Opintotuen ja koulumatkatuen 1.8.2011 lainmuutokset Sosiaaliturvan abc toimittajalle 26.5.2011 Ilpo Lahtinen

Lainmuutosten valmistelu Opetusministeriö asetti 2.3.2009 opintotuen kehittämisen johtoryhmän valmistelemaan ehdotuksia opintotukijärjestelmän rakenteelliseksi uudistamiseksi tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen. Sen taustana oli hallituksen politiikkariihen 24.2.2009 kannanotto työllisyysasteen nostamisesta työuria pidentämällä: "Nuorten työllisyysasteen nostamiseksi, opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloittamisiän alentamiseksi toteutetaan uudistus, joka alentaa tuntuvasti keskimääräistä työelämään siirtymisikää tutkinnon suorittaneena."

Työryhmämuistiot Opintotuen rakenteen kehittäminen. Tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen korkeakoulussa (OPM 2009:33, joulukuu) Korkeakouluopintojen edistymisen seurannan kehittäminen (OKM 2010:9, elokuu) Opintotuen rakenteen kehittäminen. Toisen asteen opintotuen ja opiskelijoiden asumisen tukemisen kehittämislinjaukset (OKM 2010:8, elokuu) Ehdotukset eivät sisälly 1.8.2011 lainmuutoksiin (poikkeuksena 18-19 –vuotiaan lukiolaisen lainatakausoikeus). Hallituksen esityksen HE 149/2010 mukaiset lainmuutokset vahvistettiin 21.1.2011. Opintotukilaki 52/2011 ja koulumatkatukilaki 53/2011 Muutosten voimaantulo 1.8.2011.

Korkeakouluopintojen edistymisen seurannan tehostaminen Vähimmäissuoritusvaatimus 4,8:sta 5,0 opintopisteeseen tukikuukautta kohti. Vaikka suoritusmäärä olisi riittävä koko opiskeluajalta, edeltävältä lukuvuodelta olisi oltava vähintään 2,0 op/tukikk. Opintotuen lakkautusajankohdaksi 1. tammikuuta. Rajatapauksissa määräaikainen tuki lukuvuoden loppuun. Jatkotukea on haettava. Se voidaan myöntää, jos suorituksia on kyseiseltä lukuvuodelta vähintään 5,0 op/tukikk, tai sen jälkeen, kun tämä opintopistemäärä on suoritettu. Lakkautuksen jälkeen pääsee uudelleen tuen piiriin, kun on suorituksia lakkautuksen jälkeen vähintään 20 op tai koko opiskeluajalta vähintään 5,0 op/tukikk. Takaisinperintä on mahdollista, jos suorituksia on edeltävältä lukuvuodelta alle 1,0 op/tukikk. Lisäksi seurannan piiriin tulevat opintonsa keskeyttäneet ja opintoalaa vaihtaneet.

Edistymisen seurannan tehostaminen (2) Muutokset yhdenmukaistavat menettelyjä korkeakoulujen välillä. Muutokset koskisivat ensimmäisen kerran lukuvuotta 2011-12 eli syksyllä 2012 tehtävää edistymisen seurantaa. Syksyn 2011 seuranta tehdään nykyisin perustein. Vaikutus: 6 000 korkeakouluopiskelijan olisi suoritettava enemmän opintopisteitä tai vähennettävä opintotuen käyttöä. Syksyllä 2009 selvityspyyntökirje lähti noin 19 000:lle.

Edistymisen seurannan tehostaminen (3) JUTTUAIHE: Miksi korkeakouluopinnot viivästyvät? Mikä on opintotuen ja muiden opintososiaalisten etujen merkitys opintojen viivästymiselle? Voidaanko niillä vaikuttaa tutkintojen suorittamisaikoihin? Opintotuessa käytössä olevat keinot lyhentää opiskeluaikoja: Vuosittainen opintojen edistymisen seuranta Vuosittainen opiskelijan omien tulojen tulovalvonta Enimmäistukiaikakuukaudet Opintolaina? Keppiä (tiukemmat ehdot ja enemmän lainaa) vai porkkanaa (paremman tasoinen ja laatuinen opintotuki)?

Tilastotietoa opinnoista vuodelta 2009 Kuinka moni suoritti tutkinnon? Lukio 79 % (3,5 vuodessa) Ammatill. perustutkinto 63 % (3,5 v.) AMK-tutkinto 40 % (4,5 v.) Yliopistotutkinto 45 % (5,5 v.) Alempi kk-tutkinto 24 % Tilastokeskus (SVT): Opintojen kulku Kuinka moni keskeytti? Lukio 3,9 % Ammatill. perustutkinto 8,5 % AMK-tutkinto 8,6 % Yliopistotutkinto 6,2 % Tilastokeskus (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen

Taustatietoja korkeakouluopinnoista Neljä kymmenestä 20–29-vuotiaasta opiskelee (HS 5.5.2011) Uusien opiskelijoiden mediaani-ikä on 21 vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan 27–28-vuotiaana. Johtaja Leena Vestala, OKM (16.2.2011) Uusista ylioppilaista alle 40 % saa välittömästi paikan korkeakouluista. Viidennes aloittajista on yli 26-vuotiaita. Yliopistojen perustutkintojen 7 vuoden läpäisyaste 56 % Ammattikorkeakoulututkintojen 5 vuoden läpäisyaste 60 % Vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suorittaa yliopistojen perustutkinto-opiskelijoista 39 % ja ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoista 54 % Noin 70 % Helsingin yliopiston opiskelijoista työskentelee lukukauden aikana (HYY 26.4.2011)

Asumislisäkuukausi tukikuukaudeksi Myös pelkän asumislisän nostaminen kuluttaa korkeakouluopiskelijan enimmäistukiaikaa. Muutoksen jälkeen korkeakouluopiskelijalla ei ole mitään syytä ottaa asumislisää ilman opintorahaa. Yhdenmukaistaa tukikuukauden käsitteen: Jos on saanut kuukaudelta opintorahaa tai asumislisää tai molempia, se on tukikuukausi tulovalvonnassa, opintojen edistymisen seurannassa ja korkeakouluopiskelijan enimmäistukiajassa. Heikentää opiskelijan mahdollisuuksia saada asumiseensa tukea: ei opintoja – ei tukea. Vaikutus: noin 6 000 opiskelijaa käyttäisi vuodessa 1-3 kuukautta vähemmän asumislisää.

Asumislisäkuukausi tukikuukaudeksi (2) JUTTUAIHE: Mistä opiskelijan toimeentulo kesällä? Kesäopinnot ja kesäopintotuki, kesätyö vai kunnallinen toimeentulotuki JUTTUAIHE: Miksi pienituloiselta opiskelijalta edellytetään opinnoissa edistymistä, jotta hän saisi asumiseensa tukea? Kelan ehdotus: Yleinen asumistuki, opintotuen asumislisä ja eläkkeensaajan asumistuki yhdistetään. SATA-komitean taustamuistio: Asumistukijärjestelmien yhdistäminen (www.stm.fi) Tyypillinen opiskelija saa nyt asumiseensa tukea 1 815 euroa vuodessa. Asumisen tuen saaja saa 3 600 euroa.

Tuen kaksiportainen myöntäminen yliopisto-opinnoissa (1) Miksi kaksiportainen? Yliopistojen tutkintorakennetta muutettiin vuonna 2005 niin, että lähes kaikkiin perustutkintoihin sisältyy ensin suoritettava alempi korkeakoulututkinto ja sen jälkeen suoritettava ylempi korkeakoulututkinto. Tavoitteena yhtenäinen eurooppalainen tutkintorakenne myös tutkintojen laajuuden osalta (opintopisteet otettiin käyttöön). Yliopisto-opintotuen muutoksella halutaan tukea tutkintorakenteen muutosta. Tavoitteena edistää suunnitelmallisempaa opiskelua ja opintotuen tarkoituksenmukaisempaa käyttöä. Opiskelija ei voi enää käyttää koko enimmäistukiaikaansa (55 tukikuukautta) vain alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen – tai suorittamatta tutkintoa lainkaan. Vaikutus: Alemman kk-tutkinnon suorittamiseen käytettäisiin vähemmän tukea.

Kaksiportainen yliopistotuki (2) Ketä yliopistotuen kaksiportainen myöntäminen koskee? Opintotuen kaksiportainen myöntäminen koskee ainoastaan yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat syksyllä 2011 tai sen jälkeen aloittaneet suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa. Heillä on ensimmäinen läsnäololukukausi kyseisissä yliopisto-opinnoissa syksyllä 2011 tai sen jälkeen. Opintotuen myöntäminen ei muutu ammattikorkeakouluopiskelijoilla eikä aiemmin yliopisto-opintonsa läsnä olevina aloittaneilla. Vanha opiskelija siirtyy kaksiportaisen tuen piiriin, jos hänelle tulee uusi opiskelijavalinta alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon.

Kaksiportainen yliopistotuki (3) Mitä yliopistotuen kaksiportainen myöntäminen tarkoittaa? Opintotuki myönnetään ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen (enimmäistukiaika on yleensä 37 tukikuukautta). Opintotuen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen saa vasta, kun on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon (enimmäistukiaika on yleensä 28 tukikuukautta). Yhteensä opintotukea voi saada enintään saman verran kuin nykyisin (tutkintojen yhteenlasketun laajuuden mukaisesti): yleensä enintään 55 tukikuukautta. Huomaa! 37 kk + 28 kk = yhteensä enintään 55 tukikuukautta. Katso seuraava dia!

Kaksiportainen yliopistotuki (4) Miten opintotukea kannattaa käyttää alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen aikana? Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten myönnettävä enimmäistukiaika lyhenee, jos opiskelija käyttää paljon tukikuukausia alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen (esim. yli 27 tukikuukautta). Jos opiskelija käyttää vähän tukikuukausia alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen, hän voi saada käyttöönsä kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon laajuuden mukaiset enimmäistukikuukaudet (yleensä 28 tukikuukautta). Ylemmän kk-tutkinnon suorittamiseen myönnettävä enimmäistukiaika ei kuitenkaan voi olla ylemmän kk-tutkinnon laajuuden mukaista enimmäistukiaikaa suurempi (yleensä enintään 28 tukikuukautta). Opiskelija voi siis ”menettää” tukikuukausia (tutkintojen yhteenlasketun laajuuden mukaista enimmäistukiaikaa – yleensä 55 tukikuukautta), jos hän käyttää alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen hyvin vähän tukikuukausia. Esimerkiksi alempaan 22 kk + ylempään 28 kk = 50 tukikuukautta

Kaksiportainen yliopistotuki (5) Tuki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen Jos suorittaa alemman korkeakoulututkinnon hyvissä ajoin ennen alemman korkeakoulututkinnon enimmäistukiajan päättymistä, opintotuki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen myönnetään hakemuksetta. Opiskelijan on tehtävä hakemus opintotuesta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten, jos opiskelija suorittaa alemman korkeakoulututkinnon viimeisten enimmäistukikuukausien aikana, enimmäistukiajan päättymisen jälkeen tai sen jälkeen, kun opintotuki on muun syyn vuoksi lakkautettu. Tämä kerrotaan alemman korkeakoulututkinnon päätöksissä (Huomautuksia-kohdassa) ja maksuilmoituksessa, joka lähetetään, kun opiskelijalle maksetaan alemman korkeakoulututkinnon viimeinen enimmäistukiaikakuukausi.

Opintolainan käytön lisääminen Ulkomailla opiskelevan lainatakaus korotetaan 600 euroon/kk (nyt korkeakouluissa 440 ja muilla 360 e/kk). Lainatakaus myönnetään hakemuksetta opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle. Lainatakauksesta ei voi kieltäytyä, mutta opiskelija päättää itse, nostaako opintolainaa. Opintolaina on nopeammin ja täysimääräisesti käytettävissä. Päätösteksti: Opintolainan valtiontakaus on myönnetty ilman erillistä hakemusta opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle opintotukilain 1.8.2011 muutoksen perusteella. Opintolainan valtiontakauksen myöntäminen ei kuitenkaan velvoita nostamaan opintolainaa.

Lainatakauksen myöntäminen hakemuksetta opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle Toteutetaan niin, että eräajossa heinäkuussa kaikille korkeakouluopiskelijoille myönnetään lainatakaus lukuvuoden 2011-12 opintorahakuukausille – myös vanhoille opintotuen saajille. Korkeakouluopiskelija voi jo aiemmin saada lainatakauksen hakemuksetta, jos hän hakee opintotukea tai tuen tarkistusta, esim. kesätukea 1.8.2011 lukien (tai myöhemmästä ajankohdasta lukien). Jos opiskelijalla on maksuhäiriö tai Kela on takaajana maksanut opiskelijan aiemman opintolainan, lainatakausta ei myönnetä (hylkäys) ja päätöksessä kerrotaan, miten opiskelija voi halutessaan selvittää syyt, joiden perusteella lainatakaus voidaan poikkeuksellisesti myöntää. On ollut käytössä helmikuusta 2011 lukien.

Maksuhäiriö tai takausvastuuvelka (1) Hylkäävän lainatakauspäätöksen mukana on liite ”Lainatakauksen poikkeuksellinen myöntäminen”. Lainatakaus myönnetään, jos opiskelija esittää sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella lainatakaus voidaan maksuhäiriöstä huolimatta myöntää. Takaus myönnetään tällöin alkuperäisen käsittelyajan alkuajasta lukien, jos selvitys on saapunut muutoksenhakuaikana. Jos selvitys saapuu muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen, myönnetään lainatakaus selvityksen saapumiskuukauden alusta lukien. Jos lainatakausta ei voida myöntää esitetyistä syistä huolimatta, opiskelijalle annetaan uusi hylkäävä päätös lainatakauksesta ja hän voi halutessaan valittaa siitä.

Opintolainan käytön lisääminen JUTTUAIHE: Miksi opintolainaa ei käytetä? Korkotaso on alhainen ja työllisyystilanne on kohtuullisen hyvä. Kuinka monella korkeakoulututkinnon v. 2009 suorittaneella ei ollut opintolainaa (2008 ja 2007)? Ammattikorkeakoulu: 61 % (61 % ja 60 %) Yliopisto: 64 % (64 % ja 64 %) JUTTUAIHE: Maksuhäiriöt ja opintolaina Miksi opiskelijat ottavat kalliita pikavippejä, kun käytettävissä olisi edullinen opintolaina? Maksuhäiriö on estänyt opintolainan myöntämisen: 2009-10: 445 2008-09: 348 2007-08: 371

Korkoavustuksen tulorajojen korotus Kela maksaa opintolainan korot, jos velallisen bruttotulot ovat 1.8.2011 lukien keskimäärin enintään: 1 195 e/kk (aiemmin 775 e) 1 380 e/kk, jos velallisella on 1 lapsi (aiemmin 895 e) 1 430 e/kk, jos velallisella on 2 lasta (aiemmin 930 e) 1 515 e/kk, jos lapsia on 3 tai enemmän (aiemmin 985 e). Tulot otetaan huomioon koron maksua edeltävältä 4 kuukaudelta. Korkoavustuksen voi saada, kun opintolainan korkoja ei enää pääomiteta. Korot pääomitetaan opintotukilukukausien ajalta sekä yhdeltä lukukaudelta viimeisen opintotukilukukauden jälkeen. Korkoavustuksena maksetaan opintolainan erääntyvät korot ja pankin ilmoituskulut. Vaikutus: 3 300 uutta korkoavustuksen saajaa (aiemmin 5 500).

Yliopistojen jatkotutkintojen enimmäistukiaika Yliopistossa suoritettavan tieteellisen, taiteellisen ja ammatillisen jatkotutkinnon enimmäistukiaika on 9 tukikuukautta – yhteensä kaikkiin jatkotutkinto-opintoihin. Tarkoitetaan esimerkiksi opintoja tohtorin tutkinnon suorittamiseksi. Koskee syksystä 2011 lukien uusia jatkotutkinto-opiskelijoita. Tähän mennessä enimmäistukiaikaa ei ole määritelty. Opintotukea saa vuosittain noin 500 jatkotutkinto-opiskelijaa.

Enimmäistukiajan pidennys Enimmäistukiajan enintään 9 tukikuukauden pidennyksen voi saada ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan kk-tutkintoon ja ylempään kk-tutkintoon. Pidennystä kuitenkin yhteensä enintään 9 tukikuukautta kaikkiin korkeakouluopintoihin (70 tukikuukauden kokonaisajan puitteissa). Opiskelija voi siis saada opintotukea esim. 37 kk + 3 pidennyskuukautta ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen ja 28 + 2 pidennyskuukautta maisteritutkinnon suorittamiseen. Pidennyksen myöntäminen useampiin korkeakouluopintoihin koskee syksystä 2011 lukien uusia opiskelijoita – opiskelijavalinta tai ensimmäinen läsnäolo on 1.8.2011 tai sen jälkeen. Pidennyksen myöntämisperusteet eivät muutu: Pidennys voidaan myöntää, jos opintojen viivästyminen on johtunut opiskelijan tai hänen lähiomaisensa sairaudesta tai vaikeasta elämäntilanteesta (opintoalan vaihto tai harrastustoiminta eivät oikeuta pidennykseen). Jotta voi saada pidennyksen, tutkinnosta saa puuttua opintoja enintään 75 opintopistettä.

Tulovalvonta Opintotuen vapaaehtoista palautusta ei voi perua. Opiskelijan jo takaisin maksama tuki voidaan myöntää uudelleen vain yleisen hakuajan puitteissa (so. aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta lukien). Opinnot katsotaan tulovalvonnassa päättyneiksi, jos alempaa ja ylempää suorittamaan valittu opiskelija tosiasiallisesti ja todisteellisesti päättää opintonsa alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan. Lakimuutoksilla vahvistetaan jo nykyisin käytössä olevat soveltamiskäytännöt.

Harjoittelupalkan ja oppilaitokselta saadun apurahan opintorahan saamisen estävä vaikutus Opintorahan saamista eivät enää estä: harjoittelupalkka, työssäoppimisjaksolta saatu tai muu opintojen perusteella saatu palkka oppilaitokselta saatu apuraha tai muu vastaava etuus Palkat ja apurahat otetaan edelleen huomioon vuosituloina. Opiskelijan on edelleen ilmoitettava Kelalle saamansa apuraha tai stipendi (määrä, maksupäivä ja myöntäjä). Ulkomaiseen opiskelijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja ei tarvitse ilmoittaa. Työharjoittelujaksoista kysytään 1.8.2011 lukien vain kesäopintotuen ja ulkomaan opintojaksojen yhteydessä. Opintorahan saamisen estää edelleen oppilaitokselta opintojen ajalta saatu opintorahaa suurempi päiväraha. Koskee Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoita, jotka voivat jatkossakin saada lainatakauksen ilman opintorahaa. Vaikutus: 3 000 opiskelijalle opintoraha keskimäärin 4 kuukaudelta.

Vanhempien muuttuneet tulot Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä tai apurahansaajana saatu vanhemman muuttunut tulo otetaan huomioon yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain perusteella vahvistetun työtulon mukaisena. Tällä tarkoitetaan YEL- tai MYEL-vakuutetun ilmoittamaa työtuloa. Jos vanhempien tulot vaikuttavat (estävästi, alentavasti tai korottavasti), ne otetaan huomioon viimeksi vahvistetusta verotuksesta. Jos tulot ovat alentuneet vähintään 20 %, voidaan hakemuksesta käyttää vanhempien nykyisiä tuloja. Nykyisten tulojen arvioiminen on ollut erityisen hankalaa, kun on ollut kyse vanhempien yritys- tai elinkeinotoiminnan tuloista. Koskee korkeakouluopiskelijoista ainoastaan vanhemman luona asuvia. Opintorahaa (55 tai 122 e/kk) voidaan korottaa, jos vanhemmat ovat pienituloiset.

Koulumatkatuen 1.8.2011 muutokset (1) Koulumatkatukeen oikeuttava koulutus Koulumatkatuki voidaan myöntää myös näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen Pelastusopistossa ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa. Hyväksyttävät matkakustannukset Myös yli 100 kilometriä ylittävältä koulumatkan osuudelta aiheutuvat matkakustannukset korvataan, jos opiskelija käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää kuljetusta. Omaa matkustustapaa käytettäessä matkakustannukset korvataan edelleen enintään 100 kilometriltä (yhdensuuntainen koulumatka).

Koulumatkatuen 1.8.2011 muutokset (2) Joustavuutta oman matkustustavan käyttöön Koulumatkatuki voidaan hakemuksesta myöntää oman matkustustavan perusteella, vaikka opiskelija käyttää tai voisi käyttää joukkoliikennettä, jos opiskelijan koulumatka tai matkustustapa vaihtuu useita kertoja lukuvuoden aikana. Lukuvuoden tukikuukausien määrä Koulumatkatuki myönnetään lukuvuoden opiskeluajan todellisen keston mukaan 1-12 kuukaudeksi. Lukuvuoden tukikuukausien enimmäismäärän rajoitus 9 kuukauteen poistuu.

Koulumatkatuen 1.8.2011 muutokset (3) JUTTUAIHE: Onko koulutuksen tasa-arvo vaarantumassa, kun oppilaitoksia ja liikenneyhteyksiä lakkautetaan? Muodostavatko koulutuksesta aiheutuvat kustannukset esteen koulutukseen hakeutumiseen? Oppilaitosten määrä vuonna 2010 ja 1998: Lukioita 395 v. 2010 ja 430 v. 1998 (- 35) Ammatillisia oppilaitoksia 132 v. 2010 ja 406 v. 1998 (- 274) Ammattikorkeakouluja 27 v. 2010 Joukkoliikenteen julkinen rahoitus on reaalisesti vähentynyt koko 2000-luvun. Tämä on merkinnyt vuorotarjonnan rajua supistamista ja lipun hinnan korotuksia myös säännöllisille työmatkalaisille. (…) Yli 1000 bussivuoroa on häviämässä. - Linja-autoliitto 3.1.2011

Kustannusvaikutukset yhteensä (vuositasolla) Opintotuki yhteensä – 6,5 milj. e Asumislisäkuukausi tukikuukaudeksi – 4,5 milj. e Edistymisen seurannan tehostaminen – 2,3 milj. e Kaksiportainen myöntäminen – 3,5 milj. e Yliopistojen jatkotutkintojen tukiaika – 0,5 milj. e Korkoavustuksen tulorajojen korotus + 0,8 milj. e Harjoittelupalkka ja apuraha + 3,5 milj. e Koulumatkatuki yhteensä + 2,6 milj. e Koulumatkatukeen oikeuttava koulutus + 1,2 milj. e Hyväksyttävät matkakustannukset + 0,1 milj. e Lukuvuoden tukikuukausien määrä + 1,3 milj e Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki + 1,8 milj. e YHTEENSÄ – 2,1 milj. e

Lisätietoja opintoetuuksista www.kela.fi > Opiskelijat Etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen p. 020 634 3254 Suunnittelijat Jouni Parkkonen p. 020 634 3378 Anne-Maj Glad (sve) p. 020 634 3466 etunimi.sukunimi@kela.fi