GPRS MATKAPUHELIN JÄRJESTELMÄT REIJO RANTA/ TIMO MÄKIPELTO.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tietokoneen käyttöjärjestelmä
Advertisements

WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen. •ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta.
Kansalliskirjasto, DSpace ja julkaisuarkistot FinnOA:n julkaisuarkistoworkshop, Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto
Lankapuhelin Santeri Lehtonen, Vesa Mäki, Arto Ranta.
1 Selvitysmiehen raportti Panu Kalmi. 2 Taustaa Työ on jatkoa viime kerralle esitetylle selonteolle. Selvityksen osan 2 muodostaa viime kerralla esitetyt.
Johdatus Linuxiin Mauri Heinonen
Santeri Lehtonen, Vesa Mäki, Arto Ranta
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
Moniverkkoliityntä asiakkaan näkökulmasta
Gsm verkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan:
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
3 April, 2017 Sonera Multi-SIM Internal.
Internetin toimintaperiaate ja käyttötavat
Ipon Laajakaistapuhelin
Mediatekniikan seminaari Paula Sanaksenaho Voice over Internet Protocol Paula Sanaksenaho
Internet Maailmanlaajuinen tietokoneiden verkko
Huy Tan INSINÖÖRITYÖ UMTS:n pakettikytkent ä inen tiedonsiirto.
Kohtuullinen korvaus. •Kohtuullinen korvaus tässä yhteydessä tarkoittaa kohtuullista korvausta tekijänoikeuden siirron osalta. •Muissakin tekijänoikeudellisissa.
Julkaisukielet ja - tekniikat tMyn1 Julkaisukielet ja -tekniikat •Verkko-ohjelmointi voidaan jakaa kahteen osaan: asiakaspuolen ja palvelinpuolen ohjelmointiin.
EXtensible Markup Language
Wireless Fidelity Systems + The Multimode – IEEE a/b/g Teemu Tarkkonen.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2006 Bluetooth-kirjautumismenetelmiä InSitu-järjestelmässä Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tuukka Puranen
Wireless Local Area Network
Sirukortti = Älykortti
LANGATTOMAN ETÄYHTEYDEN TESTAUS
Langaton yhteys projektoriin
Tietoyhteiskunnan palveluarkkitehdit ja -rakentajat © 2014 Gofore 1 ePerusteet – tietomalli ja rajapinnat Jarkko Hyöty Opetushallituksen tarjoamien.
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut ONKI-projekti Dataportaali
WLAN Langaton verkkoyhteys
Web 2.0 tiivistetysti 1. Ohjelmistoalusta on Web. Webtop korvaa Desktopin. Keskeistä yhteisöllisyys ja ”Software as a Service”. 2. Kollektiivisen älyn.
Wireless Local Area Network
Facebook yritystoiminnan tukemisessa Kiravo-projekti 2012 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
Diplomityöseminaari : Uudet tietoverkkoteknologiat perinteisen liiketoiminnan vauhdittajina Tekijä: Sami Jaatinen Valvoja: Prof. Raimo Kantola.
Esa Jaakola Valvoja: Professori Raimo Kantola
Windowsin Historia. Yleistä historiaa Windows kehitettiin alun perin MS-DOSin käyttöliittymäksi. Ohjelmalla pyrittiin helpottamaan IBM:n tietokoneiden.
Asiallinen aamiainen Vauhtia myyntiin sähköä markkinointiin Tornio – Kemi Paula Aikio-Tallgren, puheenjohtaja Länsipohjan Yrittäjät.
Antti Kurkinen1 Langattomat verkot Antti Kurkinen2 Eri tekniikoita langattomiin verkkoihin Wimax-verkko 3G-verkko.
Langaton lähiverkko ja mobiilipalvelut Oulun kaupunginkirjastossa Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Maija Saraste
Suupohjan palveluhakemisto (yritys- ja yhdistysrekisteri)
Harjoitustyö Rässe Ryhmä ja ajankohta Tässä harjoitustyössä suunnitellaan Yritys oy:n tilausjärjestelmä. Harjoitustyön tavoitteena on tehdä.
ATM kunnantalot Yhdyskäytävä eli Gateway IP koulut sillassa paikkoja 16 Silta Seutukunnan ulkopuolella oleva ISDN-laitteisto Seutukunnan ulkopuolella oleva.
Surffailun salat Internet tutuksi. Mikä on Internet? Internet on samaan verkkoon liitettyjen palvelimien, reitittimien, kytkimien, keskittimien ja tietokoneiden.
Suoratoiston periaatteet
Joni Kelloniitty & Niko Säyriö
Palvelun käyttöliittymätasonpalvelun toteutus osaksi TIPTOP portaalia prosessin kulku EduGUI komponenttikirjasto on käytettävissä open sourcena, Eduix.
SUUPOHJAN PALVELUPORTIT. Suupohjan palveluportit Suupohjan palveluportit-hankkeen tavoitteena on asumis- ja hoivapalvelujen sekä seudun yhdistysten verkkopalvelujen.
XSL Teppo Räisänen
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
Kappale 8 - Ad-Hoc verkkojen tehokkuus Tietoliikennetekniikan seminaari – Markku Korpi.
Lähiverkot- erikoistyökurssi
1. ja 2. sukupolven matkaviestinverkot Juhani Judén 6667 TiTe 4 Antti Kuokkanen 6672 TiTe 4.
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Bluetooth-yhteydenmuodostus InSitu-järjestelmässä Tietotekniikan pro gradu -seminaari Tuukka Puranen
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Bluetooth Teknologia Tietoliikennetekniikan seminaari Henri Pöntinen, Ti
KITKA-PROJEKTI ? MIKÄ, MISSÄ MENNÄÄN ? Niitä ja näitä NELLIstä KITKA 2-projektikoordinaattori Virva Soikkeli.
Langattoman verkon suojaus WiFi (WLAN) ja Bluetooth Miten eroavat toisistaan? Miten verkkoihin voi liittyä? (montako kerrallaan) Millaisia laitteita voi.
Oma Nimi Tilaisuuden nimi Pvm Paikkakunta. Mikä on VALO-CD? Kohderyhmä: tavalliset suomalaiset ihmiset Käyttöjärjestelmä: Windows XP/Vista/7 Sisältää.
SÄHKÖINEN LASKUTUS Lähde: Taloushallinnon taitajaksi, 2014.
Case: EXAM – sähköinen osaamisen näyttö
WWW-sivuston ja verkkopalveluiden rakentaminen
TIETOTURVA.
Edellisen kerran yhteenveto
Tervetuloa vanhempainiltaan!
Ryhmätyö / kotitehtävä
EDGE
Langattoman lähiverkon tilaus-toimitusprosessi
Mitä Opiskelijan tulisi tietää lukioon tullessaan
Esityksen transkriptio:

GPRS MATKAPUHELIN JÄRJESTELMÄT REIJO RANTA/ TIMO MÄKIPELTO

GPRS  GPRS (General Packet Radio Service)  Mobiilisovelluksien jatkuva kehittyminen asettaa yhä suurempia vaatimuksia verkkoja kohtaan. Radioteiden tehokas hyötykäyttö on välttämätöntä suuren liikenteen mahdollistamiseksi. Vuonna 1993 ETSI (European Telecommunication Standard Institute) on aloittanut GPRS:n eli pakettikytkentäisen palvelun standardoinnin.  GPRS on 2½ sukupolven matkaviestinverkon teknologia, joka huomattavasti nopeuttaa tiedonsiirtoa GSM – verkossa. Ensimmäinen GPRS – verkko avattiin Suomessa 2000 – luvun lopussa ja päätelaitteita tuli markkinoille samana vuonna.

PAKETTIKÄYTTÖINEN  Pakettikäyttöisen datapalvelun käyttöönotto Aiheuttaa GSM-verkkoon paljon uudistuksia. Verkkoon tarvitaan sekä uusia verkkoelementtejä että nykyisten elementtien ohjelmisto- ja laitepäivityksiä. Lisäksi tarvitaan GSM-verkon laajennus, IP-pohjainen GPRS- runkoverkko. Runkoverkko voidaan toteuttaa olemassa olevalla infrastruktuurilla käyttäen esim. ATM-tekniikkaa.

GPRS PERIAATE/ RAJAPINNAT

GPRS_ GSM VERKON TEKNIIKKAA –Verkkoteknologiana GPRS hyödyntää GSM -verkon tekniikkaa, mutta GPRS:n avulla kytkeytyminen pakettikytkentäisiin verkkoihin, kuten Internetiin, helpottuu ja tehostuu suuresti eli GPRS tarjoaa mahdollisuuden matkapuhelimien käyttäjille mahdollisuuden surffata netissä. Nykyisen kaltaiset www-palvelut eivät ehkä kuitenkaan ole matkaviestimen käyttäjää parhaalla mahdollisella tavalla palvelevia. Nykyiset www-palvelut on rakennettu pöytätietokoneen ääressä istuvaa asiakasta varten. Palvelujen rakentajan on otettava huomioon muun muassa aina mukana pidettävän päätelaitteen pieni koko, langattoman tiedonsiirron suurempi hinta asiakkaalle langalliseen tiedonsiirtoon verrattuna sekä langattoman päätelaitteen erilaiset käyttöympäristöt ja käyttötilanteet pöytätietokoneeseen verrattuna.

GPRS ja GSM liikenne

GPRS SOVELLUKSET  GPRS:n myötä markkinoille tulivat päätelaitteet, joilla on käytännössä mahdollista selailla www:tä esimerkiksi matkaviestinverkkoon kytketyllä kannettavalla tietokoneella. Muita GPRS- sovellusmahdollisuuksia ovat mm. telemetria, junanohjaussysteemit ja tietullit. Yleisesti ottaen kaikki purskeiseen datansiirtoon liittyvät tiedonsiirtosovellukset, jotka vaativat lyhyen verkkoon kytkeytymisajan, ovat toteutettavissa GPRS:llä – maksimi datansiirtonopeus huomioon ottaen. Sen sijaan esimerkiksi videokuvansiirto, jossa yhteydelle on taattava tietty perusnopeus ilman merkittäviä viiveitä, on järkevää toteuttaa piirikytkentäisellä tavalla.

• GPRS-päätelaitteet jaotellaan toiminnallisuutensa perusteella kolmeen luokkaan, luokkaan A, B ja C. Luokan A MS:llä voi olla samanaikaisesti muodostettuna ja aktiivisena sekä piiri- että pakettikytkentäinen yhteys. Luokan B MS:llä voi automaattisesti valita joko piiri- tai pakettikytkentäisen yhteyden, mutta MS:llä voi olla vain yksi palvelu kerrallaan. Luokan C MS toimii samoin kuin Luokan B MS – erona että yhteystyyppi valitaan manuaalisesti

GPRS:N NOPEUDET • Tällä hetkellä GPRS tukee IP- ja X.25-verkkoja. Ennen kolmannen sukupolven umts-verkon rakentamista gsm-verkon nopeus nousi vielä niin sanotun edge-tekniikan avulla. Edge-tekniikka mahdollistaa teoriassa kaksinkertaisen tiedonsiirtonopeuden GPRS:n nopeuteen verrattuna • GPRS on tarkoitettu purskeisen datan välitykseen, jolloin useat käyttäjät voivat jakaa samat radiorajapinnan tarpeen mukaa. Yksi GPRS terminaali voi varata useamman kuin yhden aikavälin aina 8. aikaväliin saakka, joka tarkoittaa tiedonsiirtokapasiteetin olevan teoriassa 9.6 kbps aina 171,2 kbps asti. Tämä on noin kolme kertaa suurempi kuin tämän hetken ISDN-yhteydet ja kymmenen kertaa nykyistä GSM:n datanopeutta suurempi. Käytännössä nopeus on alempi, GPRS:n alkutaipaleella käyttäjille pysytään tarjoamaan ainoastaan datanopeuksia väliltä 28 kbps - 56 kbps. Nopeus on karkeasti arvioiden sama kuin Internetiin ISDN-yhteydellä kytketyn pöytätietokoneen nopeus.

GPRS ON SUJUVAA TIEDONSIIRTOA • GPRS:ään perustuva yhteys ei ole laajakaistainen, mutta GPRS:n tiedonsiirtonopeus mahdollistaa suuremmat kuvat, värikuvat ja jopa liikkuvan kuvan sekä suoran hitaan videokonferenssikuvan. Sähköpostin ja yritysten sisäisten intranet-palvelujen käyttö on GPRS:n avulla sujuvampaa kuin nykyisessä gsm-verkossa. GPRS- tekniikka mahdollistaa päätelaitteisiin graafiset käyttöliittymät nykyisin pöytätietokoneissa vallalla olevan käyttöliittymätyypin tapaan eli sovelluksia käytetään erilaisten näytöllä näkyvien kuvakkeiden avulla.

GPRS VELOITUS VAIN DATAN SIIRROSTA •Tärkeä GPRS:n vahvuus on se, että tietoliikenneyhteys on aina päällä. GPRS:ää hyödyntävässä verkossa yhteyttä ei tarvitse muodostaa joka kerta uudestaan, vaan se on aina päällä sisäänkirjoittautumisen jälkeen, samaan tapaan kuin kiinteässä langallisessa Internet-yhteydessä pöytätietokoneella. GPRS tuo mukanaan myös mahdollisuuden laskuttaa nykyistä joustavammin käyttäjän todellisen tiedonsiirtokäytön mukaisesti. Laskutus voi perustua yhteyden kestoajan lisäksi lähetetyn ja vastaanotetun tiedon määrään tai palvelutapahtuman hintaan.. •Nykyisin käytössä olevasta IP-protokollaversiosta IPv4 on tarkoitus siirtyä lähivuosina versioon IPv6. Siirtyminen alkaa ensin verkon reunoilta eli erillisistä IPv6-saarekkeista. Ensimmäisten joukossa tulevat olemaan matkaviestinverkot, jossa GPRS-solmujen välisillä yhteyksillä IPv6 otetaan käyttöön jo varhaisessa vaiheessa.

GPRS LÄHTEET/LINKIT •Lähteet: •GSM-tekniikkaa, Jyrki Penttinen • ennot/puhelin/GPRS.htmlhttp:// ennot/puhelin/GPRS.html • PRS_tekhttp://keskus.hut.fi/opetus/s38118/s99/htyo/6/#G PRS_tek • koisen_kaupankaynnin_aapinen/sahkoinen_kau pankaynti_ja_langat/tulevaisuus/ koisen_kaupankaynnin_aapinen/sahkoinen_kau pankaynti_ja_langat/tulevaisuus/ • kkojenkehitys_raportti.pdfhttp:// kkojenkehitys_raportti.pdf