailussa...  Autentikoinnin yhteydessä välittyy RADIUS-palvelimille myös session laskutustieto  Kerättävän tiedon perusteella käyttäjää voidaan joko laskuttaa aikaperustaisesti tai flat-rate tilanteissa operaattorit saavat sessiosta taseraportit operaattoreiden välistä laskutusta varten  Laskutustiedon keräämistä ja analysointia varten ollaan Wirlabilla kehitetty yksinkertaiset työkalut

Verkon rakenne Client: operator-b.fi RADIUS operator-a.fi RADIUS Internet CLEARING HOUSE RADIUS Access Controller User DB ISP DB Client:

Viestinvälitys ja sopimukset  Operaattorit tekevät eräänlaisen yhdysliikennesopimuksen Clearing House:a pyörittävän osapuolen kanssa (operator A CH operator B)  Operaattoreiden domainit ja RADIUS-palvelimien osoitteet konfiguroidaan Clearing House:en ja ylläpitoa sekä seurantaa varten luodaan operaattorikohtaisia sub- administrator käyttäjätunnuksia  Peruskonfiguroinnin lisäksi voidaan sopia tarvittaessa eri tietoturva-aspektien käyttöönotosta, esim. IPSec RADIUS:ten välillä

Verkon laitteet  Käyttäjien autentikointi verkkoon hoidetaan RADIUS- palvelimilla  WLAN-laiterajapinnassa tehdään valinta 802.1X tukiasemien ja erillisten Access Controller –laitteiden (ja ”normaaleiden” tukiasemien) välillä  tukiasemana 802.1X tilanteessa esim. Cisco Aironet 1100/1200  Access Controller tilanteessa tukiaseman merkitys pienenee. Lähinnä monipuolinen radio-osa valinnan perusteena  Verkko voidaan rakentaa myös käyttäen molempia yllämainittuja elementtejä heterogeenisesti

Ylläpitäjän työkalut (CH)

Liikenteen seuranta (flat-rate)

Ylläpitotyökalujen jatkokehitys  Operaattorikohtaiset valvontatunnukset omiin asiakkaisiin ja domaineihin  Laskutustiedon jalostusmahdollisuudet olemassaoleviin järjestelmiin  Palvelujen auktorisointi käyttäjille hallintatyökalujen avulla  WLAN päällä/pois  roaming päällä/pois  muut palvelut (esim. SIP) päällä/pois  jne jne

Liiketoimintamalleja  Flat-Rate laskutus  käyttäjälle edullisin  operaattorit laittavat kuukausittaisen potin Clearing House:lle, joka tilittää rahat liikennetaseen perusteella  Aikaperustainen laskutus  käyttäjälle epäedullinen (esim. wGate 40 snt/min.)  Clearing House laskee raportit ja operaattorit hoitavat rahaliikenteen sen perusteella  ei välttämättä rohkaise palvelun käyttöön

Liiketoimintamalleja...  Liikenneperustainen  käyttäjälle epäedullinen  Clearing House toimii kuten edellä  sekä aika- että liikenneperustaisessa laskutuksessa lähtökohtana on käyttäjän oma arviointi tarpeistaan  WLAN-verkkovierailu veloituksettomana lisäarvopalveluna  operaattorille epäedullinen  soveltuu ”sisäänvetopalveluksi”  sopinee erikoistilanteisiin, esim. yrityksille rakennettavat ”dedikoidut” hotspotit

Aloittaminen  Palvelun tarjoamiseen liittyviä kustannuksia ja toimenpiteitä  WLAN-infrastruktuurissa käytettävien tuotteiden evaluointi / palvelualueiden rakentaminen  runkoyhteyksien rakentaminen palvelualueille (ellei ole valmiina julkisissa hotspoteissa)  mahdollinen RADIUS-ohjelmistojen päivittäminen (välitystuki, domain-perustainen AAA, 802.1X metodit)  Clearing House:n pystyttäminen, konfigurointi, sekä muut toimenpiteet (varmennus, hallintatyökalujen kehitys)

Palvelun pilotointi  Mukana 2 – n operaattoria / domainia  Käyttöönotto tarvittaessa rajatulle yleisölle  Muutaman kuukauden todellisen käytön seuraaminen ja mahdollisten ongelmien arviointi  Ylläpidollisten tarpeiden kartoitus ja niihin vastaaminen