Rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvaa biotalouden osaamista Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen tapaaminen 24.10.2013 Anne Pesola Kehitysjohtaja , projektipäällikkö Kannuksen kaupunki

Asukasluku 31.12.2012: 182 800 (3 %)

Elinkeinoelämän suhdannenäkymät Biolaaksossa

Elinkeinorakenne

Luonnonvara-alan t&k-organisaatioita OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI

Sektoritutkimuslaitokset Metla Kannus Tukimusaiheita Metsäenergia Biojalostus Suometsät Maankäytön muutokset Metsäsuunnittelu Polttoaineanalytiikkaan erikoistunut laboratorio 25 henkilöä MTT Kannus Tutkimusaiheita Turkiseläinten ravitsemus ja hyvinvointi Eläinsuojien ympäristövaikutukset 4 henkilöä + Tutkimustila Luova Oy GTK Länsi-Suomi, Kokkola Maankäyttö ja ympäristö Energia ja raaka-aineet Noin 40 henkilöä

Metla, MTT ja RKTL

Yliopistotason koulutus ja tutkimus Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot Maisteriopinnot, avoimet yliopisto-opinnot ja jatko-opinnot tieteenaloja mm. soveltava kemia (bioenergia), luonnontieteet, tietotekniikka, yhteiskunta/aluetieteet ja sosiaalityö, kauppatieteet, terveystieteet Noin 5000 opiskelijaa ja 100 htv Oulun Eteläisen Instituutti Oulun yliopiston alueyksikkö Nivalassa Yliopistollista tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja koulutusta Laguna-tutkimuskeskus ja maanalaisfysiikan tutkimusryhmä mikroyrittäjyyden tutkimus, RFMedia-laboratorio

Centria ammattikorkeakoulu AMK-tutkintoja mm. Kemiantekniikka (kaivosala, uusiutuva energia, environmental chemistry and technology, teknologiajohtaminen) Tuotantotalous (mm. puutuotetekniikan syventävät opinnot, toimitusketjun hallinta, robotiikka ja tuotantoautomaatio) Kone- ja tuotantotekniikka (mekaniikka ja rakennesuunnittelu, käynnissäpito, lämpö- ja energiatekniikka) Tradenomi Turkistuotteiden jatkojalostuksen koulutusta Monipuoliset laboratoriot Aktiivista t&k-toimintaa n. 3300 opiskelijaa

Keski-Pohjanmaan tutkimusinfra Laboratoriot (Pohjoismaisella tasolla mittava kokonaisuus) AMK: kemian laboratoriot (yhteiskäytössä yliopistokeskuksen kanssa): tehdasmittakaavainen koelaboratorio Chemplant, akkulaboratorio (kuivatestitila) Ketek Oy: 14 laboratoriota Metla: polttoaineanalytiikka, orgaanisten komponenttien määritys MaintPartner-tutkimuslaboratoriot Tutkimusmetsät ja – suot Huomioitava, että alueella on potentiaalista käyttää uusia, nykyaikaisia karjatiloja sekä elintarvikealan, puunjalostuksen ja bioenergian yrityksiä testausympäristönä Lisäksi meillä on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä (60 yritystä), joka tarjoaa mahdollisuuksia biomassojen jatkojalostukseen, aine- ja energiavirtojen hyödyntämiseen ja /tai lopputuotteiden käyttöön.

Luonnonvara-alan hankerahoitus 2007-2013 Keski-Pohjanmaan organisaatioita toteuttajina, EU-osarahoitteiset hankkeet

Biolaakson kansainväliset yhteistyökumppanit tutkimuksessa ja kehityksessä Ruotsi Norja Ranska, Italia, Espanja, Kreikka Viro, Latvia, Kiina Luulajan teknillinen yliopisto - NTNU, Trondheim - University of Genoble Uumajan yliopisto - Det Konglige Landbruks- og - Universite de Savoie Upsalan yliopisto -Matdepartement/Norjan maatalous- - University of Poiters ETC Piteå ministeriö - University of Lille Sveriges lantbruksuniversitetet (SLU) - Nordland Fylkeskommune - University of Cordoba Västerbottens länstyrelse - Skog og Landskap, Norge - Aristotle University of Thessaloniki Processum - Västernorrland Fylkeskommune - Maakuntaliitto Lorraine, Met KHT - SILAVA, Latvia - Linnaeus University - CFA EPL Agro, Lorainne - Shanghai University - Donghua University

Biotalouselinkeinojen merkitys alueella Biolaakso liiketoimintaympäristönä

Aines- ja energiapuun tuotanto

Puunjalostus

Puunjalostus (n. 1100- 1200 htv)

Bioenergia

Bioenergia "Vettä polttavasta" hakepolttimesta ensimmäinen kaupallinen laitos (YLE Savo 4.9.2013) Pohjois-Savossa kehitetystä metsähakepolttimesta on valmistunut ensimmäinen kaupallinen laitos Lestijärvelle, Keski-Pohjanmaalle. Laitteen kehittänyt yritys on rakentanut Lestijärven hakeosuuskunnan käyttöön sähköä ja kaukolämpöä tuottavan polttolaitoksen, jonka teho on 1,2 megawattia. Hakeosuuskunta on paikallisten metsänomistajien omistuksessa. Osuuskunta myy hakepolttimella tehdyn sähkön valtakunnan verkkoon ja kaukolämmön Lestijärven kirkokylän kaukolämmöksi. Laitoksen toimivuus jatkuvassa kaupallisessa käytössä on sen jatkon kannalta ratkaisevaa, sillä se kiinnostaa noin pariakymmentä eri tahoa, kuten kuntia ja yksityisiä lämpöyhtiöitä. Laitteen keksijän Timo Heimosen mukaan polttoaineena käytettävän hakkeen avulla vedestä saadaan irrotettua vetyä, joka lisää laitoksesta saatavaa tehoa. Moni asiantuntija on epäillyt laitoksen toimintaperiaatetta.  Lestijärven hakeosuuskunta on perustettu vuonna 1994, jolloin se oli maan ensimmäinen hakeosuuskunta. Osuuskunnan toimitusjohtajan Harri Kavanterän mukaan hakepolttimella poltetaan sekä osuuskunnan metsänomistajajäsenten ensiharvennuksista saatavaa puuta mutta sitä joudutaan myös ostamaan ulkopuolisilta tahoilta. Korpela korostaa, että toimiessaan hakepolttimella on iso yleinen merkitys, kun energian tuotantoon voidaan käyttää uusiutuvaa kotimaista energiaa niin, että polttolaitos on puuraaka-aineen lähellä, jolloin kuljetusmatkoista ja -kustannuksista saadaan säästöä. 

Turkistuotanto 2010-2011

Turkistuotanto tänään

Maidontuotanto Tuotanto kunnittain

Maidontuotanto

Maataloustuotanto

Naudan- ja sianlihantuotanto 2012

Elintarviketeollisuus (n. 1200-1300 htv)

Elintarviketeollisuus

Perusteluja luonnonvarakeskuksen Keski-Pohjanmaan alueyksikölle

Etenemispolku nykytilanteesta kohti yhteisiä t&k resursseja Hankeyhteistyö ja LUOVA-verkostot Sopimusperusteisuus Yhteiset resurssit - ohjelmakaudella 2007-2013 hankkeiden kokonaisvolyymi luonnonvara-alalla 22 Milj. Luonnonvarakeskus Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Jyväskylän yo, Oulun yo ja Vaasan yo) Centria amkk Koulutusyhtymät GTK Länsi-Suomi - Laboratoriot - Professuuri ja tutkimusryhmät - yhteinen koordinaattori - tukipalvelut Eteneminen ilman Luonnonvarakeskuksen alueyksikköä kuitenkin mahdotonta - tarvitaan yksikkö, johon voidaan integroitua

Biolaaksossa on olemassa olevat arvoketjut, mutta erityisesti luonnonvara-alan tutkimusta täytyy vahvistaa, jotta jalostuksen pyörä voi pyöriä yhä nopeammin. Jalostus Tuotanto Tutkimus ja koulutus

Potentiaaliset resurssit Biolaakson alueella käytettävissä EAKR, ESR, EMR, Interreg Pohjoinen Nord ja Interreg Botnia Atlantica –ohjelmat Pohjois- ja Itä-Suomen EARK-ohjelman volyymi n. 150 e/as/v kun vastaava Länsi-Suomessa on n. 8 e/hlö/v. Kiinnostus, osaaminen ja mahdollisuus hakeutua Horizon2020 ohjelmaan MUTTA TARVITSEMME LUONNONVARA-ALAN TOIMIJAN, JOLLA PERUSRAHOITUSTA, JOTTA EM. RESURSSIT VOIDAAN SAADA TÄYSIMÄÄRÄISESTI KÄYTTÖÖN Luonnonvarakeskuksen omaa resurssia tulisi voida käyttää omarahoitusosuutena hankkeisiin, vaatisi ohjausta valtion talousarvioon sekä mahdollisesti lakimuutosta rakennerahastolakiin (julkiseen rahoitukseen voitaisiin laskea myös tutkimuslaitosten omarahoitus)

Esimerkkejä biotalouden uusista arvoketjuista