METLAN ALUEYKSIKÖIDEN KUULEMISTILAISUUS

Esitys aiheesta: "METLAN ALUEYKSIKÖIDEN KUULEMISTILAISUUS"— Esityksen transkriptio:

1 METLAN ALUEYKSIKÖIDEN KUULEMISTILAISUUS 28.5. 2008
Keski-Pohjanmaan liitto Maakuntajohtaja Altti Seikkula

2 Panostukset tutkimustoimintaan maakuntatasolla 2005 (Pohjois-Suomen NUTS 2 –alue)
väestö -2005 osuus väestöstä yritysten omat T&K menot (2005) osuus TEKES-rahoituksesta (2006) Lappi 3,5% 1,0 % 0,6 % Pohjois-Pohjanmaa 7,2 % 6,4 % 14,8 % Keski-Pohjanmaa 70 696 1,4 % 0,2 % Pohjois-Suomi yhteensä        12,1 % 8,0 % 15,6 % Koko maa 100 % Erno Hyvösen kommentti: Tässä on tuoreimmat TEKES-rahoitustiedot (2006) ja samassa yritysten omat T&K menot (2005). K-P on aliedustettuna suhteessa pieneen väkilukuunkin. METLAlla varmaan tiedetään/osataan arvioida laitoksen osuutta koko K-P:n tutkimusmenoista (lienee merkittävä). Yksikön poistuminen vähentäisi maakunnan tutkimusosuutta entisestään.On totta, että maakunnan koko aikuisväestön koulutustaso on maan keskiarvoa matalampi (alle 30-v korkeampi, kiitos AMK:n) ja alueella on vähän akateemisia (tutkija-) työpaikkoja. Siinäkin mielessä vähennys Kannuksessa iskee kovaa, varsinkin kun Kannus on jo saanut osansa huonoista uutisista. Lähde: TEKES ja Tilastokeskus

3 Väestön koulutusrakenne 31. 12
Väestön koulutusrakenne vuoden 2007 aluejaolla muuttujina Vuosi, Maakunnat 2007, Koulutusaste ja Sukupuoli Sukupuolet yhteensä 2006 KOKO MAA 15 vuotta täyttänyt väestö 4 375 774 100,0 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1 569 835 35,9 % Keskiasteen tutkinto  1 675 369 38,3 % Alin korkea-asteen tutkinto  494 540 11,3 % Alempi korkeakouluasteen tutkinto 314 791 7,2 % Ylempi korkeakouluasteen tutkinto  290 517 6,6 % Tutkijakoulutusasteen tutkinto  30 722 0,7 % Keski-Pohjanmaan maakunta 15 vuotta täyttänyt väestö  57 305 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa  23 018 40,2 % Keskiasteen tutkinto 22 837 39,9 % Alin korkea-asteen tutkinto 5 725 10,0 % 3 543 6,2 % Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 2 052 3,6 % 130 0,2 %

4 Rajat ylittävän yhteistyön ohjelma-alueet
Norrbotten Kesk-Eesti Louna-Eesti Riga Lääne-Eesti Kurzeme Vidzeme Pohja-Eesti Zemgale Västerbotten Väster- norrland Gävle- borg Stockholm Finnmark Troms Nordland Nord Trønderlag Sør Trønderlag Dalarna Jämtland Midtjylland Nordjylland Syddanmark Sjælland Hoved- staden Lappi Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjan- maa Keski- Västmanland Suomi Etelä-Savo Karjala Kainuu Österbotten Itä-Uusimaa Östra Nyland Nyland Uusimaa Varsinais-Suomi Egentliga Finland Åland Murmansk Leningrad St Petersburg Karelia Sata- kunta Pirkan- Kanta- Häme Päijät- Hedmark Ostfold Vest-Agder Aust-Agder Telemark Vestfold Savo Södermanland Uppsala Östergöt- land Värmland Västra Götaland Skåne Halland Blekinge Gotland Kalmar Örebro Kopparberg Småland Kymenlaakso Etelä-Karjala Buskeryd Oppland Rogaland Hordaland Sogn og fjordane Möre og Romsdal Oslo Akershus Kirde-Eesti Botnia-Atlantica-ohjelma-alue on merkitty karttaan sinisellä ja Pohjoinen-ohjelma-alue vihreällä rasterilla. Keski-Pohjanmaa on mukana molemmissa ohjelmissa Suomen EAKR –ohjelma-alueet

5 Keski-Pohjanmaa bioenergiamaakunta
Vahva ja elävä maaseutu – koko maakunta kasvuun: Kannuksen rooli aluekeskuksena tärkeä Suovaltainen maakunta Hoidetut ja kasvavat metsät Kannuksen Metla vahva osaaja metsäenergian hyödyntämisessä Toteutettu merkittäviä energia-alan EU-hankkeita, uusia suunnitteilla Yksiköllä merkittävä rooli maakunnan innovaatioympäristössä Merkittävää bioenergiaosaamista myös Centrialla (K-P:n amk), Ketekissä ja Kokkolan yliopistokeskuksella (mm. Suomen Akatemian rahoittama iso projekti) Kannuksen Luova –konsepti ainutlaatuinen kokonaiksuus koko maassa

6

7 Kannuksen Metlan yksikkö säilytettävä
Vetoamme maa- ja metsätalousministeriöön yksikön jatkamisen puolesta. Se on keskeinen osa maakunnan osaamisperusteisen tulevaisuuden rakentamista. Keski-Pohjanmaa luo jatkossakin yksikölle innovatiivisen, innostavan – ja osin haasteellisen – toimintaympäristön. Maakunnan sijainti kansallisessa tukialue- ja EU:n tavoitealuejaossa tarjoaa alan kehittämiselle lisäresurssointia.