Jalasjärvi, Kurikka 26.3., 2.4., 3.4.2014 Pirjo Tammela TUKIHAKUKOULUTUS 2014 Jalasjärvi, Kurikka 26.3., 2.4., 3.4.2014 Pirjo Tammela

Tukihaun viimeinen palautuspäivä keskiviikko 30.4.2014 Sähköinen haku aukeaa 9.4? Kylvöalamuutokset ma 16.6. mennessä.

Tilatuki Tasaosa Muutokset rahamäärissä B-C1-alue 194,00 €/ha Lisäosa Pienentynyt 35 % täydestä Muista!! Vuokrasopimuksia ja peltokauppoja tehdessä, muista tukioikeuden siirrot Tukioikeuden siirtopaperit palautettava maaseututoimistoon 16.6. mennessä. Raivioiden tulee olla viljelykelpoisia 1.1., jotta ne voidaan ilmoittaa tukihakuvuonna tilatukiominaisuudeltaan pelloksi. Epäselvyyksien välttämiseksi vuokrasopimukset on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Suullisen vuokrasopimuksen voi tehdä enintään kahdeksi vuodeksi.

Tilatuki jatkuu Varannosta haku päättyy 30.4.2013 Hakuperusteita: Hakulomake 289 Hakuperusteita: Uusi viljelijä (ostanut/vuokrannut 2006 tukihakemuksessa ilmoitettua peltoa, jonka perusteella hallinnan luovuttajalle ei ole vahvistettu tukioikeuksia. Tai muulla tavoin kuin ostamalla/vuokraamalla: 1. saanut perintönä/lahjana 2.pelto palautunut maanomistajalle Tilusjärjestelyt LUEL- ja LUTU- sitoumusten alat Ympäristötuen 20-vuotiset erityisympäristötukisopimukset Ylivoimainen este ja poikkeuksellinen olosuhde Hallinnolliset määräykset ja tuomioistuimen päätökset

Ota huomioon jo tänä vuonna: Tilatuki 2015 Vanhat tukioikeudet, joita ei käytetä vuonna 2015, mitätöidään Todennäköisesti hallintapäivän 15.6.2015 tilanteen mukaan Ne tukioikeudet, joita vastaavia peltohehtaareita itsellä ei ole, kannattaa myydä tämän vuoden aikana Varantoon siirretään se määrä tukioikeuksia, joka on jäänyt kahtena peräkkäisenä vuonna käyttämättä (2013-2014), ensisijaisesti alempiarvoisia tukioikeuksia Perustukioikeuksia ei voi nykytavoin ”kierrättää”

Ota huomioon jo tänä vuonna: Tilatuki 2015 Tukioikeuksien omistus ja hallinta säilyvät Omistuksen ja hallinnan siirtoja voi tehdä jatkossakin, mutta vastaanottajan on oltava aktiiviviljelijä Jos tukioikeuksien omistajuus ja hallinta ovat vuokralaisella ja tukioikeuksien omistajuus halutaan siirtää maanomistajalle, omistuksen siirron pitää alkaa viimeistään 31.12.2014.  tästä syystä myös ilmoittamiseen voidaan ”antaa lisäaikaa”

Ota huomioon jo tänä vuonna: Tilatuki 2015 Maanomistajille voi siirtää tukioikeuksia omistukseen vielä vuonna 2014, mutta ei enää 2015 lähtien Kaikkien tukioikeuksien omistajien allekirjoitukset tarvitaan edelleen lomakkeille 103A ja 103B, sillä ensisijaiselle viljelijälle lomakkeella 455 annettu valtuutus ei koske tukioikeuslomakkeita

Tukioikeuksien omistuksen siirto maanomistajalle käytännössä Kun tukioikeuksien omistus halutaan siirtää  maanomistajalle, joka ei ole viljelijä, vuokrasopimus on katkaistava, esimerkiksi vuokrasopimus päätetään 31.10. ja uusi vuokrasopimus alkaa 1.11. Vuokralainen siirtää tukioikeuksien omistuksen maanomistajalle esimerkkitapauksessa 31.10. tai 1.11. Jos vuokrasopimus jatkuu saman vuokralaisen kanssa, hallinta jää vuokralaiselle (luovuttajalle) ja lomakkeelle 103B(B-puoli) määritetään hallinnansiirron viimeinen tukivuosi.

Tukioikeuksien omistuksen siirto maanomistajalle käytännössä LUEL-LUTU -vuokrasopimukset eivät kestä vuokrasopimuksen katkaisemista edes yön yli – eläke katkeaa. MELAN UUSI TULKINTA: yön yli tekninen vuokrasopimuksen katkeaminen ei vaikuta!!! Jos vuokrasopimus tehdään uuden vuokralaisen kanssa, tehdään täysin uusi hallinnansiirto lomakkeella 103B (A-puoli) Sekä omistuksen- että hallinnansiirroissa vastaanottajan on oltava viljelijä. Edes omistusta ei voi siirtää sellaiselle maanomistajalle, jolla ei ole siirtohetkellä peltoa hallinnassaan. Tukioikeuksien omituksen siirto on mahdollista myös vuokralaiselta uudelle vuokralaiselle, jos osapuolet näin sopivat.

LFA- ja Ympäristötukisitoumukset 2014 Voimassa olevat sitoumukset jatkuvat tämän vuoden Päättyviä sitoumuksia voi jatkaa vuodella Jos sitoumus päättyy 30.4.2014 => sitoumukselle haetaan yhden vuoden jatko Myös yli 65-v. voi jatkaa päättyvää sitoumusta Sitoumukset voidaan jakaa (avioero, yhtymän tai yhtiön purkautuminen, perinnönjako tai SPV useammalle) Tällä hetkellä ei valtuuksia uusien sitoumuksien antamiseen v. 2014 (talousarviossa ei valtuuksia) Sitoumuksiin on mahdollista liittää tukikelvottomia aloja vain yli 65-vuotiaalta tulevia lohkoja sekä tilusjärjestelyn kautta tulevia lohkoja

Yli 65 v viljelijältä hallintaan tulleet Tukikelpoiseksi hyväksytään pelto, joka on siirtynyt sitoumuksen antavalle viljelijälle toiselta viljelijältä: 1) joka ei ole sitoutunut kyseiseen tukeen; 2) joka tai jonka puoliso on yli 65-vuotias; yhtymissä ym. kaikki yli 65-vuotiaita; 3) joka on harjoittanut hallinnassaan olevalla maatilalla maa- tai puutarhataloutta; (kotitarveviljely ei ole sitä) 4) joka on itse viljellyt siirtyvää peltoalaa hallinnansiirtoa edeltävänä kasvukautena (vähintään niittämällä) 5) jolta siirtyvät peltoalat ovat yhteensä enemmän kuin kaksi hehtaaria; 6) jonka kanssa mahdollisesti tehtävä vuokrasopimus siirtyvistä peltoaloista kattaa vähintään koko sitoumusajan. Jos kuolinpesä luovuttaa pellon vuoden kuluessa yli 65 v. kuolemasta, pelto voidaan katsoa yli 65 v:lta tulleeksi

Tilusjärjestelyssä tulleet lohkot Tukikelpoiseksi voidaan hyväksyä tukikelvoton peltoala, joka on tullut viljelijän hallintaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 88 §:ssä tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusten järjestelyjen kautta edellyttäen, uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja tilukset on otettu haltuun uusjakosuunnitelman mukaisesti. Näitä viljelijän hallintaan tulleita tukikelvottomia peltoaloja voidaan kuitenkin hyväksyä tukikelpoisiksi ja tätä kautta sitoumukseen vain, jos viljelijän hallinnasta on lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaan poistunut tukikelpoisia peltoaloja. Mitä edellä säädetään omistajasta, sovelletaan myös vuokramieheen, jos vuokra-alue on kiinteistönmuodostamislain 86 §:n nojalla uusjakosuunnitelman mukaisesti siirretty toiseen paikkaan.

Lohkon tukikelpoisuuden vaihto Ympäristötuen ja LFA tukikelpoisuuden vaihtoa voi hakea tukikelpoisen ja tukikelvottoman peltoalan välillä vaihdettava tukikelpoinen ala on ilmoitettu peruslohkona edeltävänä vuonna Peruslohkoa ei siis saa nyt pilkkoa vaihtamista varten (jako pitäisi tehdä edellisenä vuonna) tukikelpoisuus vaihdetaan pois koko peruslohkolta. Yhdeltä isolta voi vaihtaa useammalle pienelle Vaihdettavat lohkot on pitänyt ilmoittaa tukihakemuksessa (ei välttämättä vaihtajan) vaihtamista edeltävänä tukivuonna Viime tukihaun jälkeen raivatulle lohkolle ei voi vaihtaa viime vuonna ilmoitetun tukikelvottoman voi jakaa vaihtoa varten

Lohkon tukikelpoisuuden vaihto Tukikelpoisuutta saa vaihtaa vain omistuksessa olevien lohkojen välillä Tukikelpoisuuden saa vaihtaa vain pysyvästi Ei voi vaihtaa myöhemmin takaisin vaihdettava peltoala on oltava tilakohtaisesti vähintään yksi hehtaari Voidaan vaihtaa useammalta, jos yhteensä yksi hehtaari ympäristötukea ei saa vaihtaa C-alueelta A tai B-alueen lohkolle ja Lfa-tukea ei saa vaihtaa korkeamman tukialueen lohkolle ei saa vaihtaa peruslohkolta, jota koskee voimassa oleva erityistukisopimus lukuun ottamatta lietelannan sijoittamissopimusta. Tukikelpoisuutta ei saa vaihtaa, jos vaihto johtaa tukikelpoisen peltoalan kasvamiseen.

Lisätoimenpiteiden muuttaminen jatko- sitoumuksen yhteydessä Viljelijä voi vaihtaa lisätoimenpiteen toiseen lisätoimenpiteeseen tai luopua kokonaan yhdestä tai useammasta seuraavista lisätoimenpiteistä: tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö (koko maa) lannan levitys kasvukaudella (koko maa) C- tukialueella ”laajaperäinen nurmituotanto” on mahdollista valita jatkositoumuksen yhteydessä Lisätoimenpiteiden määrä ei voi lisääntyä alkuperäiseen sitoumukseen verrattuna Lisätoimenpidettä muutettaessa on tarkistettava valintarajoitteet sitoumusehdoista Mikä on tilatyyppi (kotieläin/kasvinviljelytila/puutarhatila) Toisensa poissulkevat lisätoimenpiteet Tilan mahdolliset erityisympäristötukisopimukset ja lisätoimenpiderajoitteet

Lisätoimenpiteet C-alueella Vähennetty lannoitus 10€/ha typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 23€/ha Ravinnetaseet 18€/ha lannan levitys kasvukaudella 27€/ha peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 11€/ha laajaperäinen nurmituotanto 49 €/ha Puutarha-alojen lisätoimenpiteitä ovat: typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla 90€/ha katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla 256€/ha tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö 144€/ha

Muistettavaa ympäristötuen osalta 2014 Pientareet ja suojakaistat Viljavuustutkimus Viljelysuunnitelma ja lohkokirjanpito Kasvinsuojelu ”Ajokortti ja rekisteriote” Lisätoimenpiteiden ehdot Luonnonhoitopeltojen ehdot

Pientareet ja suojakaistat Valtaojan varrella vähintään 1 m piennar Valtaojaa suurempien vesiuomien ja vesialueiden varsilla vähintään keskimäärin 3 m suojakaista Pientareen ja suojakaistatarpeen voi tarkistaa Digikartasta Vipu-palvelun karttatasoista 1. taso Valtaojat ja vesistöt Sama tieto kuin viljelijän digikartalla 2. Pohjavesi ja 3. Natura-alueet 4. Uomaverkosto Uuden vesilain mukaiset vesistöt

Pientareen ja suojakaistat hoito Monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä Sadon saa korjata Ei saa lannoittaa eikä käyttää kasvinsuojeluaineita Pesäkekäsittely sallittu => ilmoitus kuntaan Pesäkekäsittelyn jälkeen kylvettävä uusi nurmikasvusto saman kasvukauden aikana Hukkakaura torjutaan torjuntasuunnitelman mukaisesti Suojakaista suositellaan niitettävän kerran kasvukaudessa Jos uhkaa vesakoitua niin niitettävä sekä piennar että suojakaista

Viljavuustutkimus 5- vuoden välein Näyte jokaista yli 0,5 ha peruslohkosta. Jos peruslohkon koko yli 5 ha niin yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohden Alle 0,5 ha lohkoista yksi näyte jokaista alkavaa 2 hehtaaria kohden Näytettä ei tarvitse ottaa viljelemättömistä ja hoidetuista viljelemättömistä pelloista silloin kun niitä ei lannoiteta Näytteet otetaan viljelemättömistä pelloista ja viljelijän hallintaan tulleista pelloista sen kasvukauden aikana kun viljely aloitetaan KAIKKIA VANHOJA EHTOJA NOUDATETAAN ENSI KEVÄÄSEEN SAAKKA

Viherlannoitusnurmi Osana tilan viljelykiertoa Viherlannoitusnurmena voidaan ilmoittaa viherlannoitusta varten perustettava tai edellisenä vuonna suojaviljaan perustettu nurmilohko Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn siemenseoksen painosta on vähintään 20 prosenttia oltava typensitojakasvin siemeniä. Käytetty siemenmäärä ilmoitetaan 102B lisätiedoissa Viherlannoitusalana voidaan ilmoittaa myös öljyretikka- ja valkosinappialat. Tällöin siemenseoksen ei tarvitsen sisältää typensitojakasveja. Sadon voi jättää viherlannoitusvuonna korjaamatta ja hyödyntää viherlannoitusnurmen jälkeen kylvettävän viljelykasvin lannoitteena Viherlannoitusnurmeksi ilmoitetulta lohkolta voi myös korjata sadon.

Viherlannoitusnurmi Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksella ilmoitettavien kasvulohkojen pinta-ala voi olla enintään 50 % tukikelpoisesta pinta-alasta Luonnonmukaisen sopimuksen omaavalla tilalla viherlannoitusnurmen ja hoidetun viljelemättömän pellon yhteispinta-ala korkeintaan 50% sopimusalasta Saman alan voi ilmoittaa tukihakemuksessa viherlannoitusnurmeksi korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuonna. Kasvusto voidaan päättää sekä kemiallisesti että muokkaamalla (luomutuotannossa vain muokkaamalla) Viherlannoituskauden jälkeen lohkoa ei voi ilmoittaa minkään hoidetun viljelemättömän peltoalan tyypiksi, tilapäisesti viljelemättömäksi eikä viljelemättömäksi alaksi.

Hoidettu viljelemätön pelto Tilatuki, lfa (50 % asti) YMPÄRISTÖTUKI (15% asti) Luonnonhoitopellot Monivuotinen nurmi (väh 2v) Niittykasvit (väh 2v) Riistakasvit Maisemakasvit HOITO YMPÄRISTÖTUEN MUKAAN EI YMPÄRISTÖTUKEA Kesannot Viherkesanto Sänkikesanto Avokesanto (perusteet) HOITO TÄYD. EHTOJEN MUKAAN

Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot jaetaan kahteen päätyyppiin Monivuotisia nurmipeltoja (2 v) 170 €/ha Monimuotoisuuspeltoja Riista- , (1v) Maisema- tai (1v) Niittykasveilla kylvettyjä pellot (2v) 300 €/ha Tukea maksetaan enintään 15 prosentille tukikelpoisesta alasta 15 % ylittävä osa katsotaan viherkesannoksi, hoito myös viherkesantosääntöjen mukaan Luonnonhoitopelloille noudatetaan luonnonhoitopelloille säädettyjä hoitovaatimuksia.

Luonnonhoitopellot Ympäristötuki voidaan maksaa luonnonhoitopelloille vain perusympäristötukeen sitoutuneille tiloille ja ympäristötukikelpoisille lohkoille Vuodesta 2009 alkaen tehtyjen ympäristötuen sitoumusten osalta luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa vain, jos viljelijä on antanut LHP-sitoumuksen. Tällöin hänen on ilmoitettava tukikelpoisesta peltoalasta vuosittain vähintään 5 prosenttia kuitenkin vähintään 0,5 ha on luonnonhoitopeltona. Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta muulle erityistukisopimusalalle kuin luonnonmukaisessa tuotannossa tai luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa olevalle peltoalalle. Luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa lohkoille joille on tehty lietelannan sijoittaminen peltoon erityistukisopimus, jos sopimuksen maksua ei haeta ko. lohkon osalta

LUONNON-HOITOPELTO Perustaminen Hoito Sadon käyttö Kasvuston päättäminen Monivuotinen nurmipelto Olemassa oleva monivuotinen nurmi tai kylvö 30.6.2014 mennessä. Typensitojakas-veja max. 20% siemenseokses-sa. Niitto, kun rikkakasvien leviämisen estäminen sitä edellyttää, Mutta väh. joka 3. vuosi. Kas-vinsuojeluainei-den käyttö on kielletty Sadon saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Laidunnus mahdollista, nurmipeitteisyys säilyttävä Toisena, kolmantena jne. vuotena 31.8. alkaen. Jos kylvetään syyskylvöinen kasvi, voidaan päättää 15.7. alkaen Niittykasveilla kylvetty pelto Kylvö 30.6.2014 mennessä. Niitto sallittu 1.8. alkaen. Kasvinsuojelu-aineiden käyttö on kielletty. Sadon saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti

LUONNON-HOITOPELTO Perustaminen Hoito Sadon käyttö Kasvuston päättäminen Maisemakas –veilla kylvetty pelto Kylvö 30.6.2014 mennessä. Niitto sallittu 1.8. alkaen. Kasvinsuojelu-aineiden käyttö on kielletty. Sadon saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti Kylvöä seuraavana keväänä 2015 Riistakasveilla kylvetty pelto Sato käytettävä riistan ruokintaan

LHP niityn kasvit Niittykasvien siemenseoksessa on oltava joko nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan siemeniä sekä vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. Apila ei enää hyväksyttävä niittykasvi 2010 ja sen jälkeen perutetuissa kasvustoissa Lisäksi seoksessa voi olla yksivuotistenkasvien kuten ruisvirnan tai hunajakukan siemeniä.

LHP maisemakasvien seos Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka sekä valko- ja keltamesikkä. Maisemakasviseoksessa voi olla myös nurmi- ja heinäkasvien siemeniä, mutta niiden osuus saa olla enintään 30 % siemenseoksen painosta.

LHP riistakasvit Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat Jos heinäkasvia/apilaa, niin lisäksi aina joku muu edellä mainittu yksivuotinen kasvi Voidaan kylvää kaistoina Ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Liikennetiheys yli 3000 autoa/vrk. (Google ”liikennemääräkartta”)

Luonnonhoitopeltojen ilmoittaminen Vuonna 2013 ensimmäistä kertaa ilmoitetut ja ympäristötukea saaneet monivuotisen nurmipellot ja niittykasvit ilmoitettava samoiksi luonnonhoitopelto-tyypeiksi v. 2014 Kahden vuoden säilyttämisvelvoite Nurmipellot ja niittykasvilohkot joilla jo kahden vuoden säilyttämisvelvoite täyttyy, voidaan ottaa muuhun käyttöön. Voi ilmoittaa myös kolmanneksi/neljänneksi…. vuodeksi em. kasvilla => ei aiheuta uutta kahden vuoden vaatimusta Riista ja maisemakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi peräkkäin.

Hallinnan muutokset: Jos viljelijä saa hallintaan sellaisia lohkoja jotka toinen on ilmoittanut luonnonhoitopelloksi, ei lohkon uuden haltijan tarvitse noudattaa lohkolla luonnonhoitopeltojen ehtoja Kahden vuoden säilyttämisvelvoitteen katkeaa nurmipelloilla ja niittykasveilla Jos uusi haltija ilmoittaa edelleen monivuotisen nurmipellon tai niittykasvin kahden vuoden säilyttämisvelvoitteen laskemista ei tarvitse aloittaa alusta

Kesannot Viherkesannot Perustettava 30.6 mennessä Lannoittaminen sallittu monivuotisen viherkesannon perustamisen yhteydessä ja kylvettäessä syyskylvöisiä kasveja I- ja II-luokan pohjavesialueella viherkesannolla typensitojakasveja enintään 20 % Voivat olla yksi- tai monivuotisia Rikkakasvien leviäminen estettävä Niitto 31.8 mennessä vuosittain. Niitossa huomioitava linnut ja nisäkkäät Päättäminen mekaanisesti tai kemiallisesti 1.9 alkaen tai aiemminkin kylvettäessä syyskasveja Taloudellinen hyödyntäminen sallittua Ympäristötuki kelvottoman lohkon riistapelto ilm. viherkesantona

Sänkikesanto Edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien tai siemenmausteiden muokkaamaton sänki Rajoitus; Sänkikesantoa voi ilmoittaa I ja II luokan pohjavesialueilla vain erityisistä syistä (torjutaan vaikeita rikkakasveja, lyhytaikaiset kunnostustoimenpiteet) Niitto tarvittaessa 31.8 mennessä Huomioidaan rikkakasvien torjunnan onnistuminen Voidaan ruiskuttaa ja tehdä pellon kunnostus-toimenpiteitä Avokesanto on mahdollinen vain erityisistä syistä − kun torjutaan vaikeita rikkakasveja − lyhytaikaisen kunnostustoimen yhteydessä sen vaatimassa laajuudessa (salaojitus, ojien kaivuu ja perkaus, kalkitus) − Ensikertaa viljelyyn otettava lohko ei voi olla avokesantoa - Tarvittaessa niitettävä 31.8 mennessä KASVIPEITTEISYYDESTÄ POIKETTAESSA LAITA PERUSTEET LOHKOKORTILLE.

Yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot pitää merkitä paperikartalle Viljelijöiden yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot merkitään paperikartalle, muita kasvulohkoja ei merkitä Sähköisesti tukea hakevat toimittavat myös paperikartan yhteiskäyttölohkoista Merkitään peruslohkokorjausten periaatteella paperikartalle Kartta toimitetaan tukihaun loppuun mennessä kuntaan, viimeistään 16.6. Kasvulohkoja ei digitoida Liitekartat skannataan kunnassa sähköiseen arkistoon Vuonna 2015 kaikki kasvulohkot merkitään kartalle (sähköisessä ja paperihaussa)

Erityistuet Uusia sopimuksia vain luomuun! Keväällä päättyviä sitoumuksia voi jatkaa vuodella (2007-2009 sitoutuneet), yli 65-v. voi jatkaa myös sopimuksia Sitoumusta jatkettaessa tiettyjen lisätoimenpiteiden muutosmahdollisuudet lomake 438 Tukikelvottomia aloja sitoumukseen vain yli 65-vuotiaalta sitoutumattomalta viljelijältä ja tilusjärjestelyn kautta lomake Lnro 217 Viljelijä palauttaa lomakkeen Ely-keskukseen viimeistään 30.4.2014 Jos omia sopimuslohkoja poistuu hallinnasta, niin se on vähenemistä! Sopimuksen purkamisen ”raja” 20%. Sopimusta jatketaan vain niillä lohkoilla jotka olleet sopimuksessa, ei uusia lohkoja mukaan.

Sopimuksen osan jatkaminen, sopimus minimiala täyttyy Jos ei saa jatkettua nyt päättyvää alkuperäisen sopimuskauden mittaista vuokrasopimusta. Ei tuen palauttamisia! Sopimuksen osan jatkaminen, sopimus minimiala täyttyy Jos muusta syystä ala vähenee, älä hae jatkoa!(20%) Vuokrasopimukset jatkosopimuksessa (hallinta 30.4.2015 asti) Suullinen sopimus käy Jatkohakemukseen ei tarvitse liittää vuokrasopimusta vaan annetaan vakuutus lomakkeen alaosassa (rasti) Luomusopimusta jatkettaessa toimitetaan päivitetty viljelykiertosuunnitelma v. 2014 osalta Jatkettava luomusopimus voidaan korvata uudella 5-vuotisella sopimuksella, jos lisäalaa tulee yli 2 ha. Haku lomakkeilla 215K tai 215E. (217 lomakkeen lisäksi) Vaatii peltojen 5v hallinnan!

LFA:n lisäosan kotieläintila 2014 Vuoden 2013 eläinmäärien eläinyksiköistä ja vuoden 2014 lfa-pinta-alasta laskettu eläintiheys vähintään 0,4 ey/ha tai vähintään 0,2 ey/ha ja samalla vähintään 10 ey (ollut jatkuvasti tuotantoa v. 2013) eläintuotanto jatkuu vielä 30.4. Jos sitoumus aloitettu 0,4 ey/ha eläintiheydellä ja menee jonain vuonna sen alle, pitää siitä lähtien noudattaa sitoumuskauden loppuun vähintään 0,2 ey ja 10 ey:n jatkuvaa tuotantoa

Ympäristötuen kotieläintila 2014 Eläinyksiköitä yhteensä 25 ey tai 0,4 ey/ympäristötukikelpoinen hehtaari Tuotannon oltava jatkuvaa (tuotantoon kuuluvat normaalit tauot sallitaan) Täytyttävä syyskuun alkuun asti eli ensimmäisen tukierän maksuun asti

Eläintuet Pohjoiset kotieläintuet jatkuvat ennallaan paitsi että Hevostukea leikataan 24 %, koska hevostuki loppuu Etelä-Suomesta 2015, loppunee myös pohjoisesta jossain vaiheessa sika-siipikarjan tuotannosta irrotettuun tukeen 2 euron korotus yli 146 (C1) viitemääräyksikön ylittäville yksiköille Eu-nautatuet, uuhipalkkio ja teuraskaritsan laatupalkkio Ehdot ennallaan Rahoihin leikkaus, tuki ehkä alenee hieman (eläinmäärien väheneminen ei kompensoi leikkausta) Eläinten hyvinvointitukisitoumukset Uusia ei tehdä Vuosien 2008 ja 2009 sitoumuksia jatketaan yhdellä vuodella entisin ehdoin, yli 65 v. voi jatkaa myös

Valkuais- ja öljykasvipalkkio Tukikelpoiset öljykasvit: syysrypsi, syysrapsi, kevätrypsi, kevätrapsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio Tukikelpoiset valkuaiskasvit: peltoherne (ruokaherne, rehuherne), härkäpapu, makea lupiini Tukikelpoiset kasvit: Seoskasvustot (valkuaiskasvi+vilja) Peltoherneen, härkäpavun tai makean lupiinin sekä viljan seoskasvustot, joissa kasvulohkolle kylvetyn seoksen yhteenlasketusta kylvösiemenmäärän painosta alle 50 % on viljan siementä. Seoksen siemenmäärät (kg/ha) pystyttävä osoittamaan mahdollisessa valvonnassa esim. lohkokirjanpidosta Voi olla suojaviljana seuraavan vuoden nurmelle Valkuais- ja öljykasvit saa korjata säilörehuksi tai laiduntaa Palkkioon oikeuttavien kasvien yhteenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala pitää olla vähintään 10 prosenttia hakijan peltoalasta V- ja ö-palkkio on riippumaton muista tuista, mutta lohkon pitää olla tilatukikelpoinen Hakijan peltoala: Tilatukiominaisuuden pelto (A) alla ilmoitetut kasvit ja käyttömuodot Mukaan ei kuitenkaan lasketa tiettyjä pääsääntöisesti yli viiden vuoden viljelykiertoon kuuluvia kasveja: marjapensaat, lakka, puolukka, karpalo, mesimarja, raparperi, parsa, hedelmäpuut, ruokohelpi, lyhytkiertoinen energiapuu, koristekasvit sekä taimitarhat.

Täydentävät ehdot Täydentäviä ehtoja tulee noudattaa koko kalenterivuoden ajan (1.1.-31.12.) Vastuu ehtojen noudattamisesta tuenhakijalla koko sen kalenterivuoden ajan, jolloin hän on jättänyt tukihakemuksen Huomioi em. lohkon hallinnan muuttuessa lohkon vastaanottaja, joka on itse hakenut tukea kyseisenä tukivuonna, vastaa siirtyneen lohkon osalta täydentävien ehtojen noudattamisesta siltä ajalta kuin lohko on hänen hallinnassaan jos siirtyneen lohkon haltija ei ole kyseisenä vuonna tuenhakija, täydentävien ehtojen noudattaminen on alkuperäisen tuenhakijan vastuulla > vastuusta kannattaa sopia kirjallisesti niin, että kumpikin osapuoli vastaa täydentävien ehtojen noudattamisesta siltä ajalta, kun lohko on heidän hallinnassaan Täydentävät ehdot koskevat tuen hakijan kaikkea maatalousmaata, vaikka vain osasta haettaisiin tukea (maatalousmaa= pellot, pysyvät laitumet, pysyvien kasvien pinta-ala)

Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto valtaoja/vesistöt: lohkolla oltava 60 cm piennar, jota ei lannoiteta eikä käytetä kasvinsuojeluaineita Huom! Ympin vaade: lohkolla 1 m piennar/valtaoja ja lohkolla 3 m suojakaista/vesistöt vesistöt: 5 m suojakaista vesistörajasta, jolle ei levitetä typpilannoitetta vältä oljen polttoa/raskailla koneilla ajoa märillä pelloilla hukkakauran torjunta kemiallinen, mekaaninen, kitkentä ilmoita saastuneet alat, noudata torjuntaohjetta/suunnitelmaa viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan muokkaus, lannoitus, kylvö/istutus, kasvinsuojelu, sadonkorjuu korjuu- ja markkinakelpoinen sato viljelykiertovaatimus kaksi viljelykasvia tai muuta maatalousmaan hoito- ja käyttömuotoa tai yksi viljelykasvi ja muu maatalousmaan hoito- ja käyttömuoto; kutakin väh. 0,05 ha:n yhtenäinen ala

kesantojen ja luonnonhoitopeltojen hoito viherkesanto niitto vuosittain, avo- ja sänkikesanto niitto tarvittaessa/rikkakasvitilanne, LHP nurmi niitto pakollista 3.vuosi maisemapiirteiden säilyttäminen alueet, joiden tilatukiominaisuus on pelto/pysyvä laidun, suojellut luonnonmuistomerkit/yksittäiset puut, puuryhmät kasteluveden otto jos käytät vettä kasteluun tarkista tarvitaanko lupa pohjavesien suojelu pohjavesien suojeluvaatimukset siirtyneet lakisääteisistä vaatimuksista GAEC-vaatimuksiin v. 2014 kasvinsuojeluaineet, poltto- ja voiteluaineet Huom! lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueille ja lantapatterista aina kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle pysyvien laitumien säilyttäminen ja hoito laidunnus, niitto, raivaus/avoimuus, kasvipeitteisyys

puhdistamolietteen käsittely (ns. puhdistamolietedirektiivi) lannan ja lannoitteiden käsittely ja varastointi (ns. nitraattidirektiivi) asiakohtia koskien mm. lannan varastointia, levitysajankohtia, lannoitemääriä, typpianalyysia, säilörehun puristenesteen talteenottoa, kotieläinsuojien perustamista, kotieläinten jaloittelualueita puhdistamolietteen käsittely (ns. puhdistamolietedirektiivi) liete analysoitava, lohkon pH tiedettävä, jolle lietettä levitetään (yli 5,8), käytön kirjaaminen luonnonsuojelu (ns. luonto- ja lintudirektiivi) EU:n erityisen suojelun piirissä olevat luonto- ja lintutyypit, lajien suojelua koskevat ehdot täyttyvät, kun noudatat yleisiä lajien rauhoitussäännöksiä ja maatalousmaalla olevien Natura 2000- alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia

kasvinsuojeluaineiden käyttö eläinten merkitseminen ja rekisteröinti (vuodesta 2013 alkaen tapahtumailmoitusten viiveet rekisteriin mukana arvioitaessa täydentävien ehtojen seuraamusprosenttia) ilmoittautuminen eläintenpitäjäksi, eläinten merkintä, eläinrekisteri/tapahtumailmoitukset, pitopaikkakohtainen eläinluettelo/eläinten läsnäolo pitopaikassa/tilalla (AJANTASAISUUS!) kasvinsuojeluaineiden käyttö Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet, myyntipäällysmerkintöjen noudattaminen tuotantoeläimiltä kielletyt aineet eläinten kasvua ja tuotantoa edistävien lääkeaineiden käytön kielto (hormonaaliset aineet) elintarvikkeet (turvallisuus, ei terveyshaittaa, ihmisravinnoksi soveltuvuus) vaatimukset koskevat kaikkia elintarvikkeiden alkutuotannon harjoittajia, alkutuotannon toimijan on ilmoitettava alkutuotantopaikasta/toiminnasta, veden laadun selvittäminen, omavalvonta kuvaus hygieniavaatimusten toimeenpanosta, kirjanpitoa mm. tilalta toimitetuista alkutuotannon tuotteista, saapuneista/lähteneistä eläimistä, rehuista, lääkityksistä, kasvi- ja eläintautien sekä tuholaisten esiintymisistä, kasvinsuojeluaineista ja biosideistä eläinlääke- ja kasvinsuojeluaineiden jäämien valvontaa

maidon- ja munantuotantotilojen hygienia koskevat kaikkia maitoa ja munia muuhun kuin omaan käyttöön tuottavia, maidon ja munien saastumisen ehkäisy ja niiden hyvä hygieeninen laatu (mm. navetan, maitohuoneen, munantuotantotilojen, tuotantovälineiden ja –laitteiden sekä eläinten puhtaus ja siisteys, tuotteiden säilytys/varastointi ja jäähdytys) siipikarjatilojen salmonellavalvonta koskevat eläintenpitäjiä, joilla kanoja, broilereita, kalkkunoita sekä hautomoita, joilla edellä mainittujen lintujen munia haudotaan <näytteiden otto salmonella valvontaohjelman mukaisesti< tarkoitus suojata kuluttajia tartunnoilta, estetään leviämistä ja vähennetään siipikarjan tartuntojen määrää pidettävä kirjaa salmonellaa koskevista tutkimuksista/tuloksista (säilytys väh. 5 v) muutos vuoteen 2014 : vastaavalle eläinlääkärille on ilmoitettava kunkin parven saapumisesta tuotantotilalle joko kahden viikon kuluessa parven saapumisesta tai toimittaen etukäteen suunnitelma parvien saapumisesta seuraavaa kalenterivuotta varten poistunut velvoite pitää luetteloa linnuista ja siitosmunista sekä hautomoja koskenut velvoite lähettää untuvikkojen mukana emoparvea koskeva tunnistustieto

eläintaudit koskevat kaikkia eläintenpitäjiä kaikista eläimistä, joiden epäilleen saaneen TSE-tartunnan (tarttuva sienimäinen aivorappeuma) tai eläimen sairastuneen muuhun vakavaan tarttuvaan tautiin, on ilmoitettava välittömästi (kunnan) eläinlääkärille ja noudatettava annettuja toimintaohjeita eläinten tarkkailu ja seuranta< tavallisuudesta poikkeava käyttäytyminen, yleisvointi rehut (kullekin eläinlajille soveltuva rehu, kielletyn eläinvalkuaisen käyttö)

Eläinten hyvinvointi Vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimukset (hoitovaatimus nro 16) Sikojen suojelun vähimmäisvaatimukset (hoitovaatimus nro 17) Tuotantoeläinten suojelu (hoitovaatimus nro 18) Yleiset eläinten suojeluvaatimukset koskevat kaikkia tuotantoeläinten pitäjiä Eläinlajikohtaisia vaatimuksia on pitopaikan tila- ja olosuhteisiin, eläinten ruokintaan ja juottoon sekä eläinten kiinnipitoon liittyen (mm. lattia, valaistus, ilmanvaihto/häiriötilanteet, kuivikkeiden käyttö, riittävä ruokinta/juotto, virikemateriaalit, sosiaalisten tarpeiden tyydyttämisen mahdollisuus, kiinnipito) Otannan lisäksi tuotantoeläinten tarkastusta myös muiden eläinsuojelutarkastusten johdosta; eläinsuojeluviranomainen < pääsäänt. kunnallinen eläinlääkäri <jos laajennus täydentäviin < läänineläinlääkäri tarkastaa

Uutta Eviran valvonnoissa 2014/REHUVALVONTA Muutoksia rehuvalvontaan Laajenee suuremmalle joukolle kasvintuotantotiloja ► vuodesta 2014 alkaen 1 % tukea hakeneista tiloista valvotaan Uusi indikaattori: Biosidien käyttökirjanpito

Rehuvalvonta 2014 Eläintiloja valvotaan 210 tilaa –satunnais/riskiotanta Kasvintuotantotiloja 400 tilaa uutta 2014 -Mavin peltovalvonnan tiloista, satunnais-/riskiotanta Tarkastettavat asiat: eläinvalkuaisen käyttö kullekin eläinlajille soveltuvan eläinvalkuaista sisältävän rehun käytön varmistaminen rehukirjanpito jätteet, vaaralliset aineet, kasvinsuojeluaineet, biosidit, siemenet, lääkerehut on varastoitu ja käsitelty asianmukaisesti rehuista ja eläinten pitopaikoista erillään kasvinsuojeluaineiden käytöstä on kirjanpito biosidien käytöstä on kirjanpito uutta 2014 rehut on hankittu rekisteröidyltä tai hyväksytyltä rehualan toimijalta

Rehukirjanpito Tarkastetaan kaikilla tiloilla rehujen jäljitettävyyden varmistamiseksi Koskee: elintarviketuotantoeläimille tilalla tuotettuja tai hankittuja rehuja tilalta myytyjä/luovutettuja rehuja rehuista otettujen näytteiden tuloksia Rehujen osto- ja myyntikuitit, lohkokortit, tutkimustodistukset tai luomun tuotevirtakirjanpito käy mikäli sisältävät vaaditut tiedot Eviran rehukirjanpitolomake netissä esimerkkinä vaadituista tiedoista Kirjanpidon säilytysvaatimus 5 vuotta

Jätteet, vaaralliset aineet, kasvinsuojeluaineet, biosidit, siemenet, lääkerehut on varastoitu ja käsitelty asianmukaisesti rehuista ja eläinten pitopaikoista erillään Tarkastetaan kaikilla tiloilla Kyseisiä aineita ei saa joutua rehujen joukkoon Eläimet eivät saa päästä syömään kyseisiä aineita esim. irtipäästessään

Biosidien käytöstä on kirjanpito UUTTA 2014 Tarkastetaan kaikilla tiloilla ja liittyy rehujen turvallisuuteen eli koskee kaikkia rehuja tuottavia (esimerkiksi viljaa viljeleviä), sekoittavia tai käyttäviä maatiloja. Myös elintarvikkeiden alkutuotannossa edellytetään kirjanpitoa biosidien käytöstä. Biosideja tulee käyttää oikeaan käyttötarkoitukseen ja käyttöohjeiden mukaisesti. Kirjanpitoa edellytetään rehujen turvallisuutta varmistavista biosideista eli desinfiointiaineista, jyrsijämyrkyistä sekä hyönteis- ja punkkimyrkyistä, joita käytetään rehuvarastoissa tai ruokinta-astioiden ja rehujen kuljetus-, siirto- tai punnitusvälineiden käsittelyssä Käytettyjen biosidien nimet, määrät ja käyttöajat on kirjattava; ostokuitteja voi käyttää perustana Kirjanpidon säilytysvaatimus on 5 vuotta

Rehut on hankittu rekisteröidyltä tai hyväksytyltä rehualan toimijalta Tarkastetaan kaikilla tiloilla Liittyy rehujen jäljitettävyyteen Kaikki tilalle ostetut tai saadut rehut on hankittu rekisteröidyiltä tai hyväksytyiltä rehualan toimijoilta, myös toisilta maatiloilta hankitut Luettelo rekisteröidyistä rehualan ja rehualan alkutuotannon toimijoista (sis. maatilat) Eviran nettisivuilta Rekisteröityminen rehualan toimijaksi ilmoittautumalla Eviran nettisivuilta löytyvällä lomakkeella, lomake F

Kasvinsuojeluaineiden käytöstä on kirjanpito Tarkastetaan kaikilla tiloilla rehujen turvallisuuden varmistamiseksi Ympäristötuen ehtojen mukaiset lohkokohtaiset muistiinpanot riittävät Kirjanpidon säilytysvaatimus 3 vuotta

Kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutuksiin muutoksia Tämä vuosi on vielä siirtymävaihetta kasvinsuojelukoulutusten suhteen, mutta vuoden 2015 alusta niiden toteuttamiskäytäntöihin tulee muutoksia. Tuolloin mm. vaatimuksiin sisältyvä tentti tulee pakolliseksi. Siirtymävaiheen aikana v. 2014 ProAgria Etelä-Pohjanmaa järjestää vain vanhan mallin kasvinsuojelutilaisuuksia. Ympäristötuen ehtoihin kuuluvia kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutuksia (nk. vanha malli, ilman tenttiä) ProAgria Etelä-Pohjanmaa järjesti helmikuussa kolme kappaletta, mutta suuren kysynnän vuoksi järjestää vielä yhden koulutuksen. Koulutus järjestetään Seinäjoella Kampustalossa (Kalevankatu 35) lauantaina 14.6, alkaen klo 10:00.

Vuoden 2015 alusta koulutus ja tutkinto (=tentti) Ohjelmakaudella 2015–2020 ympäristötuen ehdoissa on enää yksi koulutusmuoto eli Tukesin alainen koulutus ja tutkinto. Vuonna 2015 ei enää järjestetä vanhan mallista ympäristötuen kasvinsuojelukoulutuksia. Jos haluaa ilman tenttiä todistuksen kasvinsuojelukoulutuksesta, tulee koulutukseen osallistua tänä vuonna. Tänä vuonna suoritettu koulutus on voimassa 5 vuotta. Kasvinsuojelukoulutukset tulevat koskemaan muitakin ryhmiä kuin vain viljelijöitä.

Uuden mallin mukainen tutkintovelvoite on mm Uuden mallin mukainen tutkintovelvoite on mm. seuraavilla ammatissaan kasvinsuojeluaineita käyttävillä henkilöillä: -    Viljelijöillä, maatilan työntekijöillä -    Urakoitsijoilla -    Metsäkoneenkuljettajilla, metsätaimitarhatyöntekijöillä, taimikon hoitajilla, lentolevityksiä suorittavilla -    Viheraluetyöntekijöillä, golfkentänhoitajilla -    Tiestön ja rataverkoston hoitajilla -    Kasvinsuojeluaineiden myyjillä Koulutus on vapaaehtoinen, mutta tutkinto on jatkossa pakollinen.

Käy tänä vuonna kasvinsuojelukoulutus Tänä vuonna kasvinsuojelukoulutus kannattaa käydä myös sellaisten henkilöiden, jotka ostavat ammattikäyttöön kasvinsuojeluaineet tilalle, mutta eivät itse tee ruiskutustyötä. Todistus on kuitenkin oltava kasvinsuojeluaineiden käytöstä, vaikka urakoitsija suorittaa ruiskutuksen. Ainoastaan viljelijä, joka ei osta eikä ruiskuta kasvinsuojeluaineita eikä tee päätöstä kasvinsuojelutoimista on vapautettu tutkinnosta. Todistus on voimassa kurssipäivästä alkaen seuraavat 5 vuotta. Koulutuksen umpeuduttua viiden vuoden päästä vasta tarvitsee käydä tentin sisältävä koulutus.

Tukesin tämän hetken tulkintaa 2 Linjaus: jos urakoitsija, työntekijä(-t) tai esimerkiksi tilayhtymän yksi osakas tekee kasvinsuojelutoimet 100% (suunnittelu, tarkkailu, osto, ruiskutus), ei tilan omistajan tai tilayhtymän muiden osakkaiden tarvitse suorittaa tutkintoa. Tällöin tilalla pitää olla kopio ruiskuttajan tutkintotodistuksesta (ympäristötuen koulutukseen osallistumistodistuksesta), ja suosittelemme lisäksi selkeää kirjallista sopimusta viljelijän ja urakoitsijan kesken, jossa kuvataan urakoitsijan/ruiskuttajan vastuu. Kirjallinen sopimus selkeyttää tilannetta myös mahdollisissa vahinkotapauksissa, jossa urakoitsija ruiskuttaa vahingossa esimerkiksi pohjavesialueelle valmistetta, jota ei siellä saisi käyttää.

IP-KASVINSUOJELU (integroitu kasvinsuojelu/asetus integroidun torjunnan yleisistä periaatteista MMMa 7/2012, ammattikäyttäjien noudatettava 1.1.2014 lähtien) Integroidun torjunnan yleiset periaatteet 1.Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjunta- ja hävittämisvaihtoehdot (monipuolinen viljelykierto, asianmukainen viljelytekniikka, kasvintuhoojia kestävät lajikkeet sekä sertifioidun siemenen ja taimiaineiston käyttö, tarpeenmukainen lannoitus, kalkitus, kastelu ja ojitus, hyvä viljelyhygienia, asianmukaiset kasvinsuojelutoimet/merkittävien hyötyeliöiden suojelu) 2.Kasvintuhoojien seuranta (tarkkailu, olemassa olevien varoitus-, ennuste- ja varhaishavainnointijärjestelmien käyttö, neuvojien käyttö) 3.Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen (seurannan tulosten perusteella, torjunnan kynnysarvot) 4.Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät (jos kasvintuhoojia voidaan torjua tyydyttävästi käyttäen biologisia, fysikaalisia, mekaanisia menetelmiä> käytetään ennen kemiallisia menetelmiä) 5.Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen (kasvinsuojeluaineita käytetään, kun käyttö on välttämätöntä, käytetään mahdollisimman hyvin kohteeseen soveltuvaa ainetta sekä aineita, joista vähiten haittavaikutuksia ympäristölle ja ihmisille sekä huomioidaan resistenssi eli kestävien kasvintuhoojien kantojen kehittyminen aineelle) 6.Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu (kirjanpito/toteutuneiden toimien onnistuminen)

SUOJAETÄISYYDET Uusien suojaetäisyyksien noudattaminen tulee pakolliseksi kasvukaudella 2015. Tukes kuitenkin suosittelee niiden noudattamista jo kasvukausina 2013–2014. Uudet suojaetäisyydet voi tarkistaa Tukesin kasvinsuojeluainerekisterissä olevasta myyntipakkauksen tekstistä. Markkinoille luovutettavissa myyntipakkauksissa uudet vesistörajoitukset tulee olla viimeistään 1.1.2015. Tukesissa on siirrytty uuteen menettelyyn suojaetäisyyden määrittämisessä keväällä 2013. Aiemmin suojaetäisyydet on asetettu aineiden myrkyllisyyden pohjalta, nyt otettu huomioon myös aineiden käyttömäärä/ha ja arvioitu tuulikulkeuma Suojaetäisyys mitataan ruiskutushetken vesirajasta. HUOM!! Ympäristötukiehtojen mukaan valtaojien varsille tulee jättää 1 metrin ja vesistöjen varsille 3 metrin levyinen monivuotisen kasvillisuuden peittämä suojakaista. Näitä suojakaistoja ei saa ruiskuttaa, vaikka suojaetäisyys täyttyisi jo ennen suojakaistan alkua esim. loivan ojanpenkan vuoksi. Täydentävien ehtojen mukaan valtaojien ja vesistöjen varsille tulee jättää 0,6 metrin (v. 2015 oltava 1 m) levyinen muokkaamaton piennar, jolla ei myöskään saa käyttää kasvinsuojeluaineita.

Kiitos! Materiaali poimittu Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen sekä MAVIN tukikoulutusmateriaalista