Metsänhoidon suositukset

Esitys aiheesta: "Metsänhoidon suositukset"— Esityksen transkriptio:

1 Metsänhoidon suositukset
Kulttuuriperintö, maisema ja monikäyttö Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

2 Esityksen käyttöehdot
Voit vapaasti: Jakaa — kopioida ja jatkolevittää materiaalia missä tahansa välineessä ja muodossa Muuntaa — muokata ja jalostaa materiaalia Seuraavilla ehdoilla: Logot — Jokaisessa diassa pitää näkyä Tapion ja maa- ja metsätalousministeriön logot Viittaus — Jokaisessa diassa tulee olla viittaus ”Metsänhoidon suositukset 2014” Merkintä muutoksista — Jos muokkaat diaa (lisäät tai poistat tekstiä/kuvia), on siitä oltava maininta. Perusperiaate: diasta tulee selvitä, mikä on alkuperäistä ja mikä on muokkaamaasi materiaalia Metsänhoidon suositukset 2014

3 Kulttuuriperintökohteiden turvaaminen
Uutta: Kulttuuriperintökohteiden selkeä esittely kiinteinä muinais-jäännöksinä ja metsänomistajan omalla päätöksellä säilytettävinä kulttuuriperintökohteina. Museoviraston muinaisjäännös-rekisterin noin kohdetta ollaan siirretty/siirtämässä metsään.fi –palveluun. Mahtavaa. Miten innostaa metsänomistajia kerää-mään tietoa kulttuuriperintö-kohteista, kuten KMO2015:aan on kirjoitettu tavoitteeksi? Poika seisoo pyyntikuopassa Vaalan Martinkannassa, kohde on suojeltu muinaismuistolain nojalla, pääosin tasaisen hiekkakankaan alueelle olevan muinaisen rantatörmän reunaa kiertäen. Pyyntikuopat ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan suurimmillaan noin 6,5 m ja syvyydeltään noin 1,5 m. Kuoppia on noin 1,7 km:n pituisella matkalla.. ©Airi Matila

4 Kun työmaalla on pienialainen kulttuuriperintökohde
Uutta: Hoitotöistä voidaan tuotteistaa työpalvelu yrittäjille Varmistetaan, että kohde on maanomistajan ja muiden työmaalla työskentelevien tiedossa Kohteen ylitse ei ajeta koneilla eikä sen päälle kaadeta puita Hakkuutähteitä tai puutavaraa ei varastoida tai jätetä kohteen päälle Ympärille voidaan tehdä tekopökkelöitä, jotka toimivat kohteen rajauksen merkkeinä vuosikymmenten ajan sekä edistävät samalla monimuotoisuutta Pystypuita tai taimikkoa ei jätetä kohteen päälle Kohde rajataan mahdollisen suoja-alueen kanssa maanmuokkauksen ja metsänviljelyn ulkopuolelle. Yhteistyö kiinteiden muinaisjäännösten kohteilla

5 Metsämaiseman hoito Uutta ovat seuraavat:
Maisemanhoidon suunnittelun lähtökohtana ovat metsänomistajan tavoitteet sekä kasvupaikan laatu ja puuston rakenne. Talousmetsissä maiseman suunnitteluun on suositeltavaa paneutua niissä kohteissa, jotka näkyvät lähi- tai kaukomaisemassa. Maisemanhoidon suunnittelussa pohditaan seuraavia kysymyksiä: Mikä on maiseman arvo? Millainen on tavoiteltava maisema? Mikä on metsänomistajan tavoite? Millaisilla ratkaisuilla metsänomistajan metsän- ja maisemanhoidolliset tavoitteet parhaiten toteutuvat? Onnistuneet maisemanhoidolliset ratkaisut hyödyttävät monimuotoisuutta ja vesiensuojelua.

6 Maisemanhoito lähi- ja kaukomaisemassa
Hakkuualan rajaus Hakkuun toteutus Rantakaistat ja avosoiden reunat Säästöpuut Metsän kasvatustapa Teiden varret ©Airi Matila

7 Metsien monikäyttö Uutta: Teksti ja luettelo jokamiehenoikeuksista
Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa asuvan tai oleskelevan oikeuksia käyttää luontoa riippumatta alueen omistajasta. Jokamiehenoikeutta käyttävä vastaa itse siitä, ettei toiminnallaan vahingoita toisen omaisuutta tai haittaa maanomistajan maankäyttöä. Uutta: Uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia on kehitetty ja kehittymässä metsien monikäyttöön. ©Martti Kuusinen

8 Jokamiehenoikeudet lyhyesti
Jokainen Suomessa asuva tai oleskeleva saa liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla, pelloilla, viljelyksillä tai muilla erityiseen käyttöön otetuilla alueilla siten, ettei siitä koidu maanomistajalle haittaa oleskella tilapäisesti tai leiriytyä toisen maalla siellä, missä liikkuminen jalan, hiihtäen tai pyöräillen on sallittua poimia rauhoittamattomia metsämarjoja, sieniä, kukkia ja yleensä ruohomaisia kasveja sekä pihlajan- ja katajanmarjoja kerätä maahan pudonneita risuja, lehtiä, neulasia, käpyjä, pähkinöitä, tuohta tai kaarnaa kerätä ruohomaisia yrttejä pienessä määrin kotitarvekäyttöön.

9 Virkistyskäyttö Uutta aiempaa laajempi määritelmä: Metsien virkistyskäyttö tarkoittaa kaikenlaista oleskelua ja liikkumista metsissä vapaa-aikana. Uutta: Omatoiminen metsätyö merkitsee monelle metsänomistajalle virkistäytymistä ja vaihtelua arkeen ja työelämän paineisiin. Tällöin hänellä on mahdollisuus saada liikuntaa ja ylläpitää terveyttä sekä nauttia luonnossa olemisesta. Uutta: Ulkoiluun soveliaat metsät ovat monipuolisia, turvallisia, elämyksellisiä ja helposti saavutettavissa. Näitä piirteitä voidaan toteuttaa metsänkäsittelyssä esimerkiksi avaamalla maisemaa ja suosimalla eri puulajeja. Metsän vaihteleva rakenne lisää elämyksellisyyttä. Uutta: Kysyntä metsien virkistyskäytölle voi tuoda metsänomistajalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

10 Metsä hyvän olon lähteenä
Uutta tutkimustietoa käytettävissä -> uusi sisältö Metsillä on suuri merkitys ihmisten aineet-tomaan hyvinvointiin. Metsä lisää fyysistä, henkistä ja sosiaalista terveyttä. Metsässä liikkumiseen motivoivat muun muassa luonnosta saadut elämykset, yhtei-söllisyys, mutta myös mahdollisuus olla yksin. Hyvinvointivaikutusten saamiseksi metsässä ei tarvitse tehdä tai suorittaa mitään erityistä, pelkkä oleskelu riittää. Tapion ja SMK:n yhteinen Luontomatkailu ja METSO -hanke 2014–2016 vie eteenpäin tätä teemaa. Terveyttä määriteltäessä painotetaan ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluu myös sosiaalinen terveys. Ihminen on sosiaalisesti terve, kun hän osallistuu opiskeluun, harrastuksiin tai työntekoon ilman suurempia vaikeuksia. Ihminen on sosiaalinen olento, joten tarvitsemme kyvyn luoda ystävyyssuhteita. Tietysti olemme myös yksilöitä, joten toiset tarvitsevat ihmiskontakteja enemmän kuin toiset. Sosiaalisesta terveydestä puhuttaessa käytetään myös sellaisia käsitteitä kuin sosiaalinen tuki tai sosiaalinen pääoma. Sosiaalinen tuki on yksilölle annettua tukea. Se voi olla läheisten tai kavereitten antamaa henkistä taikka aineellista tukemista. Tai se voi olla kunnan sosiaali- ja terveystoimen antamaa sosiaalista ja taloudellista tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Sosiaaliseksi pääomaksi sen sijaan kutsutaan ryhmässä/ kulttuurissa vallitsevia toimintoja, jotka edistävät sosiaalista terveyttä. Tällaista pääomaa ovat esimerkiksi erilaiset traditiot, auttamisen halu, vanhuksista huolehtiminen ja erityisesti tietoisuus siitä, että kuuluu johonkin ryhmään. Sanotaankin, että yksilö voi niin hyvin, kuin se yhteisö johon hän kuuluu. Sosiaalista terveyttä on vaikea suoranaisesti määritellä, mutta sen häiriöt näkyvät selvästi yhteiskunnassamme. Suomalaisessa yhteiskunnassa näitä ovat erityisesti: henkinen ja fyysinen väkivalta, syrjäytyminen, yksinäisyys, itsemurhat ja alkoholismi. ©Airi Matila

11 Keruutuotteet Uusia keruutuotteita: villiyrtit palleroporonjäkälä
koivunmahla pihka pakurikääpä ©Airi Matila ©Airi Matila

12 Luomukeruutuotteet Kokonaan uusi sisältö:
Luonnonmukaisesti tuotetuille keruutuotteille on kehittymässä kysyntää. Syötävien luonnonvaraisten kasvien markkinoiminen luonnonmukaisesti tuotettuna edellyttää keruualueen ja keruuta harjoittavan yrittäjän kuulumista luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään. Metsissä käytettäviä, luomualueella sallittuja aineita ovat muun muassa puuntuhka maanparannusaineena, monisärmiövirus mäntypistiäisten torjunnassa ja harmaaorvakkasieni juurikäävän torjunnassa. Kiellettyjä aineita ovat muun muassa kemialliset lannoitteet, heinäntorjunnassa käytetyt torjunta-aineet, hirvien karkottamisessa käytetyt aineet ja urea juurikäävän torjunnassa.

13 Riistanhoito ja metsien käsittely
Uutta sisältöä: Kenttäkerroksen ja erityisesti mustikan merkitys kanalintujen poikasille. Kanalintujen poikaset syövät mustikanvarvikosta toukkia, kukkia ja lehtiä. Uutta: Riistan hoitoa painottava metsänomistaja välttää metsän liikaa siistimistä, käsittelee riistalle merkityksellisiä kohteita varoen ja säilyttää lehtipuuosuuden havupuuvaltaisissa metsissä. Uutta: Hoitamattomat tiheät metsät eivät paranna riistan elinoloja. Uutta: Metsästys- ja riistamatkailu on kehittyvä palvelukokonaisuus, joka tuo hyötyä metsänomistajalle ja palveluntarjoajalle.

14 Riistan suosiminen metsänkäsittelyssä
Miten jalkauttaa mh-suositukset metsästystä harrastaville metsänomistajille? Säästetään riistatiheikköjä hakkuissa = alikasvosta. Oikea-aikaiset harvennushakkuut ovat eduksi kanalinnuille. Mustikkaa voidaan suosia lisäämällä valoa metsiin harvennushakkuilla, jättämällä isoja säästöpuuryhmiä runsasvarpuisiin kohtiin sekä kasvattamalla metsää eri-ikäisrakenteisena.