Keski-Suomen vammaispalveluiden ja -palvelurakenteen tulevaisuudesta Keskisuomalainen toimintamalli vammaispalveluissa 3.10.2012 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

1. Jyväskylän kaupungin palvelu- ja organisaatiouudistus

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 2013 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Valtuuston päätökset 16.5. ja 19.9.2011 Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Andersson Sisäinen tarkastus Elinvoima, kilpailukyky ja konsernihallinto –palvelukokonaisuus Hallinto Henkilöstövoimavarojen ohjaus Kilpailukyky ja kaupunkikehitys Talouden ohjaus Viestintä ja markkinointi Apulais-kaupungin-johtaja Koivisto Tiejaosto Joukkoliiken-nejaosto Ympäristö- terveysjaosto Elinympäristö ja kaupunkirakenne (ml. liikelaitoksia) - palvelukokonaisuus Kaupunkirakennelautakunta Rakennus- ja ympäristö-lautakunta Kuntalaiset, asiakkaat ja sidosryhmät Elämänlaadun lautakunta Elämänlaatu ja kulttuuri -palvelukokonaisuus Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvu, oppiminen ja perheet -palvelukokonaisuus Apulais-kaupungin-johtaja Utriainen Perusturvalautakunta Terveydenhuollon- jaosto (JYTE) Työllisyysjaosto Yksilöhuoltojaosto Toimintakyky ja arjen sujuvuus -palvelukokonaisuus Terveys ja sosiaalinen turvallisuus -palvelukokonaisuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus 1.1.2013 (muutokseen 1.9.2012 alkaen) Jyväskylän kaupungin palveluorganisaatio 2013 Toimintakyky ja arjen sujuvuus 1.1.2013 (muutokseen 1.9.2012 alkaen) Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen palvelujohtaja 2 lähiesimiestä Henkilöstö 93 20,6 M€ Apulaiskaupunginjohtaja Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Henkilöstö 1 163 106 M€ Kotona asumisen tukeminen palvelujohtaja 15 lähiesimiestä Henkilöstö 356 41,2 M€ 22 lähiesimiestä Henkilöstö 711 43,8 M€ Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito palvelujohtaja

Toimintakyky ja arjen sujuvuus 2013, muutokseen 1.9.2012 alkaen Vastuu- alue- johtaja Sirkka Karhula Henki-löstö 1 163 106 milj. Asiakas Asiakas- lähtöisyys ja ennalta- ehkäisevä työ Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen – Oiva-keskus Palvelujohtaja Pirkko Soidinmäki Talous- palvelu- päällikkö Raija Lehtinen Asian- tuntijat: Lääkärit Laatu- Palvelu- Päällikkö Riitta Pylvänen Rai- Yhdys- henkilö Palveluohjaus, neuvonta, Palvelutarpeen arviointi Etsivätyö Oiva vastaanottotoiminta: Vanhus- ja muistineuvola Kehitysvammaneuvola Muistipoliklinikka Sosiaalityö Henkilökohtaisen avun palveluohjaus ja neuvonta Omaishoito SAS-työ, kehis-ryhmä Oiva-toimistotyö Palvelupäällikkö Sari Antila Vara- Henki- löstö 1 palvelu päällikkö Ostopalvelut, palvelusetelit ja hankinnat Kotona asumisen tukeminen Palvelujohtaja Kati Kallimo Kotihoito 12 palvelupäällikköä Päivä- ja työ- ja Päiväkeskustoiminnot 3 palvelupäällikköä Hoito- ja ohjaustyö Lyhytaikaishoito 1 palvelupäällikkö Kehitysvammaisten asuminen 6 palvelupäällikköä Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Palvelujohtaja Eeva-Liisa Saarman Palveluasuminen 8 palvelupäällikköä Pitkäaikaishoito 7 palvelupäällikköä (osastonhoitajat) Koordinointi ja kehittämisvastuu

Jyväskylän kaupungin linjaukset tai ohjelmat vammaispalveluissa Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelun rinnalla on tehnyt seuraavat tärkeät linjaukset: Jyväskylän kaupungin vammaispoliittinen ohjelma 2010-2015 (valtuusto 16.5.2011/80) Syksyllä 2009 valmistui kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoselvitys

2. Joitakin vammaispalvelujen kehityslinjoja

YK:n vammaisten oikeuksien sopimus Sopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille yhtäläiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää heidän synnynnäisen arvon kunnioittamista. Vammaisten ihmisten syrjinnän kieltäminen ja yhdenvertaisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla. Edellyttää yleistä asennemuutosta ja sitoutumista edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamista sekä lisäämään tietoisuutta eri vammoista ja vammaisten henkilöiden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen. (UN, 2006, 4;8) Tärkeä merkitys ajattelu- ja toimintatapojen muokkaajana

YK:n vammaisten oikeuksien sopimus Yleissopimus ei perusta uusia ihmisoikeuksia, vaan pyrkii yksityiskohtaisesti erittelemään jo olemassa olevien oikeuksien täytäntöönpanokeinoja Sopimuksessa on otettu selkeä kanta vammaisten henkilöiden asumisasiaan. Sopimuksen artikla 19 tunnustaa vammaisten ihmisten yhtäläiset oikeudet elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset. Valtioiden tulee varmistaa, että vammaiset henkilöt voivat valita asuinpaikkansa ja –muotonsa ja sen, kenen kanssa he asuvat.

Ajankohtaista Suomessa Palveluiden rakennemuutos osallisuuden edellytysten parantaminen ja tukeminen laitosten hajauttaminen ja yksilöllisen asumisen kehittäminen vammaispalvelulain muutokset: henkilökohtainen apu, palvelusuunnitelma, viivytyksetön käsittely tulkkauspalvelu siirtyi kunnilta valtiolle 1.9.2010 YK:n ihmisoikeussopimuksen kansallinen soveltaminen kansallista ratifiointia edellyttävät STM:n hallinnonalan lainmuutokset valmistelussa; kotikuntalaki, asiakas -ja potilaslainsäädännön muutokset sekä rajoitustoimenpiteitä koskeva sääntely Ideologinen murros: Ajattelu- ja toimintatapojen muutos järjestelmäkeskeisyydestä yksilölliseen palvelujen järjestämiseen

Kehitysvammaiset laitoksissa ja asumispalvelujen piirissä (THL, SOTKAnet 2011)

Mitä muualla? muissa Pohjoismaissa ei laitoksia pieniä asuntokohteita tai –ryhmiä, esim. Ruotsi 6 henkilöä ryhmäasumisessa, palveluasumisessa max 9 Englannissa tavallisen vuokra-asuntokannan hyödyntäminen, yksittäiset tukiasunnot henkilökohtainen apu tukee asumista Meillä - tarvitaan monipuolisia ja yksilöllisempiä ratkaisuja, tukiasuntoja lisää, tavallisen asuntokannan käyttö, nyt usein liian raskaita ratkaisuja

Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi (Kehas-ohjelma) Valtioneuvosto hyväksyi 21.1.2010 Tavoitteena laitoshoidon vähentäminen ja lapsuudenkodeista muuttojen mahdollistaminen tarjoamalla asuntoja ja yksilöllisiä palveluja ja tukea Ohjelmakaudella yhteensä 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa Vuosittain 600 asuntoa, joista  noin 250 laitoksista tuleville  noin 350 lapsuudenkodeista tuleville

Yksilöllisen asumisen ideaali = tuettu elämä Kaikessa asumisen ja elämän suunnittelussa huomio kiinnitetään yksilöön: hänen toiveisiinsa, tarpeisiinsa ja kiinnostuksenkohteisiinsa Kodin sijainti mahdollistaa osallisuuden lähiyhteisössä Koti on itse valittu ja toiveiden mukainen Henkilöllä on mahdollisuus valita itsenäinen asuminen tai omat asuinkumppaninsa Kotiin ja kodin ulkopuolelle saa tarvittavan määrän tukea niihin asioihin, joihin henkilö sitä tarvitsee (esim. 24 h / vrk) Tuki järjestetään aktiivisen tuen periaatteella ja se huomioi myös asunnon ulkopuolisen elämän Henkilö määrittää itse, millaista elämää haluaa elää ja millaista elämäntyyliä toteuttaa

Henkilökohtainen budjetti (= raha) Marika Tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjälle annettua rahaa, jolla hän voi hankkia tarvitsemiaan palveluja haluamillaan tavoilla Muodostetaan avun ja tuen tarpeiden yksilöllisen arvioinnin sekä tuen ja palveluiden kustannusten pohjalta Rahaa, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen joka tapauksessa kuluisi (= voimavarojen uudelleen kohdentamista) Rahalla henkilö voi hankkia tukea ja palveluita itselleen mielekkäällä tavalla voidakseen elää omannäköistään elämää Henkilökohtaisen budjetin vastaanottamisen tulee olla vapaaehtoista Budjetin käyttäjälle annetaan riittävä tuki budjettinsa käyttöön

Henkilökohtainen budjetointi (= prosessi) Marika On budjetin käyttäjän omalle määrittelyvallalle perustuva prosessi, jossa suunnitellaan tukea ja palveluja sekä niihin varatun budjetin käyttöä Kivijalkana on yksilökeskeinen suunnittelu (person-centred planning, PCP): prosessi, jossa budjetin käyttäjä pohtii, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä ja suunnittelee, millaista elämää hän haluaa elää Perustuu läpinäkyvyyteen: budjetin käyttäjän tulee saada tietää, paljonko rahaa hänellä on käytettävissään voidakseen suunnitellaan tukeaan ja palveluitaan Painottaa lopputuloksia: henkilökohtaisella budjetilla järjestettävän tuen avulla on tarkoitus saavuttaa budjetin käyttäjän omaan näkemykseen perustuvan tukisuunnitelman tavoitteet Budjetin käyttäjälle annetaan riittävä tuki prosessin kaikissa vaiheissa Ei ole palvelu itsessään vaan keino tai joukko keinoja, joilla asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaiset palvelusisällöt ja niiden asiakaslähtöinen toteuttaminen voidaan mahdollistaa

3. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset

Aluksi (1) Tarkoitus on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja järjestäminen nimenomaan kuntaperustaisesti, kun perustason palvelujen väestöpohja on vähintään 20 000 asukasta. STM:n työryhmän työskentelyssä on noussut alkusyksystä esille 20 keskuskaupungin merkittävä rooli alueidensa vastuukuntina (järjestäminen / rahoituksen kanavoituminen)

Erikoissairaanhoito 25 %, Erva 2%-4% Aluksi (2) Voimavarojen jakaantuminen, kun puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Lasten päivähoito 25 %, Vanhuspalvelut ja muut sosiaalipalvelut 25%, Perusterveydenhuolto 25 %, Erikoissairaanhoito 25 %, Erva 2%-4% Perustason palvelut 2/3 ja erikoissairaanhoito 1/3 ilman päivähoitoa

Aluksi (3) Ensisijainen integraatio kuntaperustaisessa mallissa Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio VS. perusterveydenhuollon / erikoissairaanhoidon integraatio Vastaukset erilaisia riippuen siitä, mitä korostetaan Vahva järjestämisvastuu / monituottajuus Kuntajohdolle kesällä tehdyn kyselyn tuloksissa paljon vaihtelua. Jyväskylältä keskuskaupunkina toivotaan linjauksia. Myös muiden kuntien on hyvä olla aloitteellisia riippumatta kuntauudistukseen liittyvistä kuntajaon muutospaineista. Maakunnallista sote-palvelurakennetyötä on mahdollista jatkaa Keski-Suomen liiton aiemmin teettämän työn pohjalta.

Erityisvastuualue, ERVA (2-4 % voimavaroista) Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (1) SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISEN KOLME TARKASTELUTASOA Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut (2/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) Erikoissairaanhoidon valtaosa –keskussairaalatoiminta – ja muutamat muut erityispalvelut (1/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) Erityisvastuualue, ERVA (2-4 % voimavaroista)

Kaupunginvaltuuston 22.3.2010 hyväksymän kaupunkistrategian mukaan: Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (2) Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut (2/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) Kaupunginvaltuuston 22.3.2010 hyväksymän kaupunkistrategian mukaan: Kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun Kaupunki toimii yhteistyössä työssäkäyntialueen kuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä kunta- ja palvelurakenne-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (3) Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut (2/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) Valmistelun lähtökohta: Jyväskylä kaupunki mahdollisten kuntajaon muutosten jälkeenkin järjestää omat sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut. Kaupungin kanssa 2015/2017 yhdistyvien kuntien palvelut ovat tässä järjestämis-kokonaisuudessa mukana. Jyväskylän kaupunki tekee kuntayhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelujen järjestämisessä yhdessä kaupunkiseudun muiden kuntien kanssa kuntajaon muutosten jälkeenkin (nykyiset Seututk- ja Jytekunnat).

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (4) 2. Erikoissairaanhoidon valtaosa –keskussairaalatoiminta – ja muutamat muut erityispalvelut (1/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) Valmistelun lähtökohta Jyväskylän kaupunki vastuukuntana vastaa keskussairaalatoiminnasta ja joistakin maakunnallisista sosiaalihuollon erityispalveluista (kv. erityishuolto) Merkittävä asia on muiden kuntien sitoutuminen pitkällä aikavälillä käyttöön /kustannuksiin/investointeihin, kun sairaanhoitopiiriä ei ole Ylikunnallinen päätöksenteko tapahtuu kaupungin erikoissairaanhoidon toimielimessä. Mukana olevia kuntia merkittävästi nykyistä vähemmän. Valmistelussa otetaan huomioon kuntalaisten valinnan mahdollisuuden parantuminen erikoissairaanhoidossa 2014 alkaen. Sekä eri keskussairaaloiden työnjaon ja profiilien muutokset pitemmällä aikavälillä.

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (5) 2. Erikoissairaanhoidon valtaosa –keskussairaalatoiminta – ja muutamat muut erityispalvelut (1/3 voimavaroista ilman lasten päivähoitoa) Valmistelun lähtökohta Vaihtoehto 2.   Sairaanhoitopiirien purkauduttua perustetaan uusi ’vapaaehtoinen’ kuntayhtymä, joka jäsenkuntina ovat kuntauudistuksen mukaiset uudet peruskunnat. Perussopimuksen uusiminen, äänileikkurit, rahoitus muuttuneessa peruskuntatilanteessa. Mm. äänileikkurit eivät liene aiempaan tapaan merkittäviä, kun kuntakoko on aiempaa suurempi.

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 (6) 3. Erityisvastuualue (ERVA, 2-4 % voimavaroista) Valmistelu- ja kehittämislähtökohtana on yhteistyö ITÄ-ERVAN ja itäalueen kuntien kanssa (sairaanhoitopiirin hallituksen päätös 16.8.2012). Kuntien välinen yhteistyö erityisen tärkeää. Mikäli ERVA:n tehtävät ovat isolta osin nykyiset, ERVA -ratkaisu ei ole lyhyellä aikavälillä pääkysymys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Kehitysvammaisten erityishuollon ratkaisut on lisäselvityksessä. Pitemmälle aikavälillä korostuvat keskussairaaloiden työjakokysymykset ja potilasvirtojen ohjautuminen/suuntautuminen potilaiden valinnan mahdollisuuksien parantuessa 2014 alkaen. Nämä seikat eivät suoraan liity ERVAn tehtäviin, mutta ne on otettava huomioon. Jyväskylän kaupunki on valmis olemaan ERVA –kuntayhtymän ylläpitäjä- ja jäsenkunta, mikäli tämä tulee olemaan valtakunnallinen linjaus.

3. Lopuksi

NYKYTILANNE: KUUSI KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ALUETTA

Hankkeen esitys: KESKI-SUOMEN UUDET SOTE - ALUEET