Tuulivoima Suomessa: tilanne ja riittävyys Jari Ihonen, TkT Suomen tuulivoimayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja

Suomen Tuulivoimayhdistys ry http://www.tuulivoimayhdistys.fi Perustettu 1988 Jäsenistö: noin 30 yritystä noin 150-200 yksityishenkilöä On foorumi asiasta kiinnostuneille henkilöille ja alan yhteisöille, päätöksentekijöille, poliitikoille Tavoite: Edistää tuulivoiman käyttöä Suomessa Julkaisee ”Tuulensilmä” -lehteä tiedottaa www-sivujen avulla osallistuu messuille järjestää seminaareja ja konferensseja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun

Esityksen rakenne Katsaus tuulivoimaan osana EU:n energiapolitiikkaa Tuulivoiman mahdollisuudet Suomessa vuoteen 2020 - katsaus nykyisiin projekteihin ja potentiaaliin Kommentti keskusteluun eri tukitoimien tehokkuudesta

Keskustelun pohjaksi - muistutus strategisen ajattelun tärkeydestä EU toteaa, että kehittyneiden maiden tulisi vähentää yhteisesti päästöjään noin 30 % vuoden 1990 päästöihin verrattuna vuoteen 2020 mennessä, jotta ne voisivat vähentää niitä 60-80 % vuoteen 2050 mennessä.  Vuoden 2020 sitovat velvoitteet (20% päästövähennys, 20% säästö 20 % uusiutuvia) hiljaista alkusoittoa  Vuoden 2020 velvoitteita kannattaa toteuttaa keinoilla, joiden käyttöönottoa voidaan laajentaa 2020 jälkeen  Uusiutuvat ja tuulivoima erityisesti ovat tärkein keino Nyt (vuoteen 2020) hankittavalla etulyöntiasemalla ollaan valmiina markkinoilla kun vuoden 2020 jälkeisiä velvoitteita täytetään  Voimalavalmistajiksi tullut perinteisiä voimalaitosyhtiöitä yrityskauppojen kautta; GE (Enron wind), Siemens (Bonus), Alstom (Ecotècnia), Areva (Multibrid)

Tulevaisuus EU:ssa- komission näkemys 2

Paljonko tuulivoimaa on nyt ja paljonko sitä rakennetaan? Tuulivoima tuottaa vuonna 2008 ~ 3,5 % Euroopan sähköstä ~ 7 % Saksan sähköstä (tavoite 25% vuonna 2030) > 10 % Espanjan sähköstä > 20 % Tanskan sähköstä (tavoite 35% vuonna 2015) Tuulivoimainvestoinnit vuonna 2007 2. suurimmat investoinnit sähköntuotantoon USAssa (vuonna 2007: 30% kaikesta uudesta kapasiteetista) Kapasiteettimuutokset Euroopassa 2007 (Net capacity additions/reductions) 2007: Wind power 8,504 MW; Gas 8,226 MW; Coal (-750 MW); Nuclear (-1,203 MW) Source: Platts PowerVision and EWEA)

Tuulivoima maailmalla- markkinat 2006/2007 2007 /MW 5244 1667 1800 3500 3400 20000 2

Euroopan tuulivoima vuoden 2007 lopussa

Summaus markkinoiden kehityksestä globaalisti ja Euroopassa Tuulivoimamarkkinat kasvoivat 1000% vuodesta 1997 (1500 MW) vuoteen 2006 (15000 MW) Viimeisin kasvuennuste vuosille 2007-2009 nyt noin 25 % / vuosi mikä pitää voimaloiden hinnat korkealla - vuoteen 2020 mennessä globaalit markkinat 7-10 -kertaistuvat vuoteen 2006 verrattuna  Tuulivoimasta tulee globaalisti merkittävin yksittäinen uuden sähkön tuotannon muoto vuosimarkkinoiden ollessa 100-200 mrd € Epäjohdonmukaisen edistämispolitiikan aiheuttama kotimarkkinoiden puuttuminen tuulivoimalta Suomessa on aiheuttanut sen että Suomen tuulivoimateollisuus ei ole kasvanut markkinoiden mukana - seurauksena satojen teollisuustyöpaikkojen menettäminen (nyt 3000) Nykypolitiikan jatkuminen maksaa vuonna 2020 tuhansia työpaikkoja

Tuulivoiman tuotanto Suomessa V. 2007 lopussa ~122 MW Teho (sis. käyttöönottovaiheen voimalat) n. 122 MW vuoden 2007 lopussa kasvua noin 35-40 MW vuonna 2007 Tuotanto 153 GWh v. 2006, 0,2 % sähkön kulutuksesta Ahvenanmaalla (oma kantaverkko) nyt tuulivoiman osuus 23 % sähkön kulutuksesta, nousee lähivuosina 70 %:iin Keskiteho nimellistehosta: noin 20% vanhemmille voimaloille noin 25% uudemmille voimaloille noin 35% parhailla paikoilla

Mahdollisuudet lähivuosina Suomessa: VTT: ylläpitämä projektitilastointi

Tuulivoiman mahdollisuudet vuoteen 2020 Suomessa Moderneilla korkeilla torneilla varustetuilla tuulivoimaloilla on Suomen kustannustehokas maalle rakennettava tuulivoimapotentiaali monikymmenkertainen aiempiin arvioihin verrattuna Voimalakoon kasvaessa on jo nyt mahdollista rakentaa tuhansia megawatteja tuulivoimaa merelle - resurssi kasvaa voimalakoon kasvaessa Tuulivoimaresurssi määritettävä tuotantohinnan funktiona

Hinta-potentiaali käyrä - USA

Pullonkaula suunnittelussa - Ajanmukaisen Tuuliatlaksen Puute Nykyinen tuuliatlas vuodelta 1991 lähes käyttökelvoton pääosaan, jos ei kaikkiin sijoituspaikoista mittaukset liian matalalta mittaukset vääristä paikoista mallit vanhentuneita ja epätarkkoja Tuuli- ja toimintaolosuhteet tulee tuntea 100 - 150 m korkeudessa Perusta toimintamahdollisuuksille ja investointisuunnitelmille Perusta tukitoimien mitoitukselle eli hinta-potentiaalikäyrän määrittämiselle Suomen tuuliatlas, 1991, Ilmatieteen laitos

Tuuliresurssin kartoitus: Ruotsi Ruotsissa 2002-2008 1. Tuuliatlaksen päivitys 2. Resurssikartoitus vuodelle 2020 ”Vindkraft i framtiden – Realiserbar potential i Sverige år 2020” 3. Löydetty > 600 TWh potentiaalia, josta 30 TWh käyttöön vuoteen 2020 (20 TWh maalle 10 TWh merelle) = 60-70 % Ruotsin velvoitteesta Seuraus: Projekteja eri suunnittelun vaiheessa yhteensä jo 45 TWh Affärsväldenin mukaan

Tuulivoimapotentiaali eri nykyarvioiden mukaan (ilman kustannuskäyrää) Maakuntakaavojen alueilla max. 10 000 MW ~ 30 TWh/a Arvioitu teknis-taloudellinen potentiaali v. 2020 ~2000 MW ~5 – 6 TWh (KTM, Pöyry) Tehokkain edistämiskeinoin v. 2020 ~3000 MW = ~10 TWh (Teknologiateollisuus ry)

10 TWh tuulivoimaa vuoteen 2020 vaatii runsaasti tukea Jos valitaan väärä tukimuoto ja/tai väärät tukitasot kokonaissumma nousee todennäköisesti jopa kaksi kertaa suuremmaksi kuin oikein mitoitetulla ja oikein suunnitellulla tukijärjestelmällä. Tarvitaan rehellisyyttä ja tinkimistä omista eduista kansallisen edun nimessä! Sähköntuottajan (ET) kanta (vastoin omaa konsulttiselvitystään): Sertifikaattijärjestelmä on ohjauskeino, joka soveltuu hyvin avoimille sähkömarkkinoille ja edistää kustannustehokkaita investointeja uusiutuvaan energiaan. Siitä on kokemuksia (millaisia?, toim. huom.) muun muassa Ruotsista ja Englannista. Suurien sähkön käyttäjien etuja ajava ElFi Oy (käyttäen ET:n selvitystä): Pidämme sertifikaattijärjestelmää nykyisten sähkömarkkinoiden kanssa huonosti yhteensopivana, epävarmana, kilpailua edistämättömänä sekä kalliina uusiutuvan energian tukijärjestelmänä yhteiskunnalle ja sähkönkäyttäjille. ElFi ei kannata sertifikaattijärjestelmän käyttöönottoa kansalliseksi uusiutuvien tukijärjestelmäksi.

Miksi erilaisia lausuntoja ? Tuulivoima korvaa pääosin hiililauhdetta, jolla on korkea muuttuva tuotantokustannus  sähkön markkinahinta laskee Tuulivoima saadaan markkinoille subventoimalla  lisäkustannus sähkön kokonaishintaan Sähkön markkinahinnan laskiessa häviäjinä ovat olemassa olevat tuottajat ja voittajina suuret sähkön käyttäjät  eri intressitahoilla eri käsitys tarvittavista tukitoimista

Johtopäätöksiä Tuulivoima voidaan vuoteen 2020 mennessä lisätä helposti 10 TWh vuosituotantoa vastaten - optimaalinen jako maa/merituulivoimaan ja kustannustaso vaatii lisäselvittämistä - tämä on käynnistetty tuuliatlaksen päivittämisellä Tarkasteltaessa oikeita tukitoimia kannattaa kansallista etua silmälläpitäen kuunnella Teknologiateollisuuden (TT) toimialaryhmiä ja energiaintensiivistä teollisuutta (ElFi Oy) - ei Sähkön nykyisiä tuottajia (ET) ja sitä lähellä olevia tahoja (mm. Fingrid Oyj)