Maatalouden ympäristötukijärjestelmä

Esitys aiheesta: "Maatalouden ympäristötukijärjestelmä"— Esityksen transkriptio:

1 Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 21.3.2007
Sini Wallenius, MMM

2 Ympäristötuen tavoiteaikataulu 1/4
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa Suomen ohjelman käsittely EU:n komissiossa menossa tarkennettu ohjelmaluonnos komissioon Odotetaan virallista kirjettä komissiosta 10 päivää aikaa vastata Komission kannat ohjelmaan tiedossa toivottavasti maaliskuussa 2007, päätös myöhemmin

3 Ympäristötuen tavoiteaikataulu 2/4
Laki luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista (1440/2006) hyväksytty joulukuussa 2006 ja tuli voimaan tuen myöntämisen, maksamisen, alentamisen, takaisinperinnän ja epäämisen yleiset ehdot ja edellytykset Valtioneuvoston asetus huhtikuussa ja maa- ja metsätalousministeriön asetus huhtikuussa

4 Ympäristötuen tavoiteaikataulu 3/4
Tukihakukoulutukset pidetty tammi-helmikuussa Päätukihaun hakuoppaat ja –lomakkeet painossa ja internetissä Viljelijöillä ennen pääsiäistä Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen sitoumusehdot ja -lomakkeet painoon viljelijöillä Erityistukioppaat painossa ja internetissä Lomakkeet ja sopimusehdot painoon ja internetiin

5 Ympäristötuen tavoiteaikataulu 4/4
Tukihaku päättyy LFA, ympäristötuki, erityistukisopimukset (ei säätösalaojitus) myös kaikkien suunnitelmiin perustuvien sopimusten suunnitelmat oltava mukana hakemuksessa viimeistään !!! Leader-toimintatapa ympäristötukikohteissa Sitoumuksia noudatettava alkaen Sopimukset tulevat voimaan tai suunnitelmaa vaativat sopimukset muut sopimukset sekä suojavyöhykkeet yleissuunnittelualueilla myös 1.5., samoin kaikkien 1.6.alkaneiden jatkosopimukset 1.5. Eläinten hyvinvointituen haku ja ei-tuotannollisten investointien haku v. 2008

6 Ympäristötuen lähtökohtia 2007-2013
neuvoston asetus maaseudun kehittämisestä (EY N:o 1698/2005), komission toimeenpanoasetus (EY N:o 1974/2006) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 – 2013 sekä kansalliset säädökset maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen pyritään viljelijöiden laajaan osallistumiseen kokonaismäärärahat ~ nykykaudella (330 milj. €/v) tukitasot määräytyvät vaadittavien toimenpiteiden kautta (korva-taan kustannukset, tulonmenetykset ja transaktiokustannus) täydentävät ehdot korvaavat tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön uusissa sitoumuksissa

7 Rakenne täydentävät ehdot
vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta sitoumukset (5 vuotta) perustoimenpiteet kaikille samat perustoimenpiteiden tukitaso eriytetty (kasviryhmät) (kasvinviljelytila/kotieläintila) A- ja B-alueilla valittava yksi lisätoimenpide (ei puutarhatiloilla) lisätoimenpiteet: viljelijä voi valita A- ja B-alueella 1-4, C-alueella 0-2 kpl näistä puutarhatilan lisätoimenpiteitä voi olla A- ja B-alueilla 0-2, C-alueella 0-1 kpl

8 Ympäristötuen kotieläintila 1/3
Maatilalla on oltava tuotantoeläimiä vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista peltohehtaaria kohti tai vähintään 25 eläinyksikköä viljelijä ilmoittaa sitoutuessaan täyttävänsä ehdon voi myös ilmoittautua kasvinviljelytilaksi, vaikka olisi kotieläimiä ehto on täytettävä koko sitoumuksen kestoajan sitoumuslomake LNro 111, eläimet ilmoitetaan lomakkeella 111A ( tilanne)

9 Ympäristötuen kotieläintila 2/3
eläinten oltava viljelijän tai hänen perheenjäsentensä hallinnassa eläinten kasvatukseen käytettävien tuotantotilojen oltava viljelijän hallinnassa tilapäinen eläinmäärän väheneminen mahdollista, jos johtuu tuotantosuunnan edellyttämästä tuotantotauosta, kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta tai laajentamisesta, tuotantosuunnan muuttamisesta, ylivoimaisesta esteestä kasvinviljelytila voi muuttua kotieläintilaksi, jos eläinten pito aloitetaan tai sitä lisätään vähimmäismäärään asti

10 Ympäristötuen kotieläintila 3/3
taulukko eläinten muuntamisesta eläinyksiköiksi muiden eläinlajien kohdalla voidaan käyttää sitä kerrointa, joka lähinnä vastaa niiden lannan vuotuista fosforituotantoa villisika = sika; biisoni = nauta; alpakka ja laama = lammas; strutsi ja emu = siipikarjan emolintu satelliittisikalassa eläinmäärä saadaan kertomalla emakkopaikat kertoimella 1,3 (normaalia intensiivisemmän tuotantotavan vuoksi) emolintujen nuorikot = broilerin kerroin

11 Eläinten muuntaminen eläinyksiköiksi (ey)
lypsylehmä, emolehmä, muu nauta (yli 2 v) nauta (6 kk - 2 v) nuorkarja (alle 6 kk) lammas, vuohi (yli 1 v) emakko (porsaineen tai joutilaana) muu sika (vieroituksen jälkeen) muniva kana broileri kalkkuna, hanhi, ankka (tilalla teuraaksi kasv.) siipikarjan emolintu hevonen (yli 6 kk) poni (yli 6 kk) 1 0,6 0,15 0,4 0,11 0,011 0,002 0,005 0,01

12 Lisätoimenpiteet eri tukialueilla
Tilan kaikki pellot A-B -tukialueilla => 1-4 lisätoimenpidettä Tilan kaikki pellot C-tukialueella => 0-2 lisätoimenpidettä Tilan peltoja sekä A-B- että C-tukialueilla valittava 1 lisätoimenpide A- ja B-alueiden pelloille (ellei kyseessä ole puutarhatila) puutarhatila = tilalla on joka vuosi viljelyksessä vähintään 0,5 ha puutarhakasveja => voidaan valita enintään 4 lisätoimenpidettä tuki maksetaan lohkon sijainnin perusteella A-B -tukialueiden lisätoimenpiteitä ei makseta C-alueen lohkoille tukiehdot määrätään niin, että A-B –tukialueiden toimenpiteet on toteutettava A-B –tukialueilla olevilla peltolohkoilla

13 Alustavat tukitasot, €/ha/v
Perustoimenpiteet peltokasvit (kasvinviljelytila) peltokasvit (kotieläintila) kasvipeitteinen kesanto puutarhakasvit (ryhmä 1) siemenmausteet puutarhakasvit (ryhmä 2) Koko maa 93 107 39 450 181 438

14 Alustavat tukitasot (lisätoimenpiteet, €/ha/v)
Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Talviaikainen kasvipeite ja kevennetty muokkaus Lannan levitys kasvukaudella Ravinnetaseet Peltojen kasvukunnon parantaminen Koko maa 10 23 11 27 18 19

15 Alustavat tukitasot (lisätoimenpiteet, €/ha/v)
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys Viljelyn monipuolistaminen Laajaperäinen nurmituotanto Kerääjäkasvien viljely A- ja B-alue 30 45 24 55 13

16 Alustavat tukitasot (puutarhatilan lisätoimenpiteet, €/ha/v)
Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla Tuhoeläinten tarkkailu-menetelmien käyttö Koko maa 90 256 144

17 Lannoitteiden käytön vähimmäisehdot
ymp.tukeen sitoutuneiden viljelijöiden noudatettava ilman korvausta typpilannoitus nitraattiasetuksen mukaan fosforilannoitus peltoviljelykasveilla enintään 80 kg/ha/v puutarhakasveilla enintään 120 kg/ha/v saa soveltaa fosforintasausta

18 Kasvinsuojeluaineiden käytön vähimmäisvaatimukset
ymp.tukeen sitoutuneiden noudatettava ilman korvausta käyttö torjunta-ainelain ja –asetuksen mukaan aineiden ja pakkausten hävitys jätelain mukaan uuden kasvinsuojeluruiskun on täytettävä standardi (SFS-EN 12761) ja oltava testattu käytössä oleva ruisku on testattava joka viides vuosi tilalla kasvinsuojeluaineita levittävän on osallistuttava joka viides vuosi kasvinsuojeluaineiden koulutukseen (½ päivää)

19 Perustoimenpiteet Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta
Kasvipeitteinen kesanto (uusi) Peltokasvien lannoitus Puutarhakasvien lannoitus (uusi) Pientareet ja suojakaistat Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito

20 Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta
vuosittainen viljelysuunnitelma viljavuustutkimukset 5 vuoden välein näyte/peruslohko, jos lohko yli 0,5 ha jos lohko yli 5 ha, näyte jokaista alkavaa 5 ha kohti jos lohko enintään 0,5 ha, näyte jokaista alkavaa 2 ha kohti näytteet tällä tiheydellä, kun entiset tutkimukset vanhenevat lohkokohtaiset muistiinpanot vuosittain

21 Kasvipeitteinen kesanto (uusi) 1/3
ympäristötuki maksetaan vain tilatuen mukaiselle velvoitekesannolle mv. viherkesanto, riistakesanto tai maisemakesanto täytettävä tilatuen ja ympäristötuen ehdot ympäristötukea ei makseta mv. viherkesannolle, joka sijaitsee 1- tai 2-luokan pohjavesialueella velvoitekesannot voivat olla myös 1-vuotisia viherkesantoja, avokesantoja tai sänkikesantoja, mutta niille ei makseta ympäristötukea

22 Kasvipeitteinen kesanto (uusi) 2/3
monivuotinen viherkesanto: säilyttävä vähintään 2 kasvukautta samalla lohkolla monivuotinen nurmi- tai heinä/niittykasvusto perustettava viimeistään 30.6. niitettävä kerran kasvukaudessa, pääsääntöisesti 1.8. jälkeen, ellei niitto ole tarpeen rikkakasvien, kasvitautien, tuholaisten tms. takia kasvustoa ei saa käyttää kaupallisesti hyväksi voidaan päättää 2. kesantovuonna jälkeen tai alkaen syysviljan kylvöön

23 Kasvipeitteinen kesanto (uusi) 3/3
riistakesanto: paikka voi vaihtua vuosittain kasvusto riistan tai luonnonvaraisten eläinten ruokintaan satoa ei saa korjata tai kuljettaa lohkolta perustettava kahden kasvilajin seoksella mennessä saa päättää vasta kesantovuotta seuraavana keväänä (kemiallisesti tai mekaanisesti) maisemakesanto: maisemaa monipuolistavat kasvit (esim. hunajakukka, ruiskaunokki, silkkiunikko)

24 Peltokasvien lannoitus 1/3
typpilannoitus: viljojen, öljykasvien ja palkokasvien enimmäistyppimäärät (taulukkoarvot) perustuvat viljeltävään kasviin, satotasoon, maalajiin ja viljelyvyöhykkeeseen satotaso = 4000 kg/ha viljoilla (3000 kg rukiilla), rypsillä 1750 kg/ha saavutettuun satotasoon liittyvä lisätyppi (oma taulukko) saavutettu satotaso määritellään jakamalla koko tilalta saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla kyseistä kasvia on viljelty, tai osoittamalla satotaso muulla tavalla nurmien ja muiden kasvien enimmäistyppimäärät (taulukko)

25 Peltokasvien lannoitus 2/3
fosforilannoitus: viljavuustutkimuksen tuloksen ja kasvilajin perusteella (taulukko) satotasokorjaus lohkolla saavutetun satotason perusteella saavutettu satotaso määritellään samoin kuin typessä karjanlanta: ravinteet lasketaan taulukkoarvojen tai lanta-analyysin perusteella karjanlannan liukoisesta typestä otetaan huomioon 100 %, syksyllä levitetyn lannan ja perunan solunesteen liukoisesta typestä 75 % karjanlannan fosforista 85 % huomioon, turkiseläinlannan ja jätevesilietteen fosforista 40 %, muut orgaaniset lannoitteet otetaan huomioon tuoteselosteen mukaisesti fosforintasaus 5 vuotta

26 Peltokasvien lannoitus 3/3
karjanlantapoikkeus jos fosforilannoitteena on pelkästään karjanlanta taulukoista poiketen saa käyttää 15 kg/ha/v (ei kuitenkaan arveluttavan korkeassa viljavuusluokassa) mv. nurmilla saa käyttää 30 kg/ha/v huonossa, huononlaisessa, välttävässä ja tyydyttävässä luokassa, 20 kg/ha/v hyvässä ja korkeassa luokassa poikkeusta ei saa käyttää 25 metriä lähempänä rantaa perunan solunestettä voi levittää 15 kg/ha/v hyvässä ja sitä heikommissa viljavuusluokissa avo- ja sänkikesannon sekä 1-vuotisen viherkesannon lannoitus kielletty jos kesannolla sallittu satokasvi tai syysviljan kylvö, näiden mukainen lannoitus sallittu

27 Puutarhakasvien lannoitus
koskee 1- ja 2–ryhmän puutarhakasveja sekä siemenmausteita vuotuinen viljelysuunnitelma viljavuustutkimus vähintään 3 vuoden välein monivuotisilla kasveilla perustamisvaiheessa ei saa käyttää yli 2 vuotta vanhaa viljavuustutkimusta näytetiheys sama kuin peltokasveilla (ks. kohta Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta) fosforin ja typen käytölle enimmäismäärät (taulukot) karjanlannan käyttö sekä lantapoikkeus ja fosforintasaus kuten peltokasveilla

28 Lannoituksen siirtymäsäännöt
Ympäristötukisitoumus ollut voimassa 2006 2007 lannoitussuunnitelma 2006 ehtojen mukaisesti 2007 kevään ja kesän lannoitus 2006 ehtojen mukaisesti nurmien satovuosien lannoitus 2006 ehtojen mukaan koko kasvukauden 2007 syysviljojen kylvössä noudatettava 2007 lannoitusehtoja nurmien perustaminen ja puutarhakasvien lannoitus 1.8. alkaen uusien 2007 ehtojen mukaisesti voidaan toimia myös kokonaan 2007 ehtojen mukaan

29 Lannoituksen siirtymäsäännöt
Fosforintasaus jos fosforintasaus lohkolla kesken 2007, tase lasketaan ja tasauskausi viedään loppuun sellaisenaan jos tasaus nelivuotinen, uuden viisivuotisen tasauksen saa aloittaa vasta nelivuotisen tasauksen loputtua

30 Pientareet ja suojakaistat 1/5
valtaojan piennar valtaojien varsille, monivuotisen nurmen peittämä valtaoja = kaivettu avouoma, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta vähintään 1 metriä ja enintään keskimäärin 3 metriä leveä ei tehdä erillistä kasvulohkoa ei tarvitse niittää (ellei uhkaa vesakoitua), sadon saa käyttää niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8., ellei tarpeen rikkakasvien, kasvitautien, tuholaisten tms. takia syy merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin saa laiduntaa ja hoitaa yhdessä muun lohkon kanssa

31 Pientareet ja suojakaistat 2/5
valtaojan piennar (jatkoa) ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita rikkakasvien pesäkekäsittely, hukkakauran torjunta mahdollisia (ilmoitus kuntaan) luonnon monimuotoisuuspiennar enintään 3 metriä leveä piennar voidaan vapaa-ehtoisesti jättää myös peruslohkon muille reunoille kylvettävä nurmi-, heinä tai niittykasvien seoksella, ellei ennestään tällaista kasvipeitettä hoidettava kuten valtaojan piennarta

32 Pientareet ja suojakaistat 3/5
valtaojaa suurempien vesiuomien, lampien, järvien ja talousvesikaivojen ympärille sekä meren rannalla sijaitseville pelloille vähintään keskimäärin 3 metriä ja enintään 10 metriä leveä yli 3 metriä leveästä suojakaistasta tehtävä oma kasvulohko monivuotisen nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämä

33 Pientareet ja suojakaistat 4/5
suositeltavaa niittää ja korjata niittojäte pois, sadon saa hyödyntää niitettävä, jos uhkaa vesakoitua niittoa ei saa aloittaa ennen 1.8., ellei tarpeen rikkakasvien, kasvitautien, tuholaisten tms. takia syy merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin saa laiduntaa ja hoitaa yhdessä muun lohkon kanssa pesäke- ja hukkakaurantorjunta sallittua (ilmoitus kuntaan) ei muuten saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita

34 Pientareet ja suojakaistat 5/5
Pelto ei sijaitse rannalla, jos pellon ja uoman välissä metsää, tonttimaata, tie- tai muuta aluetta vähintään keskimäärin 10 metriä eikä tulva nouse pellolle vähintään keskimäärin 10 metriä pensaikkoa, jouto- tai kitumaata eikä tulva nouse pellolle Rantapelloksi ei katsota tulvapenkereen takana sijaitsevaa peltoa, josta vedet esim. pumpataan pois Jos pelto viettää koko matkalla poispäin uomasta, pellon ja uoman väliin riittää yhden metrin piennar

35 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito 1/3
Pellot on säilytettävä avoimina ja viljelymaisema hoidettuna, asuin- ja tuotantorakennusten ympäristöt siisteinä ja hoidettuina Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita ylläpidettävä pellon ja metsän reunavyöhykkeet sekä yksittäispuut, puukujanteet, lähteet, purot ja kosteikot ei saa vaarantaa kasvinsuojeluaineiden tai lannoitteiden käytöllä tai paljaaksi hakkuulla Peltoteiden pientareita ei saa käsitellä torjunta-aineilla

36 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito 2/3
Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus viljelijä tekee kartoituksen kartoitus toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä tehdään kartoituslomakkeelle (Lnro 219) kohteet merkitään myös kartalle, esimerkiksi peruslohkokarttaan kartoitus säilytetään tilalla toimenpiteen tueksi on laadittu opas opas ja lomake postitetaan tiloille hakumateriaalin mukana

37 Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito 3/3
Maatilan luonnon monimuotoisuuskartoitus- kohteet tuotantorakennusten lähiympäristössä ja viljelijän hallinnassa olevilla pelloilla ja niiden lähiympäristössä olevat monimuotoisuus-kohteita: monilajiset niityt, pellonreunat ja –pientareet tienpientareet, peltosaarekkeet, pellon ja metsän reunavyöhykkeet, peltoalueilla sijaitsevat purot, lähteet ja kosteikot vanhat kiviaidat, kivikasat, ladot ja puukujanteet maisemakesannot, riistapellot ja –kesannot, monilajiset pysyvät laitumet, hoidetut viljelemättömät pellot ja viljelystä poistuneet pellot monimuotoisuutta edistävät erityistukisopimusalat

38 Lisätoimenpiteet koko maassa
Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus Lannan levitys kasvukaudella Ravinnetaseet Peltojen kasvukunnon parantaminen Puutarhatilan lisätoimenpiteet: Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö

39 Lisätoimenpiteet vain A- ja B-alueilla
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys Viljelyn monipuolistaminen Laajaperäinen nurmituotanto Kerääjäkasvien viljely

40 Lisätoimenpiteiden valintarajoitukset 1/4
vähennetty lannoitus luomusopimustila ei voi valita ei makseta lohkolle, jolla on sopimus pohjavesialueen peltoviljelystä tai viljellään 1- tai 2-ryhmän puutarhakasveja tai siemenmausteita typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla ei makseta lohkolle, jolla 1- tai 2-ryhmän puutarhakasveja tai siemenmausteita talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteensä enemmän kuin 2 eläinyksikköä, ei voi valita ei voi valita yhtä aikaa muiden kasvipeitteisyystoimenpiteiden kanssa

41 Lisätoimenpiteiden valintarajoitukset 2/4
lannan levitys kasvukaudella vain kotieläintila voi valita tila saa luovuttaa lantaa pois enintään 100 m3 ravinnetaseet ei makseta ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille sekä siemenmausteille typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla voidaan valita vain ryhmän 1 puutarhakasveille (ei siemenmausteille) katteen käyttö mv. puutarhakasveilla voidaan valita vain ryhmän 2 puutarhakasveille

42 Lisätoimenpiteiden valintarajoitukset 3/4
tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö voidaan valita vain ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille sekä siemenmausteille puutarhakasvialasta vuosittain 50 % oltava sellaisia kasveja, joiden tuholaisseurantaan on käytettävissä liimapyydyksiä tai feromoniansoja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-al.) kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteensä enemmän kuin 2 eläinyksikköä, ei voi valita ei voi valita samanaikaisesti muiden kasvipeitteisyys-lisätoimenpiteiden kanssa peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B) ei voi valita tila, joka on valinnut laajaperäisen nurmituotannon

43 Lisätoimenpiteiden valintarajoitukset 4/4
viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-al.) voi valita vain tila, jonka tukikelpoisesta alasta 10 % on nurmea tai nurmipeitteistä alaa laajaperäinen nurmituotanto (A- ja B-al.) voi valita vain kotieläintila, jolla on nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia vähintään 0,4 ey/ha tai yhteensä vähintään 25 eläinyksikköä ja pelloista 50 % nurmella ei voi valita tila, joka on valinnut vähennetyn lannoituksen, typpilannoituksen tarkentamisen peltokasveilla tai tehostetun talviaikaisen kasvipeitteisyyden ei makseta ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille eikä siemenmausteille

44 Vähennetty lannoitus typpeä saa käyttää erillisen taulukon perusteella (enintään noin 80 % peltokasvien lannoitus –perustoimenpiteen mukaisista määristä) fosforia saa käyttää enintään 15 kg/ha/v viljavuusluokissa huono, huononlainen ja välttävä (sokerijuurikkaalla 30, perunalla 35) luokassa tyydyttävä enintään 10 kg/ha/v (sokerijuurikas 15, peruna 20) luokissa hyvä, korkea ja arveluttavan korkea ei lainkaan fosforia ei saa käyttää karjanlantapoikkeuksia, fosforintasausta kyllä tila, joka on tehnyt luomusopimuksen, ei voi valita ei makseta lohkoille, joilla sopimus pohjavesialueiden peltoviljelystä tai 1- tai 2-ryhmän puutarhakasveja tai siemenmausteita

45 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 1/2
keväällä jätettävä lohkolle sallitusta enimmäistyppi-määrästä 20 kg/ha typpeä levittämättä, ellei analyysi-tulos ole käytettävissä ennen lannoituksen toteuttamista mitattava liukoisen typen määrä maassa ennen kevätlannoitusta (näyte/kasvulohko, vähintään 1 näyte / 5 ha) määritettävä myös ammoniumtyppi, jos lohkolle levitetty orgaanista lannoitetta, muokattu runsas vihermassa, edellinen viljelykasvi voimakkaasti lannoitettu tai lohko on erittäin runsasmultainen lohkojen tärkeysjärjestys: levitetty lantaa edellisenä syksynä esikasvina nurmi, viherkesanto tai palkokasvi muut lohkot (edellisen vuoden sato niukka tai jäänyt kokonaan korjaamatta esim. märkyyden vuoksi tai viljelty erikoiskasvia)

46 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 2/2
mitattava vuosittain vähintään 30 % tukikelpoisesta alasta määritys pikamääritysmenetelmällä (typpisalkku) tai laboratorioanalyysillä jos mittaustulos on yli 20 kg, ylimenevä osa on vähennettävä kyseisen kasvukauden typpilannoitusmäärästä (keväällä tai toisella levityskerralla) merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin ei ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoille tai siemenmausteille

47 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 1/2
ei voi valita kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteensä enemmän kuin 2 ey vaatimus: 30 % pelloista kasvien tai sängen peittämänä tai hyväksytysti kevennetysti muokattuna kasvipeitteisyyden säilyttävä lohkolla kevätmuokkaukseen tai vastaavaan asti kevennetty sänkimuokkaus vilja- ja öljykasvilohkoilla täyttää ehdon, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautas-, joustopiikki- tai lapiorullaäkeellä tai miniauralla yhteen kertaan ajaen

48 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 2/2
Ehdon täyttävät lohkot: monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi pellolle perustetut suojavyöhykesopimusalat monivuotinen viherkesanto, maisema- ja riistakesanto monivuotiset puutarhakasvit kerääjä- ja aluskasvien viljely sänkikesanto sekä viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki (ei sänkeen syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä, syysrypsi tai -rapsi) keväällä korjattava pellava tai hamppu tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto nurmipeitteinen talven yli

49 Lannan levitys kasvukaudella 1/2
lanta levitettävä pellolle kasvukauden aikana keväällä ja kesällä keväällä levityksen voi aloittaa (1.4., jos maa kuiva ja sula) kasvukauden aikana oraille ja nurmille lietelannan ja virtsan levitys tehtävä sijoittavilla laitteilla tai letku-levittimillä (hajuhaittojen vähentäminen), kuivalannan levitys tarkkuuslevittimillä tarkkuuslevittimen on täytettävä standardin SFS-EN (lannanlevittimien ympäristövaatimukset ja testit) 3. kohta tai siinä on oltava vähintään kaksi murskaintelaa, joissa on hakkuriterät, sekä levitinlautaset, joissa on vähintään kuusi säädettävää siivekettä

50 Lannan levitys kasvukaudella 2/2
viimeinen levityspäivä 15.8. 10.9., jos lohkolle kylvetään syysvilja, syysöljykasvi tai nurmi tai istutetaan mv. puutarhakasvi toimenpiteen voi valita vain ympäristötuen mukainen kotieläintila toimenpiteen valinneelta tilalta ei saa luovuttaa lantaa pois / tila ei voi toimia lannan luovuttajana lannan käytön tehostamissopimuksessa vähäinen määrä on mahdollista luovuttaa pois enintään 100 m3

51 Ravinnetaseet viljelijän laadittava kasvukautta koskeva lohkokohtainen peltotase ja koko vuotta koskeva tilakohtainen porttitase joka vuosi typestä ja fosforista lisäksi viljelijä laatii ”Ravinnetaseen tavoite-suunnitelman” toisen ja neljännen sitoumusvuoden loppuun mennessä (tavoite / sen arviointia) 2. vuonna laatii tavoitteellisen suunnitelman arvioi taseiden tuottamaa tulosta ja sen merkitystä tilan tulevalle toiminnalle asettaa taseelle tavoitteen 4. vuonna arvioi tavoitteen onnistumisen ja jatkotoimet laadinta: kunkin sitoumusvuoden loppuun (30.4.) mennessä

52 Peltojen kasvukunnon parantaminen 1/2
selvitetään peltoviljelyn aiheuttama rasitus maan rakenteelle ojitustyyppi, ojituksen toimivuus maan mururakenne, lierojen määrä poutivuus, peltojen kuivuminen muokkauskuntoon, muokkauksen sujuvuus peltojen kuivuminen rankkojen sateiden jälkeen, veden läpäisevyys pellolla liiallisesta märkyydestä ja kuivuudesta aiheutuvat kasvusto-oireet tiivistymisongelmat em. havainnot lohkokohtaisiin muistiinpanoihin vuosittain tehtävä maan laadun arviointi vuosittain testisarjan avulla (kyselytesti- ja kuoppatesti) (agronetissä)

53 Peltojen kasvukunnon parantaminen 2/2
kuoppatesti on tehtävä joka vuosi kahdelta peruslohkolta kahdesta havaintopisteestä peruslohkoa kohti, jos lohko enintään 10 ha suuremmilta lohkoilta 2 havaintopistettä/alkava 10 ha viljelijä tai asiantuntija tekee kuoppatestiä voi täydentää käyttämällä penetrometriä tavoitesuunnitelma kuoppatestilohkojen rakenteesta ja sitä korjaa-vasta toimenpiteestä peruslohkoittain on tehtävä toisen sitoumus-vuoden loppuun mennessä valittava yksi toimenpide, jos peruslohkon kasvukunto enintään välttävä voi liittyä tuotantopanosten käyttöön (kalkitus, kasvilajivalinta, kasvinsuojeluaineiden käyttö) tai viljelytekniikkaan (muokkaustapa, konevalinta, ojituksen parantaminen, kesannointitapa) toimenpide on toteutettava 4. sitoumusvuoden loppuun mennessä

54 Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla
valittavissa vain ryhmän 1 puutarhakasvialoille (ei siemenmausteille) mitattava liukoisen typen määrä keväällä ennen kevätlannoitusta ja kasvukaudella ennen lisälannoitusta 1 analyysi / lohko määrä otetaan huomioon typpilannoituksessa (20 kg/ha:n ylittävä osa on vähennettävä lohkon typpilannoitusmäärästä) viljelijä tai neuvoja tekee mittauksen typpisalkun käyttö tai laboratorioanalyysi tulos merkitään lohkomuistiinpanoihin

55 Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla
vain ryhmän 2 puutarhakasvialoilla maanpinta katettava rivien kohdilta: oljella, hakkeella tai muulla orgaanisella materiaalilla muovikalvolla tai –kankaalla tai katepaperilla tai riviväliin perustettavalla, leikattavalla nurmikatteella muovikalvon oltava polyeteeniä katettujen lohkojen pinta-alan oltava 95 % muilla 2-ryhmän puutarhakasveilla paitsi taimitarhakasveilla taimitarhakasveilla 50 % katevaatimuksen täytyttävä 3. sitoumusvuonna maksetaan siitä sitoumusvuodesta lähtien, jolloin ehto täyttyy viimeistään 30.6.

56 Tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö 1/3
1- ja 2-ryhmän puutarhakasvialoilla ja siemenmausteilla näiden alasta 50 %:lla viljeltävä seuraavia kasveja: kaalit, lanttu, nauris, sinappi, syötävät sipulikasvit, porkkana, selleri, persilja, palsternakka ja muut sarjakukkaiset kasvit, kumina, herne, omena, luumu, makea pihlaja, herukat, mansikka, vadelma feromonipyydykset hankittava omenalle, makealle pihlajalle, luumulle, herneelle, syötäville sipulikasveille ja herukoille muille kasveille liima-ansat

57 Tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö 2/3
pyydyksiä ja ansoja oltava 2 kpl / alkava 2 ha:n suuruinen kasvulohko, jolla seurantaa tehdään pyydystä ei tarvita, jos lohko alle 0,5 ha havainnot ja vaihtaminen riittävän usein, väh. 1 kerta/viikko seuranta voidaan hankkia ostopalveluna pidettävä havainto- ja toimenpidepäiväkirjaa tuhohyönteisistä, niiden vihollisista ja torjuntatoimista seurantaa tehtävä välisenä aikana silloin, kun tuholaisia esiintyy Hankittava jokin oppaista ”Avomaanvihannesten taudit ja tuholaiset”, ”Aktuella växtskyddsanvisningar” tai ”Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet”

58 Tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö 3/3
Tuholaisten seurantaa on tehtävä seuraavilla kasveilla ja niiden tuholaisilla: Kaalikasvit: pikkukaalikärpänen, isokaalikärpänen, kirpat, rapsikuoriainen Omena: omenakääriäinen, pihlajanmarjakoi Luumu: luumukääriäinen Makea pihlaja: pihlajanmarjakoi Herukat: herukkakoi Vadelma: vattukuoriainen Mansikka: ripsiäiset, lehtikirvat, luteet Herne: hernekääriäinen Porkkana: porkkanakemppi, porkkanakärpänen Sipulikasvit: sipulikoi Kumina: kuminakoi

59 Lisätoimenpiteet A- ja B-alueilla
Seuraavassa esitettävät lisätoimenpiteet voidaan valita vain A- ja B-tukialueilla sijaitseville pelloille

60 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-tukialueet)
ei voi valita kotieläintila, jolla nautoja, lampaita, vuohia tai hevosia yhteensä enemmän kuin 2 ey vaatimus: 30 % pelloista kasvien tai sängen peittämänä monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi monivuotinen viherkesanto, riista- ja maisemakesanto pellolle perustettu suojavyöhykesopimusala monivuotiset puutarhakasvit sänkikesanto sekä viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki (ei sänkeen syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä, syysrypsi tai -rapsi) keväällä korjattava pellava ja hamppu tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto nurmipeitteinen talven yli

61 Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (A- ja B-tukialueet)
vaatimus: 50 % pelloista kasvien tai sängen peittämänä monivuotiset viljellyt nurmet ja ruokohelpi monivuotinen viherkesanto, riista- ja maisemakesanto pellolle perustettu suojavyöhykesopimusala monivuotiset puutarhakasvit sänkikesanto sekä viljan, öljykasvien, siemenmausteiden ja kuitupellavan sänki (ei sänkeen syksyllä kylvetty syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä, syysrypsi ja -rapsi) keväällä korjattava pellava ja hamppu tilatukijärjestelmän mukainen hoidettu viljelemätön pelto, jos pelto nurmipeitteinen talven yli

62 Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialueet) 1/3
voi valita vain tila, jonka tukikelpoisesta alastaan vähintään 10 % on nurmea tai nurmipeitteistä alaa tämä 10% voi sijaita samalla lohkolla koko sitoumuskauden viljellyt nurmet, viherkesannot, suojavyöhykkeet, suojakaistalohkot, hoidettu viljelemätön pelto joka vuosi on viljeltävä vähintään kolmea eri kasvilajia, joista yhden on oltava muu kuin viljakasvi vähimmäisalana oleva nurmi = yksi kasvi yhtä kasvilajia saa yhtenä vuonna viljellä enintään 40 %:lla tilan viljelyssä olevasta peltoalasta

63 Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialueet) 2/3
sama kasvilajia saa viljellä samalla lohkolla enintään kaksi vuotta peräkkäin (kuitenkin nurmea ja kuminaa kolme vuotta) ko. kiertovaatimus ei koske 10 %:n vähimmäisnurmialaa suunniteltu kasvinvuorotus on esitettävä viideksi vuodeksi laadittavassa viljelykiertosuunnitelmassa suunnitelma ohjeellinen, voidaan poiketa

64 Viljelyn monipuolistaminen (A- ja B-tukialueet) 3/3
kasvilaji tässä toimenpiteessä mm.: syysvehnä, kevätvehnä, spelttivehnä, ruisvehnä, kevätruis, syys-ruis, ohra, kaura, tattari, maissi, sokerimaissi, kevätrypsi, syys-rypsi, kevätrapsi, syysrapsi auringonkukka, soijapapu, öljypellava, herne, härkäpapu, makea lupiini, virna, ruokohelpi, peruna, sokerijuurikas, rehukaali, pella-va, hamppu, humala, tupakka, nokkonen, ruistankio, kumina, sinappi nurmi (kaikki yksi- ja monivuotiset nurmet sekä laitumet), velvoi-tekesannon eri lajit, viherlannoitusnurmi, hoidettu viljelemätön pelto Avomaan vihanneksista, marjakasveista, hedelmäkasveista, maustekasveista, koristekasveista ja lääkekasveista sekä leikkovihreästä kukin kasvitieteellinen laji luetaan omaksi kasvilajiksi.

65 Laajaperäinen nurmituotanto (A- ja B-tukialueet)
voi valita vain kotieläintila pelloista 50 % oltava nurmikasvien viljelyssä joka vuosi nurmia saa lannoittaa enintään 75 %:lla perustoimenpiteen mukaisista typpimääristä nurmi = monivuotiset nurmet, yksivuotinen raiheinä, vihantavilja + raiheinä, laidun, vihantavilja, kokovilja ja muut nurmikasvit = kasvit typpilannoitustaulukossa nro 3

66 Kerääjäkasvien viljely (A- ja B-tukialueet) 1/2
25 %:lle tukikelpoisesta peltoalasta kylvettävä joka vuosi kerääjäkasveja (= aluskasvi tai pyydyskasvi) aluskasvi kylvetään varsinaisen viljelykasvin, yleensä viljan kylvön yhteydessä raiheinä, muut heinä- ja nurmikasvit, apilat ja näiden seokset lohkon muokkaus tai kyntö voi tapahtua viljelykasvin vastaavan toimenpiteen yhteydessä aluskasvin avulla ei saa perustaa monivuotisia nurmia, viherkesantoja tai viherlannoitusnurmia aluskasvi voidaan tuhota kemiallisella käsittelyllä

67 Kerääjäkasvien viljely (A- ja B-tukialueet) 2/2
pyydyskasvi kylvetään varsinaisen viljelykasvin, yleensä varhaisperunan tai –vihannesten sadonkorjuun jälkeen ohra, kaura, raiheinä, muut heinä- tai nurmikasvit, rehurapsi, rypsi, hunajakukka, apilat tai näiden seokset kylvettävä viljelykasvin sadon korjuun jälkeen ja viimeistään 15.8. säilytettävä lohkolla kasvukauden loppuun (1.10.) sen jälkeen lohkon voi muokata tai kyntää pyydyskasvin avulla ei saa perustaa monivuotisia nurmia, viherkesantoja tai viherlannoitusnurmia