Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja työelämän kehittäminen Janne Metsämäki Helsinki 14.2.2012
Työelämän kehittäminen eli miten parannamme tuottavuutta Työpolitiikka eli miten varmistamme toimivat työmarkkinat, joilla riittävästi osaavaa työvoimaa Työelämän kehittäminen eli miten parannamme tuottavuutta Puhun tänään kahdesta teemasta, jotka liittyvät toisiaan ja jotka ovat kasvun ja työn ytimessä. Ne ovat työpolitiikka ja työelämän kehittäminen
Työ & työllisyys – lukuja* Työllisyysaste: 68,6%, vuosimuutos +0,8% (= +27.000 henkilöä) Tavoite 2015: 72% Työttömyys: 7,8%, vuosimuutos -0,6% Tavoite 2015: 5% Pitkäaikais-työttömyys: 23% kaikista työttömistä Yli kaksi vuotta jatkunut työttömyys kasvaa Nuoriso-työttömyys: 20,1%, muutos -1,3% Tavoite 2013: nuorten yhteiskuntatakuu Aktivointi-aste 2011: 31 % = 110.000 henkilöä Muutos työmarkkinoilla 2011-2015: Noin 77.000 lähtee Noin 67.000 tulee Maahanmuuttajat 2011-2020: 170.000300.000 2011: Kolminkertainen työttömyys Tavoite 2015: puolittaa työttömyys *Työllisyysluvuissa käytetty vuosikeskiarvoja 2011 ja 2010
Suomen keskeiset haasteet ja työpolitiikka Suomen päähaasteet Talouden globalisaatio Elinkeinoelämän rakennemuutos Väestön ikääntyminen Yritykset sopeuttavat tuotantonsa Suomessa olevaan työvoimaan Osaavan työvoiman tarjonnan turvaaminen on avainasemassa (myös supistuvat alat tarvitsevat uutta työvoimaa!) Työn tuottavuus on keskeinen kilpailukykytekijä Iso kuva Työelämän laatu on avainasemassa
Tuottavuuskasvun pääajurien pitkä historia Iso kuva
Työpolitiikan määrittelyä Jatkuva tuotantorakenteiden muutos ilmenee samanaikaisesti sekä työmarkkinoiden että työelämän muutoksena Työpolitiikalla tuetaan tämän muutoksen hallintaa niin työelämässä kuin työmarkkinoillakin Työpolitiikassa on kaksi toisiaan tukevaa päätavoitetta: Työn tuottavuuden nostaminen ja työelämän laatu (työssä syntyy tulosta) Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen (työ ja tekijät kohtaavat) Työpolitiikka edistää tuottavuutta työelämässä ja kehittää työmarkkinoita, joilta löytyy hyvää työtä ja osaavia tekijöitä
Elinkeinorakenteen muutos & työmarkkinat Työmarkkinoiden rakennemuutos (”luova tuho”) jatkunut vahvana ainakin 40 vuoden ajan. Elinkeinoelämän uusiutuminen elinkeinorakenteen muutos vaikutus työmarkkinoiden toimivuuteen Työmarkkinatrendit Työpaikkoja tuhoutuu 400 joka päivä, uusia työpaikkoja syntyy suunnilleen samaa tahtia Työsuhteista 25 % päättyy vuosittain, uusia solmitaan sama määrä MUUTOS: keskitason ammatit vähenevät, ylemmän ja alemman tason lisääntyvät
Lähivuosien keskeinen haaste Työvoima vähenee tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää: Työn tuottavuuden kasvu Työhön osallistumisaste Työurien pidentäminen, työttömyysjaksojen lyhennys, erityisryhmien huomioiminen (maahanmuuttajat!) Haaste: kuinka Suomen työelämä voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Miten vastaamme haasteeseen? Rakennemuutoksen ennakointi valtakunnantasolla ja alueellisesti Uusi työ- ja elinkeinopoliittinen toimenpidekokonaisuus Myös äkillisiin muutoksiin reagointia (ÄRM) tarvitaan edelleen Vaikuttava ja tuloksellinen työpolitiikka tiukassa taloustilanteessa työmarkkinoiden rakenneuudistukset hallitus määrittelee työpolitiikan linjauksissaan keväällä 2012 Työpolitiikkaan vaikuttavat monet muutokset, mm. kuntarakenneuudistus Euroopan paras työelämä: kuinka Suomen työelämä voisi olla jatkossa muihin maihin verrattuna laadullisesti parempaa tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Työelämän muutosten suuntia Työntekijän asema muutoksessa Verkostoituminen Palvelutyövaltaistuminen Toimintatapojen joustavoituminen Työsuhteiden epätyypillistyminen Tietoyhteiskunnallistuminen Kansainvälistyminen ja globalisaatio
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Työelämän laatu ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi tuottavuuden kehittäjä. Tuottavuus on kasvun keskeinen moottori Tuottavuuden ”ajurit” eivät ole enää niinkään sektoreiden ja toimialojen tai yritysten ja toimipaikkojen välinen rakennemuutos vaan työyhteisöjen sisällä tehtävien rakenteiden muutos = uudenlainen tapa toimia työpaikoilla Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittämisedellytyksiä Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: Vahvuudet: Oppimis- ja kehittämismahdollisuudet työssä Kohtuulliset vaikutusmahdollisuudet Sosiaaliset suhteet: sosiaali- ja luottamuspääoma Eniten kehitettävää: Työn terveellisyydessä ja turvallisuudessa Työoloja koskevassa tyytyväisyydessä Kiireisyyden vähentämisessä Oikeudenmukaisen johtamisen kehittämisessä
Työelämän kehittämisstrategia Tavoitteena parantaa: työllisyysastetta työelämän laatua työhyvinvointia työn tuottavuutta Strategiatyö valmistuu keväällä 2012 Johtoryhmän pj. Lauri Ihalainen www.tem.fi
Tulevaisuuden työpaikat Kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja Tulevaisuuden työpaikoilla hyvin toimiviin työyhteisöihin Tulevaisuuden työpaikkojen edellytykset A. Innovointi ja tuloksellisuus innovointi ja työn tuloksellisuus lisääntyvät työyhteisöjen uudistumiskyky tärkeä B. Luottamus ja yhteistyö luottamusta vahvistetaan ja yhteistyötä syvennetään perinteinen suomalainen vahvuus
C. Työhyvinvointi ja terveys työhyvinvointi ja terveys paranevat työ tuo hyvinvointia tekijöilleen D. Osaava työvoima
Parempaa elämää työllä Euroopan paras sosiaalisesti kestävä työelämä 2020 Työtä tarjolla Sosiaalista innovaatiota ja tuottavuutta Osaamisen kehittäminen Työhyvinvointia ja terveyttä Oikeudenmukaista johtamista Asenteet ja arvot työhön Laadukkaita ja toimeentulon turvaavia työsuhteita Muutos ja turvallisuus tasapainossa Työn ja perheen yhteensovittaminen
Ammatillinen osaaminen Terveys ja toimintakyky Työkykytalo Työpaikka Perhe Lähiyhteisö Työkyky Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Arvot Asenteet Motivaatio Arvot Asenteet Motivaatio Ammatillinen osaaminen Ammatillinen osaaminen Terveys ja toimintakyky Terveys ja toimintakyky
Mitä Suomi hyötyy siitä, jos maassa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020? Taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen: suomalaiset jatkavat työelämässä muita pidempään ja kompensoivat kilpailuaseman menetystä, joka uhkaa Suomen ikärakenteen vuoksi Työvoiman saatavuus ja työelämän innovatiivisuus: Suomeen houkutellaan muualta osaajia, joiden avulla voidaan lievittää supistuvasta työvoiman tarjonnasta aiheutuvia ongelmia ja lisätä uutta luovaa ajattelua työelämässä. Houkuttelevuus investointikohteena: Euroopan paras työelämä on ”brändi”, jota voidaan käyttää hyväksi investointien houkuttelemiseksi. Suomalaiset yritykset voivat hyödyntää brändiä luodessaan yrityskuvaa maailmalla. Uudet vientimahdollisuudet: suomalaista työelämäosaamista kohtaan syntyy kysyntää. Se lisää vientimahdollisuuksia ja synnyttää uusia vientiyrityksiä.
Muutamia keskeisiä hankkeita Hanke Aikataulu Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus Päätöksiä keväällä 2012 Työelämän kehittämisstrategia Tekesin työelämän kehittämisohjelma Työterveyslaitoksen johtamisverkosto Työhyvinvointifoorumi (STM) Kansalaiskysely (www.tem.fi) Strategia huhtikuun 2012 aikana Trendiryhmä: työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutos: muuttuneet työn teettämisen tavat (määräaikaisuus, osa-aikaisuus, vuokratyö, itsensä työllistäminen) Raportti ja toimenpide-esitykset maaliskuu 2012 Nuorten yhteiskuntatakuu Voimaan 2013 alusta, esitykset helmikuu 2012 Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi Kriteerit viimeistelyssä, haku kevät 2012, alkaa syksy 2012 Työurien pidentämistoimet Useita hankkeita Työn ja oppimisen vuorottelu (esim. opintovapaalain uudistus, aikuiskoulutus) Valtion kotouttamisohjelma 2012-2015 Toukokuu 2012 Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia Alkuvuosi 2013 Osallisena Suomessa –hankkeen arviointi ja mahdollinen jatko Syksy 2013 Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Työvoiman palvelukeskukset Osatyökykyiset Työn ja oppimisen vuorottelu Opintovapaalain uudistus Aikuiskoulutus & oppisopimus Valtion kotouttamisohjelma 2012-2015 Osallisena Suomessa –hankkeen arviointi ja mahdollinen jatko Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian päivitys