Ongelmien synty ja kustannusten luonne Projektipäällikkö Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön –hanke Aleksisi Kiven katu 24 C 33200 Tampere 045-86722 118 jukka.ohtonen@sosiaalikehitys.com

Yhteiskunnallinen ja tiedollinen kehys nuorten koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen Määrälliset tiedot ilmiöiden laajuuden tunnistaminen Opiskelu Työssäkäynti Koulunkäynti Perheenjäsenet Normatiiviset reunaehdot lait, säädökset Nuoren oma elämismaailma Lebenswelt Vallitsevat toimintakäytännöt Sukulaiset Harrastaminen Ystävät Henkilökohtaiset kokemukset Sisällölliset tiedot ilmiöiden luonteen tunnistaminen

Syrjäytymisen määrittelyjä 1. Syrjäytymisen yksiselitteinen määrittely puuttuu. Syrjäytyminen määritellään: yksilöä yhteiskuntaan yhdistävien siteiden heikkoudeksi Raunio K. (2006): Syrjäytyminen – Sosiaalityötä kiinnostavia näkökohtia. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki kasautuneeksi huono-osaisuudeksi, jossa yhdistyvät pitkäaikainen tai toistuva työttömyys, toimeentuloon ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat sekä syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta Hallinnonalojen välisen syrjäytymistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2003:20. Helsinki. historialliseksi prosessiksi, jossa toisiaan seuraavat vaiheet muodostavat noidankehän Siljander P, Ulvinen V-M. (toim.) (1996): Syrjäytymisestä selviytymiseen. Vaikeuksien kautta elämänhallintaan. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 66/1996.

Syrjäytymisen määrittelyjä 2. Aikaisempaa syrjäytymiskeskustelua ja Valtiontalouden tarkastusviraston huomioita 2007 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Toiminnantarkastuskertomus 146/2007. Edita. Helsinki - jos nuori ajautuu sosiaalisesti huono-osaiselle elämän uralle ja syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta, tästä aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta (s. 7). - ”Tarkastuksen perusteella nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden pirstaleinen kokonaisuus on osittain seurausta nykyisen lainsäädännön ja muiden toimintaa ohjaavien säädösten ongelmista.” - Nykyinen lainsäädäntö ei tue parhaalla mahdollisella tavalla toimivaa hallinnonalojen välistä ja moniammatillista yhteistyötä.” … ”Paikallisella tasolla ja käytännön moniammatillisessa yhteistyössä ongelmat liittyvät erityisesti salassapitosäädösten tulkintaan.”… ”Tarkastuksessa havaittiin, että syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden kokonaisvaikuttavuuden arviointi on käytännössä mahdotonta.” (s. 8).

- yhteistyö Oulun kaupungin nuorisotoimen kanssa (koordinaatti.fi) Opit käyttöön -hanke Kuntien monialaisen yhteistyön opaskirja ja verkkojulkaisu sekä ajankohtaisseminaarit - yhteistyö Oulun kaupungin nuorisotoimen kanssa (koordinaatti.fi) MONIALAISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kirsti Mäenpää / Ulla Rasimus: Hämeenlinna ja Kangasala MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSET MONIALISESTA YHTEISTYÖSTÄ Jani Ursin: kirjallinen työskentely Tapio Kuure: aineistojen keruumatkat: Ruotsi ja Norja KOULUPUDOKKUUDEN JA SYRJÄYTYMISEN KUSTANNUSLASKENTA Tuomas Leinonen: SATAEDU ja Kokemäen kaupunki Jukka Ohtonen: kustannuskäsitteet , koulutuksellinen syrjäytyminen NUORTEN KUULEMINEN JA ASUINKUNTAIDENTITEETIN VAHVISTAMINEN Jukka Ohtonen: yhteistyössä Kangasalan kunta, kaavoitus, koulutoimi Tapio Kuure: verkostokysely (Fontain Park Oy), Kangasalayhteistyö TIETOJÄRJESTELMÄT TUKEMAAN MONIAISTA YHTEISTYÖTÄ (TULOSSA) HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUKEMAAN MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ (TULOSSA)

Hyvinvointivaltio ja kansalaisyhteiskunta nuorten asemaa ohjaava yhteiskunnallinen muutos

Pienituloisuusaste vuonna 2009 ja muutos (%) Euroopan maissa vuosina 2005–2009 12. Tilastokeskus: Tulonjaon muutokset Euroopassa vuosina 2005–2009

Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa Suhteellinen köyhyys on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1990 jälkeen Pienituloisia (alle 60% mediaanitulosta) oli 13% väestöstä vuonna 2010

Työpaikkojen määrän muutos koulutuksen mukaan 1990-2010 Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste - 453 000 Kovimmin kilpaillut työpaikat Keskiaste + 145 000 Alempi korkeakouluaste + 167 000 Ylempi korkeakouluaste + 158 000 Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa – keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012. Työllisyysaste Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 60% Keskiaste 80% Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä 10 vuotta miehiä myöhemmin. Korkeakouluaste 90% Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa – keinä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012.

Työttömät 17-29 –vuotiaat 2000-2010

Kotitalouksien tulot koulutuksen mukaan vuosina 1990-2009

Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen suhde sekä devalvaatiot 1961-2010

ja kuinka Suomesta tuli nettoluovuttajasta vastaanottajamaa Muuttoliike 1946-2010 ja kuinka Suomesta tuli nettoluovuttajasta vastaanottajamaa Koko sodan jälkeisenä aikana (1945-2009) Suomesta on muuttanut ulkomaille 883 000 henkilöä ja ulkomailta Suomeen 728 000. Suomesta on siis vuoden 1945 jälkeen muuttanut 155 000 henkilöä enemmän ulkomaille, kuin ulkomailta on muuttanut Suomeen.

Suomessa asuvien ikäjakauma äidinkielen mukaan vuonna 2010

Suomessa asuvien ikäjakauma äidinkielen mukaan vuonna 2010

29-vuotiaiden kohortin koulutus- ja työtietoja äidinkielen mukaan vuonna 2009

Vain peruskoulun suorittaneet 29-vuotiaat äidinkielen mukaan vuosina 1990-2010

29-vuotiaat, vain peruskoulun suorittaneet vuonna 2010

30-34 –vuotiaiden suorittamat tutkinnot koulutusasteen mukaan vuonna 2010 Koko maa Satakunta

Tutkinnon suorittaneiden % -osuus 30-24-vuotiaista maakunnittain vuonna 2010

Tutkinnon suorittaneet 30-24-vuotiaista koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010

Tutkinnon suorittaneet 25-29-vuotiaista koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010

29-vuotiaiden kohortin koulutus- ja työtietoja v. 2009 Maakunta Kaikki 29-vuotiaat yhteensä Ylioppilastutkinnon tai vastaavan suorittaneet Henkilöt, joilla ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Yhteensä Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%) (%) Koko maa yhteensä 67080 18 10 14 15 41 Uusimaa 22682 13 12 19 37 Varsinais-Suomi 5873 11 45 Satakunta 2271 21 8 22 16 * 44 Kanta-Häme 1822 7 17 Pirkanmaa 6610 43 Päijät-Häme 2242 Kymenlaakso 1889 24 16 52 Etelä-Karjala 1423 Etelä-Savo 1320 20 46 Pohjois-Savo 2626 Pohjois-Karjala 1754 Keski-Suomi 3344 Etelä-Pohjanmaa 2059 6 36 Pohjanmaa 2179 Keski-Pohjanmaa 796 Pohjois-Pohjanmaa 5197 9 Kainuu 760 4 Lappi 1883 Ahvenanmaa 350 27 *Satakunnassa on tällä hetkellä arviolta 4 500 nuorta (16-29v), jotka eivät hanki perusasteen jälkeistä koulutusta. Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin seminaarissa esittämä taulukko.

Koulutuksen keskeyttäneet 2009/-10 Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin seminaarissa esittämä taulukko. Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan % lkm Koulutussektorit yhteensä 5,5 27 624 Lukiokoulutus 2 2 046 Ammatillinen koulutus 8,1 10 359 Ammattikorkeakoulukoulutus 6,4 8 202 Yliopistokoulutus 4,9 7 052 Lukujen lähde: Tilastokeskus

Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet lukuvuonna 2009-2010, kaikki koulutusalat Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin seminaarissa esittämä taulukko.

Koulutuksen kokonaan keskeyttäneet 2009/10 ammatillinen koulutus maakunnittain

Syrjäytymisprosessi ja yhteiskunnan toimet 7 500 /v suorittaa vain peruskoulun (n. 12% ikäluokasta) 60 000 on koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella 60 000 17-29 –vuotiasta on työttömänä 50 000 on syrjäytynyt ja näistä 32 000 ei näy tilastoissa ja neljännes on maahanmuuttajataustaisia 40 000 perusaste & työmarkkinoiden /koulutuksen ulkopuolella 40 000 15-29v käyttää psyyken- tai unilääkkeitä 13 000 16-29v on eläkkeellä, joista 10 000:lla psyyken ongelmia 3 400 on ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä 200 15-29v tekee itsemurhan 100 vankilassa …

Erityisopetukseen siirretyt peruskoulun oppilaat vuonna 2010 Vuosiluokat Peruste Esiopetus 1-6 7-9 Lisäopetus Yhteensä Vaikea kehitysviivästymä 252 1561 859 77 2749 – joista vaikeimmin kehitysvammaisia 147 757 395 56 1355 Lievä kehitysviivästymä 278 3680 3514 70 7542 Aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava 79 4590 2635 40 7344 Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus 11 3268 2582 33 5894 Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 47 815 503 17 1382 Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisen vaikeudet 392 5923 3541 9873 Näkövamma 12 145 86 9 Kuulovamma 24 250 140 6 420 Muu syy 134 5652 5434 34 11254 1 229 25 884 19 294 303 46 710 Osuus peruskoulun oppilasmäärästä, % 9,3 7,5 10,4 23,4 8,5 Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu].

Sataedussa opintonsa keskeyttäneiden elämäntilanne tänään Toiminta nyt (%) Toimeentulo (%) Työssä Opiskelemassa Työtön Palkka Opintotuki Toimeentulotuki 31 38 47 23 29 Tyytyväisyys elämään (%) Siviilisääty (%) Kyllä Ei Eos Naimaton Naimisissa Eronnut 90 5 83 13 4

Kustannusten kohdentuminen

18-75 -vuotiaat pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2009 sekä 40-74 -vuotiaiden vertailu suhteessa syntymäkohortin kokoon

Terveyspalvelujen käyttö Suomenkin osalta tiedetään, että alempiin sosiaaliryhmiin lukeutuvat ja vähemmän koulutetut ihmiset sairastavat eniten. Tästä huolimatta ylempiin sosiaali- ja tuloluokkiin kuuluvat ja pitkälle koulutetut käyvät muita enemmän: terveystarkastuksissa, seulontatutkimuksissa, hammashoidossa, fysikaalisessa hoidossa ja käyttävät lääkäripalveluja tarpeeseen suhteutettuna enemmän kuin heikommassa sosiaalisessa asemassa ja vähäisemmällä koulutuksella olevat kansalaiset. Häkkinen U, Alha P, toim. (2006): Terveyspalvelujen käyttö ja sen väestöryhmittäiset erot. Terveys 2000 -tutkimus.. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B10 / 2006. Helsinki.

Terveyspalvelujen saatavuus Perusterveydenhuollon saatavuudessa ilmenee selkeät tuloryhmittäiset erot. 21 OECD -maan vertailussa Suomi sijoittuu heikoimmin perusterveydenhuollon lääkärissäkäyntien ja toiseksi heikoimmin erikoissairaanhoidon lääkärissäkäyntien tasa-arvon suhteen. OECD esitti vuonna 2005 Suomelle 20 suositusta, joista ensimmäinen on juuri väestön yhdenvertaisuuden parantaminen lääkäriin pääsyssä. http://www.oecd.org/dataoecd/40/57/35817834.pdf Ks. myös Valtonen H. (2006): OECD, rakenteet ja politiikka. Sairaala-lehti 3/2006.

Pätkätyöt ja terveys ”Tutkimus osoitti, että terveysongelmaisten pätkätyöläisten on vaikea vakiinnuttaa työuraansa. Kun pätkätyösuhteita jatketaan, suositaan terveitä. Toisaalta havaittiin, että pätkätyönkin menettäminen huonontaa henkistä hyvinvointia ja yleistä terveydentilaa.” Tilapäisenä kunnan töissä II -tutkimus Virtanen P. (ym.). Työsuojelurahasto. 2005. http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/hanke?h=101295

Vain peruskoulun suorittaneet 25-vuotiaat äidinkielen mukaan vuosina 1990-2010

Tutkinnon suorittaneet (%) 15-29-vuotiaista maakunnittain vuonna 2010

Tutkinnon suorittaneet (%) 15-29-vuotiaista koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010