Vt 4 Jyväskylä-Oulu-Kemi Merkittävän kehittämisen aluetaloudellisten ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Strafica Oy Kaupunkitutkimus TA Oy

Esityksen rakenne Tavoite ja lähtökohta Suunnittelualueen väestö ja työpaikat Vt 4 nykytilan ja toimenpiteiden kuvaus Arvio aluetaloudellisesta merkityksestä ja päätelmiä: Rahamääräiset hyödyt ja kohdentuminen Vaikutukset yritystoimintaan

Selvityksen tavoite ja lähtökohta Tuottaa ajantasainen käsitys valtatien 4 yhteysvälin Jyväskylä-Oulu-Kemi merkityksestä tien vaikutusalueen elinkeinoelämän toimijoille. Selvittää tieyhteyden merkittävän kehittämisen vaikutuksia yhteysvälin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja aluetalouteen laajemminkin. Merkittävä kehittäminen = Vt 4 liikenteellinen kehittäminen maakuntakaavoissa esitetylle tasolle. Arvioida merkittävimpien rahamääräisten vaikutusten suuruusluokkaa ja kohdentumista Selvitys ei ole hankearviointi Perustuu olemassa oleviin suunnitelma-aineistoihin, uutta tieteknistä suunnittelua ei ole tehty selvityksen yhteydessä.

Vt 4 vaikutusalueen väestö ja työpaikat Väestö (2010) yhteensä 587 000 (11% koko maan väestöstä) - Oulun sk 38 % (alueen väestöstä) - Jyväskylän sk 29 % (alueen väestöstä) Työpaikat (2008) yhteensä 237 000 (10% koko maan työpaikoista) Oulun sk 40 % (alueen väestöstä) - Jyväskylän sk 31 % (alueen väestöstä)

Vt 4 vaikutusalueen väestökehitys 1990 - 2030 Väestö kasvanut 14 % / 73 000 v. 1990-2010 Tilastokeskuksen ennuste: kasvu 11 % / 66 000 v. 2010-2030 Kasvu kokonaisuudessaan Oulun ja Jyväskylän seutukunnissa, muilla alueilla väestö vähentynyt Ennusteen mukaan väestö kasvaa merkittävästi Oulun ja Jyväskylän seutukun- nissa ja vähän Kemin-Tornion seutukunnassa, mutta vähenee edelleen muualla

Vt 4 nykytila – liikennemäärät Lähteet KVL 2008: liikenteen automaattiset mittauspisteet ennuste 2030: Tiehallinto, tulevaisuuden näkymiä 3/2007, tieliikenne-ennuste 2006-2040 Väestö ja väestöennuste: StatFin

VT 4 NYKYTILA VT 4 TAVOITETILA Vt 4 Maksniemi (Simo) -Kemi Moottoritie 2+2 Vt 4 Maksniemi (Simo) -Kemi Moottoritie 2+2 Vt4 Räinänperä (Ii) – Maksniemi (Simo) 1+1, ohituskaista Vt4 Ii - Maksniemi (Simo) 2+1 –kaistainen,keskikaide Vt 4 Kello-Räinänperä (Ii) 1+1 leveäkaista moottoriliikennetie Vt4 Haukipudas etl – Ii 2+1 –kaistainen, keskikaide, ohituskaistatie, Iin ohikulku Vt 4 Kempele-Kello Moottoritie 2+2 Vt 4 Pateniemi-Haukipudas etl Moottoritie 2+2 Vt 4 Liminka-Kempele Moottoritie 2+2, keskikaide Vt 4 Kempele-Pateniemi Moottoritie 3+3 Vt 4 Pihtipudas-Liminka 1+1 -kaistainen Vt 4 Liminka-Kempele Moottoritie 2+2 , keskikaide Vt 4 Kirri-Pihtipudas 1+1 -kaistainen, ohituskaistoja Vt 4 Äänekoski-Liminka 1+1 -kaistainen, keskikaide, ohituskaistoja, uusi linjaus Haurukylä-Haaransilta Vt 4 Etu-Palokka – Kirri Moottoritie Vt 4 Vaajakoski-Äänekoski Moottoritie 2+2 Vt 4 Jyväskylä – Etu-Palokka 2+2 -kaistainen Vt 4 Kanavuori-Vaajakoski Vaajakosken ohittava moottoritie Vt 4 Vaajakoski-Jyväskylä Moottoritie

Yhteenveto Vaajakoski-Kemi toimenpiteistä vt 4:llä TOIMENPIDE KUSTANNUSARVIO Vt 4 Vaajakosken taajaman ohitustie 85M€ Vt 4 Kirri - Tikkakoski moottoritie 90 M€ Vt 4 Tikkakoski-Äänekoski moottoritie Suunnittelu käynnissä Vt 4 Äänekoski - Liminka, 1+1 -kaistainen, keskikaide, ohituskaistoja, uusi linjaus Haurukylä-Haaransilta Vt 13 –Kärsämäki 51,1 M€, Kärsämäki – Haaransilta 24,2 M€ Vt 4 Liminka-Kempele 2+2 moottoritie, Kempele-Pateniemi 3+3 moottoritie 110 M€ Vt 4 Iin ohikulku 75 - 95 M€ Vt 4 Ii – Simo (Maksniemi) jatkuva keski- kaiteellinen 2+1 -kaistainen ohitustie 59 M€ Yhteensä 442,8 M€ (+ Tikkakoski – Äänekoski mo)

Vt 4 kehittämisen vaikutusten arviointi - Arvio aluetaloudellisesta merkityksestä ja vaikutuksista

Rahassa mitattavat hyödyt Hyötyerä Milj. € v. 2010 hinnoin Lisätietoja Versio 1 Versio 2 Aikasäästöt, kevyet ajoneuvot 316 226 Säästöstä: nykyinen liikenne 86 %, liikenteen kasvu 14 % Aikasäästöt, raskaat ajoneuvot 126 90 Säästöstä: nykyinen liikenne 79 %, liikenteen kasvu 21 % Ajoneuvokustannusten muutos, kevyet ja raskaat - Ruuhkautumisen väheneminen alentaa, mutta nopeuden kasvu lisää ajoneuvo-kustannuksia, nettovaikutus arvioitu marginaaliseksi Onnettomuuskustannusten säästöt 105 80 Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien arvioitu vähenevän n. 15 % nykytasosta Melu- ja päästökustannusten muutos Nettovaikutukset arvioitu marginaaliseksi Hyödyt yhteensä 547 396 Laskentaperiaatteita: laskenta-aika: 30 v. hyöty/kustannuserät diskontattu lähtötilanteeseen yksikköhinnat: v. 2010 taso, Liikenneviraston raportti 33/2010 (ehdotetut yksikköhinnat 2010) Versio 1: Liikenneviraston valmistumassa olevien ohjeiden mukainen laskelma: diskonttokorko 4 %, yksikköhintoja korotetaan 1,5 %/v (Versio 2: Vanhan voimassaolevan ohjeen mukainen laskelma: diskonttokorko 5 %, yksikköhinnat muuttumattomat koko jakson ajan)

Aikasäästöt yhteysväleittäin Versio 1 (uudet laskentaohjeet) Yhteysväli Kevyet ajoneuvot M€ Raskaat ajoneuvot Yhteensä (Vaajakoski) Jyväskylä – Äänekoski 109 13 122 Äänekoski – Viitasaari 22 - Viitasaari – Kärsämäki 1 Kärsämäki – Oulu 59 16 75 Oulu – Kemi 125 97 222 Hyödyt yhteensä 316 126 442

Tuloksia tavaraliikenteen aikasäästöjen vaikutuksesta yritystoimintaan Raskaan liikenteen aikasäästöt 4 % suhteessa nykyiseen kokonaisaikaan Vaikutus VT4-vaikutusalueen yritystoimintaan karkealla toimialajaolla: Vaikutus tuotokseen ja työpanokseen: marginaalinen kaikilla toimialoilla Vaikutus kuljetussuoritteeseen: lisää kuljetuksia jonkin verran Kaikki toimialat yhteensä: n. 0,5 % Elintarviketeollisuus ja alkutuotanto sekä metsäteollisuus: n. 2 % Muu jalostus, kauppa ja kuljetus, muut palvelut: n. 0,5 % Metalliteollisuus: ei vaikutusta Vaikutukset yritysten käyttökatteeseen: Keskimääräinen kate paranee vähän (0,5-1 %), kuljetusten yksikkökustannus alenee Logistiikkavaikutukset ovat suhteellisesti merkittävimpiä seutukunnissa, joissa metsäteollisuuden, elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon osuudet ovat korkeita Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Nivalan-Haapajärven, Haapaveden-Siikalatvan, Oulunkaaren sekä Kemin-Tornion seudut Henkilöliikenteeseen tulevat vaikutukset kohdistuvat alueille toisin

Johtopäätöksiä tavaraliikenteen aikasäästöjen vaikutuksesta yritystoimintaan Kuljetusten sujuvuushyödyt tavaraliikenteelle ovat positiivisia, mutta eivät niin suuria, että ne vaikuttaisivat oleellisesti yritystoiminnan tuotokseen tai työllisyyteen Aikasäästöillä on vaikutusta elintarviketeollisuuden, alkutuotannon ja metsäteollisuuden kuljetussuoritteeseen, koska yritykset voivat hyödyntää parempaa sujuvuutta kuljetusten järjestämisessä Pieni positiivinen vaikutus myös yritysten katteisiin, koska yhden kustannustekijän yksikkökustannukset alenevat (olettaen että hyöty välittyy asiakkaalle) VT4-vaikutusalueen vetovoima yritysten sijoittumisalueena paranee vähän suhteessa muihin vastaavan sijainnin alueisiin, joissa väyliä ei kehitetä

Tuloksia ja johtopäätöksiä henkilöliikenteen aikasäästöjen vaikutuksesta yritystoimintaan Aikasäästöt painottuvat VT4:n suurille kaupunkialueille (ruuhkien väheneminen): 3/4 tulee Vaajakoski/Jyväskylä – Äänekoski sekä Oulu-Kemi-väleiltä Vaikutukset työasialiikenteeseen ja palvelutyöpaikkoihin: Matka-aikojen lyheneminen ja ruuhkien väheneminen lisäävät työasiamatkoja (13 % henkilöliikenteestä on työajan matkoja (Liikennevirasto 33/2010) Parantaa kommunikaatiointensiivisten toimialojen yritysten toimintaedellytyksiä (liike-elämän palvelut ja palvelut teollisuudessa, kaupassa ja muilla toimialoilla): Vaikutukset suurimpia Oulussa ja Jyväskylässä, jotka suuria palvelukeskittymiä Luo edellytyksiä palveluiden kasvulle myös pienemmissä VT4-alueen keskuksissa Vaikutukset työmatkaliikenteeseen ja työmarkkina-alueisiin: mahdollistaa työmatkat kauempaa työpaikkakeskuksiin (23 % kevyiden ajo-neuvojen henkilöliikenteestä on työssäkäyntimatkoja (Liikennevirasto 33/2010) Johtaa työmarkkina-alueiden laajenemiseen ja kuntien ja seutukuntien välisen pendelöinnin kasvuun ( työpaikkojen ja työnhakijoiden parempi kohtaaminen ja tehokkaammat alueelliset työmarkkinat Merkittävä vaikutus Jyväskylä-Äänekoski-alueella sekä Siikalatva-Oulu-Kemi-alueella

Yhteenveto – suorat käyttäjähyödyt Uuden ohjeistuksen mukaan laskettuna rahamääräiset hyödyt ovat noin 550 milj. euroa 30 vuoden aikana (~ investointikustannukset). Aikasäästöjen arvon osuus on 440 M€ ja onnettomuussäästöjen osuus 105 M€. Aikasäästöstä nykyisen liikennemäärän sujuvuuden paranemisen osuus on kevyillä ajoneuvoilla 86 % ja raskailla ajoneuvoilla 79 %. Loppuosa säästöstä perustuu liikenteen ennustetulle kasvulle 30 vuoden aikana. Ajoneuvokustannusten muutos on marginaalinen, koska ruuhkautumisen väheneminen alentaa, mutta nopeuksien nousu lisää ajoneuvokustannuksia. Myös päästöjen ja melukustannusten nettovaikutukset on arvioitu marginaalisiksi. Aikasäästöt painottuvat suurille kaupunkialueille: Kaksi kolmasosaa henkilöliikenteen käyttäjähyödyistä tulee Jyväskylän seudulta ja Oulu-Kemi-väliltä. Aikasäästöistä huomattava osa tulee ruuhkien vähenemisestä kaupunkialueilla.