Metsänhoidon suositukset Tasaikäisrakenteisten metsien kasvatushakkuut www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
Esityksen käyttöehdot Voit vapaasti: Jakaa — kopioida ja jatkolevittää materiaalia missä tahansa välineessä ja muodossa Muuntaa — muokata ja jalostaa materiaalia Seuraavilla ehdoilla: Logot — Jokaisessa diassa pitää näkyä Tapion ja maa- ja metsätalousministeriön logot Viittaus — Jokaisessa diassa tulee olla viittaus ”Metsänhoidon suositukset 2014” Merkintä muutoksista — Jos muokkaat diaa (lisäät tai poistat tekstiä/kuvia), on siitä oltava maininta. Perusperiaate: diasta tulee selvitä, mikä on alkuperäistä ja mikä on muokkaamaasi materiaalia Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Sisältöä Kasvatushakkuiden yleisiä periaatteita metsänhoidon suosituksissa Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut Ennakkoraivaus Kasvatushakkuutavat harvennusmallit Harvennustavat laatu-, ala- ja yläharvennus Harvennushakkuut männiköissä kuusikoissa koivikoissa Sekametsien hoidon erityispiirteet Hoitamattomien nuorten metsien hakkuut Luonnonhoitoa edistävä harvennus Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Kasvatushakkuiden yleisiä periaatteita metsänhoidon suosituksissa Taimikkovaiheen jälkeen tavoitekeskiössä järeyttäminen Harvennusten toteutus metsänomistajan tavoitteet muokkaavat käsittelyä harvennusvoimakkuus ja harvennusten välinen aika tavoiteltavan järeyden ja käytettävän kiertoajan mukaan vältetään ääreviä puuston käsittelyjä (voimakkuus) tavoitellaan mahdollisuuksien mukaan sekapuustoja. Harvennuskertojen kriittinen tarkastelu (1–3 harvennusta, erityiskohteissa jopa ilman harvennuksia) Kiertoajan loppuvaiheessa vältetään harvennuskäsittelyjä viimeisen kymmenen vuoden aikana (tuotos & uudistaminen) Metsänhoidon suositukset 2014
Hakkuun ennakkoraivaus Tärkeä toimenpide hakkuun laadun kannalta Tehdään tarpeen mukaan, kannattavuus mielessä vältetään tarpeetonta siistimistä Metsänomistajan tavoitteet otetaan huomioon riistanhoidon näkökohdat, kosteat notkelmat jne. Tehdään riittävän ajoissa, tarkoituksenmukaiseen aikaan Hakkuun ajankohta vaikuttaa tarpeeseen (kesä/talvi) Energiapuuhakkuissa riittää yleensä lievempi raivaus Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Kasvatushakkuutavat Ensiharvennukset Alaharvennus, laatuharvennus, yläharvennus Myöhemmät harvennukset Yleensä ala- tai yläharvennuksia Väljennyshakkuut Tavoitteena myös siementuoton kohottaminen Ennen luontaisen uudistamisen hakkuuta Ylispuuhakkuut Siemen- tai suojuspuiden poistoa taimettuneelta luontaisen uudistamisen alalta tai verhopuuston poistoa kaksijaksoisesta metsiköstä Oikea ajoitus tärkeää, viivyttely maksaa! Metsänhoidon suositukset 2014
Esimerkit harvennusmalleista Harvennusmallit ovat pysyneet ennallaan. Tosin: Turvemaiden erillismalleista on luovuttu Ensiharvennukset ensisijaisesti runkoluvun mukaan Uutta: Lakirajat näkyvissä Vakioasteikot Metsänhoidon suositukset 2014
Havupuiden harvennusmallit > 1 200 d.d. (Etelä-Suomi) Metsänhoidon suositukset 2014
Havupuiden harvennusmallit > 1 200 d.d. (Etelä-Suomi) Metsänhoidon suositukset 2014
Havupuiden harvennusmallit 1 000–1 200 d.d. (Väli-Suomi) Metsänhoidon suositukset 2014
Havupuiden harvennusmallit 1 000–1 200 d.d. (Väli-Suomi) Metsänhoidon suositukset 2014
Havupuiden harvennusmallit 750–1 000 d.d. (Pohjois-Suomi) Metsänhoidon suositukset 2014
Havupuiden harvennusmallit 750–1 000 d.d. (Pohjois-Suomi) Metsänhoidon suositukset 2014
Koivun harvennusmallit Metsänhoidon suositukset 2014
Harvennustavat, hakkuun periaatteet Laatuharvennus Laatuharvennus (männiköissä, harkiten myös koivikoissa) männiköiden ensiharvennuksissa suositeltavin tehdään harvennusmallin osoittamaa aikaisemmin, jo 10–12 metrin valtapituudessa lisävaltapuita jää kasvamaan tavanomaista enemmän kasvatettavan puuston laatu ja yksikköhinta järeyden ja lyhyen kiertoajan edelle Metsänhoidon suositukset 2014
Harvennustavat, hakkuun periaatteet Ala- ja yläharvennus Alaharvennus sopii eri puulajeille kasvatuksen kaikissa vaiheissa tavoitteena nopea järeytyminen ja hakkuutulojen varhaistuminen Yläharvennus sopii varttuneiden kasvatusmetsien käsittelyyn soveltuu männiköille ja kuusikoille lisää tukin tuotosta ja taloudellista tulosta poistetaan maks. 100 valtapuuta/ha vaatii sopivan kohteen ja tekijältään ammattitaitoa ei ole ”jatkuvan kasvatuksen” hakkuutapa Metsänhoidon suositukset 2014
Männiköiden harvennushakkuut Ensiharvennusten toteutus hyvää tukkipuun laatua tavoitellen Ajankohdan optimointi kertymän ja tuotoksen välillä Puustot pidetään riittävän tiheinä (tuotos korkealla) Kuusen ja koivun jättäminen sekapuustoksi suositeltavaa tukin laatu ja tuotoksen määrä Kahden harvennuksen kasvatusohjelma usein toimiva Hyvälaatuisen järeän tukkipuun kasvatus vaatii kolmen harvennuksen kasvatusohjelman Heikkolaatuisilla viljavien maiden männiköillä yhden harvennuksen ohjelma ja kasvatus lyhyellä kiertoajalla antaa parhaan kannattavuuden Metsänhoidon suositukset 2014
Kuusikoiden harvennushakkuut Ensiharvennus riittävän vahvana kuitenkin maaperän viljavuus huomioon ottaen koivua ja mäntyä jätetään mahdollisuuksien mukaan sekapuuksi Täystiheinä kasvaneet taimikot ensiharvennukseen 13–16 metrin valtapituudessa Kahden harvennuskerran kasvatusohjelma useimmiten sopiva Erityisesti maannouseman vaivaamilla alueilla lehtomaisilla kankailla yhden harvennuksen malli vähentää riskejä lähtötiheys korkeintaan 1 500 puuta/ha ensiharvennusta lykätään 17–18 metrin valtapituuteen Kiertoajan loppuvaiheen harvennushakkuita vältettävä viimeisen kymmenen vuoden aikana Metsänhoidon suositukset 2014
Koivikoiden harvennushakkuut Rauduskoivikot Rauduskoivikoiden ensiharvennus tehdään voimakkaana Tavoitteena tukkikertymää toisessa harvennuksessa Yleensä kaksi harvennuskertaa antaa parhaan tuloksen Hieskoivikot Hieskoivikoiden harvennuksessa jätettävä tiheyttä riittävästi Yleensä yhden harvennuskerran kasvatusohjelma sopivin Kaksijaksoisissa puustoissa koivut kasvatetaan selvästi normaalia väljemmässä asennossa Vaihtoehtona energiapuun kasvatus ilman harvennuksia Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Esimerkki harvennuskertojen vaikutuksista Lehtomainen kangas, Etelä-Suomi © Pentti Väisänen Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Kuusikon kasvatus yhden ja kahden harvennuksen ohjelmalla Yhden harvennuksen malli edellyttää, että taimikonharvennuksen jälkeen kasvamaan jää 1 200–1 400 tainta/ha. Sekapuuna voi alkuun olla (raudus)koivua enintään 15 %. Lähtöpuusto Oletus: Yhden harvennuksen malli voi olla kilpailukykyinen erityisesti OMT:llä, jos on kohonnut lahovaurion riski varttuneella iällä 5-vuotias istutuskuusikko 1 300 kuusentainta, H 1,2 m 2 000 luontaista rk:a H 2,0 m 8 000 luontaista hk:a H 2,5 m Molemmissa aluksi taimikon varhaisperkaus, kasvamaan jää kuuset ja 1 200 raudusta + hieskoivuja 13 v iällä tehdään voimakas taimikonharvennus Kasvamaan jää 1 200 kuusta ja 100 rauduskoivua © Pentti Väisänen Metsänhoidon suositukset 2014
Kuusikon kasvatus yhden ja kahden harvennuksen ohjelmalla 1. Kasvatusohjelma: kaksi harvennusta Varhaisperkaus heti, taimikonharvennus noin 12 vuoden iällä Ensiharvennus 32 vuoden iällä ja toinen harvennus 47 vuoden iällä + päätehakkuu 60 vuoden iällä, jolloin puusto saavuttanut 29 cm järeyden (yläharvennus tehty) 2. Kasvatusohjelma: vain yksi harvennus varhaisperkaus heti, taimikonharvennus noin 12 vuoden iällä Ensimmäinen ja ainoa harvennus tehdään 35 vuoden iällä Päätehakkuu tehdään 55 vuoden iällä, järeys 28 cm Metsänhoidon suositukset 2014
1. kasvatusohjelma: Kaksi harvennusta Metsänhoidon suositukset 2014
2. kasvatusohjelma: Yksi harvennus Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Puuntuotos (m3/ha), OMT kuusikko - kaksi harvennushakkuuta, kiertoajalla 60 vuotta tai - yksi harvennushakkuu, kiertoajalla 55 vuotta Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Hakkuukertymät hakkuutavoittain (m3/ha), OMT kuusikko - kaksi harvennushakkuuta, kiertoajalla 60 vuotta tai - yksi harvennushakkuu, kiertoajalla 55 vuotta Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Nettonykyarvojen tarkastelu eri laskentakoroilla. Tarkastelu tehty metsikön ollessa 32 v. Nettonykyarvon laskennassa on otettu huomioon tulevaisuuden kasvatusjaksot lisäämällä paljaan maan arvo päätehakkuun tuloihin. Metsänhoidon suositukset 2014
Päätelmiä kahdesta kuusen harvennusohjelmasta OMT:llä Kahden harvennuksen malli on kuusen kasvatuksen vahvin ja varmin vaihtoehto normaalitilanteissa Sopii erilaisille taimikkotiheyksille, kilpailukykyinen vielä 1 100–1 400 taimitiheyksilläkin. Normaaleilla kasvatustiheyksillä kaksi harvennuskertaa on tehokkaan tukkipuun kasvatuksen ehto Antaa parhaan tuotoksen, kassavirran ja ylivertaisen tukin tuotoksen (mahdollistaa yläharvennuksen käytön) Vähemmän kasvatustiheyteen ja hakkuiden ajoituksiin liittyviä riskejä Yhden harvennuksen malli puoltaa paikkaansa etenkin, jos tyvilahon uhka on ilmeinen Puuntuotos on verrattain hyvä Antaa kilpailukykyisen NNA:n varsinkin yli 4 % korkokannoilla Voi tuottaa jopa kahden harvennuksen mallia paremman taloustuloksen, jos puuston lahovikaisuus leikkaa tukkisaantoa 55 vuoden jälkeen Metsänhoidon suositukset 2014
Ala- ja yläharvennusten vertailu mäntyvaltaisessa sekametsikössä Kohteena kainuulainen tuoreen kankaan mäntyvaltainen metsikkö, jossa sekapuuna reilusti kuusta + hieman koivua Taimikonhoitovaiheessa ja ensiharvennuksessa yhtenäinen käsittely Toisessa harvennuksessa käsittelyt erilaisia Alaharvennuksena Yläharvennuksena noin 100 valtapuuta pois jätetään reilusti kuusta sekapuuna tukiksi järeytymään Tavoitteena sama järeys päätehakkuussa Yläharvennetun kiertoaika jatkuu esimerkkitapauksessa 13 v. Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Männikön ala- ja yläharvennus Väli-Suomen tuoreella kankaalla, kiertoaikoina 82 ja 95 vuotta Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Ala- ja yläharvennusten vertailu männyllä Lähtöpuusto ja kasvatusohjelmat, esimerkki Paltamosta 10-vuotias männyn istutustaimikko, Paltamo 996 d.d. 1 800 mä, h 3,0m + 500 luontaista kasvatuskelpoista kuusentainta, h 1,0 m + runsaasti luontaisesti syntynyttä hies- ja rauduskoivua, h 4–5 m Kasvatusohjelma, alaharvennukset 12 v taimikonharvennus tiheyteen 1 800 mäntyä, 500 kuusta ja 100 rauduskoivua 40 v alaharvennus tiheyteen 1 200 r/ha, poistuma 45 mottia 60 v alaharvennus tiheyteen 650 r/ha, poistuma 62 mottia 82 v päätehakkuu, hakkuukertymä 236 mottia, keskiläpimitta suosituksen mukainen alaraja 24 cm Kasvatusohjelma, alaharvennus + lievä yläharvennus 60 v lievä yläharvennus tiheyteen 750 r/ha, poistuma 77 mottia 95 v päätehakkuu, hakkuukertymä 293 mottia, keskiläpimitta suosituksen mukainen alaraja 24 cm Metsänhoidon suositukset 2014
Kaksi alaharvennusta, 82 vuotta Metsänhoidon suositukset 2014
Alaharvennus + lievä yläharvennus, 95 vuotta Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Männikön hakkuukertymä toisessa harvennushakkuussa 60 vuoden iällä. Tehty 1. ala- ja 2. yläharvennus (Paltamo 992 d.d.) Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Puunmyntitulot männikön toisesta harvennushakkuusta 60 vuoden iällä. Tehty 1. ala- ja 2. yläharvennus (Paltamo 992 d.d.) Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Vuosittainen puuntuotos m3/ha/v ala- ja yläharvennuksin käsitellyssä tuoreen kankaan männikössä Kiertoaikoina 82 v ja 95 v (Paltamo 992 d.d.) Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Päätelmiä ala- ja yläharvennuksen vaikutuksista tuoreen kankaan mäntyvaltaisessa metsikössä Yläharvennus parantaa toisen harvennuksen kokonaiskertymää lähes neljänneksellä Tukin saanto yli kolminkertaistuu Hakkuutulo kasvaa runsaat neljä viidesosaa alaharvennukseen verrattuna Poistuman keskijäreys kasvaa, mikä alentaa korjuukustannuksia Yläharvennus oikein tehtynä vaatii toteuttajalta taitoa Yläharvennus kasvattaa kiertoaikaa, kokonaistuotosta ja vuosittaista puuntuotosta Samaan järeyteen kasvattaminen pidentää kiertoaikaa 13 vuotta Kuitupuun tuotos kiertoaikana säilyy lähes samana Tukkipuun tuotos kasvaa yli kaksi viidesosaa alaharvennukseen verrattuna Vuosittainen kuitupuun tuotos laskee 12 %, tukin nousee peräti 23 %, siitä osa kuusitukkia Nettotulojen nykyarvo yläharvennuksin käsiteltäessä on korkokannoilla 1–4 % parempi ja vielä 4–5 % korkokannoilla tasaväkinen alaharvennuskäsittelyn kanssa Yläharvennuksen maltillinen käyttö männiköiden myöhemmissä harvennuksissa parantaa selvästi metsätalouden kannattavuutta Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Kuusikon ala- ja yläharvennus Väli-Suomen lehtomaisella kankaalla, kiertoaikoina 67 ja 75 vuotta Metsänhoidon suositukset 2014
Ala- ja yläharvennusten vertailu lehtomaisen kankaan kuusikossa Kohteena yläsavolainen istutuskuusikko, jossa sekapuuna hieman koivua Taimikonhoitovaiheessa ja ensiharvennuksessa yhtenäinen käsittely Toisessa harvennuksessa käsittelyt erilaisia; Alaharvennuksena Yläharvennuksena Tavoitteena sama järeys päätehakkuussa Yläharvennetun kiertoaika jatkuu esimerkkitapauksessa 8 v Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Ala- ja yläharvennusten vertailu lehtomaisen kankaan kuusikossa Lehtomaisen kankaan 12-vuotias kuusentaimikko, h 5,0 m Lisänä luontaista 3-metristä kuusta sekä hies- ja rauduskoivua + leppää, pituus 6–7 m Taimikonharvennus molemmissa tehdään heti tiheyteen 1 800 kuusta ja 200 rauduskoivua Kaksi alaharvennusta 67 v Ensiharvennus tehdään alaharvennuksena 32 v iällä, 1 100 r/ha Toinen harvennus tehdään alaharvennuksena 50 vuoden iällä, 650 r/ha Päätehakkuu tehdään suositusten mukaisen järeyden 28 cm täytyttyä 67 vuoden iällä (26–30 cm) Alaharvennus + lievä yläharvennus 75 v Ensiharvennus tehdään alaharvennuksena 32 vuoden iällä, 1 100 r/ha Toinen harvennus lievänä yläharvennuksena 50 vuoden iällä, 750 r/ha Päätehakkuu tehdään suositusten mukaisen järeyden 28 cm täytyttyä 75 vuoden iällä (26–30 cm) Metsänhoidon suositukset 2014
Kaksi alaharvennusta, kiertoaika 67 vuotta Metsänhoidon suositukset 2014
Ala- ja yläharvennus, kiertoaika 75 vuotta Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Kuusikon hakkuukertymä toisessa harvennushakkuussa 50 vuoden iällä tehdyssä ala- ja yläharvennuksessa (Lapinlahti 1 083 d.d.) Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Puunmyntitulot kuusikon toisesta harvennushakkuusta 50 vuoden iällä. Tehty 1. ala- ja 2. yläharvennus (Lapinlahti 1 083 d.d.) Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Vuosittainen puuntuotos ala- ja yläharvennuksessa Kiertoaikoina 67 v ja 75 v (Lapinlahti 1 083 d.d.) Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Päätelmiä ala- ja yläharvennuksen vaikutuksista lehtomaisella kankaan kuusivaltaisessa metsikössä Yläharvennus parantaa toisen harvennuksen kokonaiskertymää Tukin saanto yli kaksinkertaistuu Hakkuutulo kasvaa runsaat kaksi kolmasosaa alaharvennukseen verrattuna Poistuman keskijäreys kasvaa, mikä alentaa korjuukustannuksia Yläharvennus kasvattaa kiertoaikaa ja kokonaistuotosta Samaan järeyteen kasvattaminen pidentää kiertoaikaa 8 vuotta Kuitupuun tuotos alentuu runsaan kymmenesosan alaharvennuksiin verrattuna Tukkipuun tuotos kasvaa yli neljäsosalla alaharvennukseen verrattuna Vuosittainen puun kokonaistuotos kohentuu hieman, noin neljä prosenttia alaharvennukseen verrattuna Yläharvennuksen maltillinen käyttö parantaa metsätalouden kannattavuutta Metsänhoidon suositukset 2014
Sekametsien hoidon erityispiirteitä Lievä puulajisekoitus on yleisin ja myös tavoiteltava tilanne Useamman puulajin aito sekametsä on vaativampi kasvattaa erilainen kasvurytmi hoidon ja hakkuiden ajoitus kaksijaksoisuus hoidon ja hakkuiden ajoitus Luonnon monimuotoisuuden, maiseman ja riistan kannalta sekapuustoisuus on eduksi Sekametsästä voi saada laadultaan parempaa puuta ja tuotosta, esimerkiksi kuusi männikössä ja koivikossa tai koivu kuusikossa ja männikössä Suositeltavia sekapuustoissa kasvatettavia ovat esimerkiksi vanerikoivujen kasvatus sekapuuna kuusikoissa kuusen kasvatus tukkipuuksi sekapuuna männiköissä etenkin viljavilla kohteilla koivun kasvatus sekapuuna tukkipuuksi heikohkolaatuisissa viljelymänniköissä männikön alle syntyneen hyvän alikasvoskuusikon kasvatus turvemailla Metsänhoidon suositukset 2014
Metsänhoidon suositukset 2014 Hoitamattomat nuoret kasvatusmetsät ja niiden käsittely harvennushakkuilla Aiempiin suosituksiin ja energiapuuhakkuun ohjeisiin verrattuna on tarkennettu käsittelyjen ohjeistusta Puuston pituus, puulaji, kasvupaikka ja tavoiteltava kasvatusohjelma määrittävät ensimmäisen harvennuksen voimakkuutta ja puuvalintaa Runkolukuohjeet kasvupaikoittain, puulajeittain ja pituusluokittain Kaksijaksoisena kasvatettaville omat suositustiheydet Turvemaiden hieskoivikoille uusia kasvatusohjelmia Oikein tehty ensiharvennus (esim. aines- ja energiapuuhakkuu) luo edellytykset metsikön mahdollisimman hyvälle kehitykselle Metsänhoidon suositukset 2014
Luonnonhoitoa painottava (ensi)harvennus Luonnon- ja riistanhoitoa painottavalle metsänomistajalle Valmis tinkimään puuntuotannosta Tavoitteena metsän rakenteen monipuolistaminen Vaihteleva harvennustiheys - puuston harventamattomia kohtia ja pieniä reikiä Sekapuustoisuuden suosiminen Vapautetaan alikasvosta Edistetään kenttäkerroksen valoisuutta Lahopuun lisääminen tekopökkelöillä Voi toimia siirtymähakkuuna kohti eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta. Metsänhoidon suositukset 2014