Antti Turunen johtajaylilääkäri

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
HAVAINTOJA SOTE-VERTAILUSTA
Advertisements

SASPA –hanke Kainuussa. SASPA- hanke Sosiaalialan sähköisen asiointipalvelun kehittäminen •Honkalampi-säätiön hallinnoima •Toiminta-aika
SEUTUTERVEYSKESKUKSEN HALLINTOVAIHTOEHDOT Reijo Räsänen
Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi
Paneeli – Tehokkuutta ja toimivuutta laadulla ja kilpailulla?
Sosiaalialan tietoteknologian käyttöönotto
Organisaatiokaavio 2013.
Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI PALVELUORGANISAATIO
Perusterveydenhuolto
Esitys Juha Mieskolainen
TAUSTA Siuntion perusturvapalvelut on tuotettu Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan yhteistyönä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella.
Luentorunko Mitä sosiaalipolitiikka on
Jyväskylä Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Integraatioseminaari Pauli Partanen, valtuuston puheenjohtaja.
KUNTOUTUSKESKUS MENTAL OY SOSIAALINEN YRITYS. SOSIAALINEN YRITYS VAI YRITYS ? MENTAL OY ON PIRKANMAAN ENSIMMÄINEN REKISTERÖITY SOSIAALINEN YRITYS. TARKOITUKSENA.
PTH yksikön ja ESH:n välinen koulutusyhteistyö, Joensuun malli Koulutussuunnittelija Tiina Kauhanen, PKSSK
Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Terveyden ja sairaanhoidon kehittämisalue.
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE-
Hallituksen sote- linjaukset kehysriihessä
ZipIT Yleisesittely ZipIT-hankekokonaisuus Terveydenhuollon prosessien ja ohjelmistojen rinnakkainen kehittäminen.
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013 Riikka Väyrynen ja Raija Kuronen Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut
Ks Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa
1 Hannu Javanainen MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA SEMINAARIN TEEMA: Perusterveydenhoitoon ja siihen.
MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE-
Eija Peltonen, TtM, suunnittelija
Ks Oulun Eteläinen  3 seutukuntaa  Nivala - Haapajärven  Siikalatvan  Ylivieskan  17 kuntaa.
Sosiaalityön paikka päihdetyössä
Läntisen alueen sosiaali- ja terveysasema -hanke
Neuvola Neuvola Koulu- ja opiskelu-terveydenhuolto Liikkuvat neuvolat
Käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen vuoropuhelua rakentamassa – varhaiskasvatuksen perusverkostot Pikassos-alueella Seija Junno Varhaiskasvatuksen suunnittelija,
Ohjausryhmä+ projektiryhmä
MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN HOIDON TÄYDENNYSKOULUTUSMALLI
Päiväkeskus osana kuntien päihdetyötä Matti Mäkelä Pikassos Oy
© Tampereen kaupunki Lainrikkoja-asiakkaat kunnallisen sosiaalityön haasteena Maria Palmgren johtava sosiaalityöntekijä Tampere.
1 Veijo Koskinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunki MAAKUNNALLINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNE- SEMINAARI JYVÄSKYLÄ PAVILJONGISSA.
Lauri Lamminmäki Uuden Kouvolan terveydenhuolto Asiantuntijaseminaari Uudistuksen lähtökohdat Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja.
Kuntapäättäjien seminaari
Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2011 Reijo Ailasmaa.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PSO/Päihderyhmä Kari Haavisto PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM.
LAKI POTILAAN ASEMASTA JA OIKEUKSITA Potilaan keskeiset oikeudet Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun Pääsy hoitoon.
KOTI Kotipalvelu Perhetyö Järjestöt Koulu Vertais- tuki Kulttuuri- ja liikunta- palvelut Harras- tukset Päihde- ja mielen- terveys- palvelut Päihde- ja.
Perusturvakuntayhtymä Akseli Organisaatiokaavio. Perusturvakuntayhtymä Akseli Tarkastuslautakunta 6 jäsentä Yhtymähallitus 9 jäsentä kuntayhtymänjohtaja.
Hyvinvointipalvelujen (sote) uudistaminen SDP POHDINTAA.
Palveluntuottajajärjestöjen rooli tulevaisuudessa SOSTE
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
VÄISTÖ Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa.
POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUE POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTERVEYS Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa,
Kaikki käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta missä palvelut määritellään? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto
TYÖOLOBAROMETRIN TOTEUTTAMINEN PKKY:SSÄ. Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Pohjois-Karjalan Aikuisopisto.
KATAJAINEN -ryhmämuotoinen päivätoiminta
Kunta- ja sote -uudistus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Esiselvitys.
Perusterveydenhuolto
* Veroprosenttia nostettiin vuodelle 2015 ** sis. kiinteistöveron
Siun Soten kantaluvun tarkistaminen
Kehittämisen painoalueet kunnissa
Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus
-Yksi kuntamuoto: KUNTA
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen
Valinnanvapauslaki- luonnos Ylitornio
Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus
Digituki Pohjois-Karjala
KRISTA PAPP OSASTONYLILÄÄKÄRI
Eksoten kommentit ja kokemukset sekä alustavat tulokset
Uudistuksen lähtökohdat
Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen -hanke
Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Organisaatiokaavio 2018.
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen
PoSoTellen kohti tulevaisuutta
Esityksen transkriptio:

Antti Turunen johtajaylilääkäri 9.11.2010 Kokemuksia Pohjois-Karjalasta: Sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraatio Antti Turunen johtajaylilääkäri 9.11.2010

Honkalammen kuntayhtymä (290 työntekijää, 17 milj.€) Vuonna 2005: Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (2250 työntekijää, 124 milj.€) Honkalammen kuntayhtymä (290 työntekijää, 17 milj.€) Noin 170 000 asukasta Kuntapohja hieman erilainen - Valtimo Nurmes Lieksa Juuka Polvi- järvi Ilomantsi Eno Outokumpu Kontiolahti Joensuu Liperi Pyhä- selkä Heinävesi Tohma- järvi Rääkkylä Kitee Kesälahti

PKKS kesällä 2004

Paihola kesällä 2000

Honkalampi keväällä 2006

Taustaa Vuonna 1999 alueen kolme kuntaa esittivät, että kuntayhtymien yhteistyö- ja yhdistämismahdollisuuksia selviteltäisiin Ulkoinen konsultti (Starcon Oy) ehdotti hallinnollista yhdistymistä lähinnä taloudellisiin säästöihin perustuen Osa kunnista vastusti ja asia raukesi Yhteinen työryhmä asetti tavoitteeksi, että seuraavalla vaalikaudella (2001-2004) tarkennetaan hyötyjen ja haittojen arviointia ja tarvittaessa jatketaan valmistelua Kuntayhtymät tekivät yhteistyöratkaisuja Honkalammen lääkehuolto shp:n hoidettavaksi Honkalammen kiinteistöt shp:n kiinteistöliikelaitoksen hoidettavaksi Honkalammen laboratoriopalvelut shp:n laboratorioliikelaitoksen hoidettavaksi Honkalammen työterveyshuolto shp:n hoidettavaksi Vuonna 2003 molemmat kuntayhtymät ryhtyivät yhteistyössä ja yhtenäisillä päätöksillä valmistelemaan uuden kuntayhtymän perustamista 1.1.2005 alkaen Keväällä 2003 nimitettiin kolme selvityshenkilöä ja näille ohjausryhmä

Selvityshenkilöiden raportti: Uuden kuntayhtymän tavoitteena on kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen ja erityisosaamisen jatkumisen ja kehittymisen turvaaminen pitkällä aikavälillä, erityishuoltopiirin ja sairaanhoitopiirin yhteistyön edelleen tiivistäminen, jolla vähennetään tukipalvelujen haavoittuvuutta, lisätään asiantuntijuutta ja pitkällä tähtäimellä myös palvelujärjestelmän tehokkuutta, sekä luoda rakenne, joka tuo uusia mahdollisuuksia maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen.

PKSSK Entiset kuntayhtymät lakkautettiin ja perustettiin uusi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 1.1.2006 alkaen Kaikki säännöt kirjoitettiin uusiksi Henkilökunta siirtyi molemmista kuntayhtymistä vanhoina työntekijöinä uuteen kuntayhtymään Jokaiselta työntekijältä vaadittiin kirjallinen suostumus 2 kieltäytyi -> irtisanottiin Heinäveden kunta erosi Vaalijalan kuntayhtymästä ja liittyi uuteen kuntayhtymään myös kehitysvammahuollon osalta Kesälahden kunta erosi Itä-Savon sairaanhoitopiiristä ja liittyi uuteen kuntayhtymään myös erikoissairaanhoidon osalta Tietojärjestelmät yhtenäistettiin Virkoja tai toimia ei lakkautettu, mutta ei tarvinnut perustaa uusia, jotka olivat suunnitelmissa Eläkeperusteinen eläkevakuutusmaksu Siirtyi kuntien maksettavaksi (Kuntien eläkevakuutus teki jaon)

Mitä toivottiin? Erityisosaamisen hyödyntämismahdollisuuksia Synergiaetuja Ison organisaation turvaa Uusia mahdollisuuksia sosiaalipalvelujen tuottamiseen Resurssien joustavaa hyödyntämistä Haavoittuvuuden vähenemistä Henkilöstön saatavuuden paranemista Mahdollisuutta laaja-alaisempaan koulutukseen Parempaa palkkaa (Kustannussäästöjä)

Mitä pelättiin? Kehitysvammahuollon alasajoa Medikalisoitumista Erityishuollon liiallista autonomiaa Erityishuollon asiantuntijuuden ohenemista hallinnossa Pienen organisaation etujen menettämistä Kustannusten nousua ”Sairaanhoitopiirin suuruudenhullua johtoa” Työntekijöiden eriarvoistumista Byrokratian lisääntymistä Koulutukseen pääsyn heikkenemistä Työntekijöiden lisäkuormitusta (jos tulee uusia palveluita)

Mitä saatiin? Hallitus- tai valtuustotason työssä ei ongelmia Hallinnossa ei ongelmia Jokapäiväisessä työssä ei ongelmia Henkilöstöpolitiikka yhtenäistetty Ison organisaation mahdollisuudet joissain asioissa paremmat Ydintoiminnoissa hyödyt varsin vähäiset, mutta tukipalveluissa suuremmat Resurssit, asiantuntemus Eläkeperusteinen eläkevakuutusmaksu oli joillekin kunnille yllätys Kunnat eivät ole toistaiseksi halunneet hoitaa muita sosiaalipalveluja kuntayhtymän kautta Kustannukset ovat pysyneet hallinnassa, mutta tuskin isoja säästöjä Yhdistyminen on turvannut rakenteet kehitysvammahuollon järjestämiselle Pohjois-Karjalassa Kuntayhtymä: laitoshoito, perhehoito, kehitysvammaneuvola, raskain asumispalvelu, erityiskoulu Kunnat: asumispalvelu, päivätoiminta

Olisiko jotain pitänyt tehdä toisin? Kyllä olisi!

Esimerkki terveydenhuollon palvelujen sijoittumisesta Lähipalvelut Lääkärin päiväaikainen vastaanotto Sairaanhoitajan/ terveydenhoitajan vastaanotto Hammas- huollon vastaanotto Äitiysneuvola Lääkäri- päivystys Röntgen- tutkimukset Laboratorion näytteenotto Erikoislääkäri- poliklinikoita Lastenneuvola Työtervey- denhuolto Hammas- lääkäri- päivystys ja erik.hoidot ESH Laboratorion perusana- lytiikka Liikkuvat röntgenpalvelut  PALVELUOHJAUS  Lääkehuolto Hankinnat Apuvälineet Lab:n vaativa analytiikka Akuutti vuodeosastohoito Mielenterveys- työn erityis- palvelut Puhe-, toiminta-, ravitsemus- ym. terapiat Pitkäaikainen laitoshoito /hoiva Koulu- terveydenhoito Lääkinnällinen kuntoutus Mielenterveys- työn perus- palvelut Lähipalvelut Kotiin annettavat palvelut Seudulliset palvelut Maakunnalliset palvelut

Esimerkki sos- ? palvelujen sijoittumisesta ? Lähipalvelut ? Toimeentulotuen normiosio Elatustuki Lastensuojelun avohuolto Seudulliset palvelut Perussosiaalityö Aikuisssos työ Vaik työll palv Sovitteluneuvonta Lastensuojelun erityispalvelut Alueelliset palvelut Sosiaalityön erityispalvelut Päihdehuollon peruspalvelut Kasvatus- ja perheneuvonta Sos päivystys Lastensuoj sijaishuolto  PALVELUOHJAUS  Lastenvalvoja Vamm perhe- ja laitoshoito Huume ja sekakäyt laitoshoito Päihdeongelmaisten avo- ja laitos- katkaisu Vammaisten päivä- ja työtoiminta Vaikeavammaisten asumispalvelut ISO Tulkki- palvelut Päihdehuollon erityispalvelut As muutostyöt Kuljetuspalv Mielenterveystyön tukipalvelut Vammaisten erityispalv Tehostettu palveluasuminen Kotipalvelut Kotihoidon tuki Pitkäaikainen laitoshoito /hoiva ? Päivähoito Lähipalvelut Asumispalvelut Seudulliset palvelut ? Alueelliset palvelut

Kiitos mielenkiinnosta!