Kohti pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa - pääkaupunkiseutu kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana Ilmastolähettiläskoulutus Rauhanasema Marja Jallinoja YTV

Marja Jallinoja Kuva: Olga Ripatti

Marja Jallinoja Esityksen sisältö •Näkökulmia kasvihuonekaasujen vähentämiseen •Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla vuodesta 1990 ja nykytaso •Tulevaisuuden päästökehitykseen vaikuttavat tekijät ja niiden merkitys

Marja Jallinoja Ilmastonmuutoksen torjunta tienviittana kohti kestävän kulutuksen yhdyskuntaa KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENERGIANKULUTUS MATERIAALIN KULUTUS

Marja Jallinoja Ilmastonmuutoksen torjunta ei voi perustua ratkaisuihin, jotka synnyttävät uusia ympäristöongelmia. Ei ole energiantuotantoa ilman ympäristövaikutuksia! Vain energian, jota ei ole koskaan kulutettukaan, ei kuormita ympäristöä.

Marja Jallinoja

Marja Jallinoja EEA:n skenaarion mukaan päästövähennysten saavuttamiseksi lisätoimenpiteet on keskitettävä energiankulutuksen kasvun hillitsemiseen

Marja Jallinoja Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishierarkia 1. Vähennetään energian tarvetta 2. Tehostetaan energian käyttöä 3. Parannetaan energian tuotannon tehokkuutta 4. Lisätään uusiutuvan energian hyödyntämistä 5. Tehostetaan uusiutuvien polttoaineiden tuotantoa

Marja Jallinoja Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat laskeneet vuodesta 1990, mutta kääntyneet uudelleen kasvuun, joka uhkaa jatkua…

Marja Jallinoja Sähkönkulutuksen, liikenteen ja sähkölämmityksen päästöt ovat kasvussa pääkaupunkiseudulla… Pääkaupunkiseudun khk-päästöjen kehitys asukasta kohti vuodesta 1990 vuoteen 2004 kulutuslajeittain

Marja Jallinoja Kotitaloudet ja palvelusektori ovat avainasemassa Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen toimintasektoreittain vuonna 2004 pk-seudulla

Marja Jallinoja Kotitalouksissa lämmönkulutuksen merkitys suurin, palvelusektorilla sähkönkulutus aiheuttaa valtaosan päästöistä Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen jakautuminen sektoreittain pääkaupunkiseudulla vuonna 2004

Marja Jallinoja Sähkönkulutuksen kasvun pysäyttäminen on suurin haaste •Sähkönkulutus kasvaa voimakkaasti sekä palveluissa että kotitalouksissa. •Mikäli nykykehitys jatkuu, kulutetaan pääkaupunkiseudulla asukasta kohti vuonna 2030 lähes kolmannes enemmän sähköä kuin nykyisin. •Kasvu johtuu useista eritekijöistä, tärkeä vaikuttava tekijä ovat mm. rakennuksissa yleistyvät sähköiset lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät.

Marja Jallinoja Rakennusten energiankulutuksessa on mahdollisuuksia •Rakennusten lämmityksestä aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 pääasiassa johtuen kivihiilen korvaamisesta maakaasulla energiantuotannossa. •Asumisväljyys ja rakennuspinta-ala työpaikkaa kohti kasvavat melko nopeasti, mikä lisää lämmitysenergian kulutusta. •Rakennusten ominaisenergiankulutus pienenee, mutta teknisesti ja taloudellisesti selvästi nykyistä nopeampikin kehitys olisi mahdollinen.

Marja Jallinoja •Jos liikennemäärät kasvavat pääkaupunkiseudulla ennusteiden mukaan, liikkuu jokainen asukas pääkaupunkiseudulla moottoriajoneuvoilla vuonna 2030 lähes 30% enemmän kuin nyt. •Mikäli nykykehitys autojen polttoaineen ominaiskulutuksessa jatkuu, lisääntyvät liikenteen kasvihuonekaasupäästöt yhtä paljon kuin liikennemäärät. Ajoneuvosuoritteen ennustettu kehitys vuoteen 2030 PLJ:n 0+-skenaarion mukaan Yhdyskuntarakenne hajaantuu, liikennemäärät kasvavat

Marja Jallinoja Henkilöautoliikenne aiheuttaa yli puolet liikenteen khk-päästöistä, joukkoliikenne n. 10 % ja tavaraliikenne reilun kolmanneksen Liikenteen khk-päästöjen jakautuminen ajoneuvolajeittain 2004

Marja Jallinoja Jokainen joukkoliikenteen kulutapaosuuden prosenttiyksikön kasvu vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä n. 0,6 %. Henkilöauto- ja joukkoliikennematkojen määrän ja osuuksien kehitys vuodesta 1966 vuoteen 2005 pääkaupunkiseudulla

Marja Jallinoja Henkilöautojen ominaispolttoaineenkulutus kasvaa Suomen ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2-ominaispäästö (Lähde: AKE).

Marja Jallinoja Jätehuollossa tavoiteltava jätemäärien vähentämistä •Kaatopaikkojen päästöt muodostavat enää noin prosentin kokonaispäästöistä ja suunnitellut toimenpiteet pienentävät päästöjä entisestään. •Sekajätteen energiahyödyntäminen pienentäisi pääkaupunkiseudun energiantuotannon kasvihuonekaasu- päästöjä 1-2 prosenttia ja kaatopaikkakaasun hyötykäytön maksimoiminen n. puoli prosenttia. •Materiaalin kulutuksen vähentäminen jätteen syntymistä ehkäisemällä ja materiaalien kierrätystä lisäämällä pienentää kasvihuonekaasupäästöjä tehokkaimmin.

Marja Jallinoja Keinot ovat periaatteessa yksinkertaisia ja taloudellisesti kannattavia… a)Yhdyskuntarakennetta kehitetään eheänä ja olemassa olevaan infrastruktuuriin tukeutuen sekä niin, että tärkeimmät palvelut ovat helposti saavutettavissa (kävelymatkan etäisyydellä) b)Maankäyttö- ja liikenneratkaisuja suunniteltaessa suunnitteluun ja sen päätöksentekoon sisällytetään energia- ja kasvihuonepäästöjen taselaskelmat c)Parannetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä sekä autottomille suunnattuja palveluita

Marja Jallinoja Keinot ovat periaatteessa yksinkertaisia ja taloudellisesti kannattavia… a)Sähkölaitteiden sekä sähkölämmityksen ja -jäähdytyksen käyttötottumusten muuttaminen energiaa säästäviksi b)Rakennusten jäähdytys ja –lämmitysjärjestelmäratkaisujen kokonaisenergiatehokkuuden parantaminen c)Energiatehokkuus otetaan osaksi toimintojen suunnittelua ja hankintoja d)Energian kulutusseurantaa ja laskutusta kehitetään niin, että ”kuluttaja maksaa” –periaate toteutuu

Marja Jallinoja Keinot ovat periaatteessa yksinkertaisia ja taloudellisesti kannattavia… a)Pientalojen rakentajien ja omistajien ohjaaminen energiatehokkaisiin ja vähäpäästöisiin ratkaisuihin b)Parhaan mahdollisen tekniikan käyttö uutta rakennettaessa c)Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen mm. peruskorjausten yhteydessä

Marja Jallinoja Kiitos!