Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Rakennetukien kesäpäivät Ajankohtaista rakennetukien myönnöstä Kouvola Sanna Koivumäki.
Advertisements

TARRALAPUT Huom. Esitettyjen tietojen muutokset mahdollisia Veli-Pekka Reskola Maaseutu- ja tukipolitiikkayksikkö Kesäkuu 2005.
Ohjelmaperusteiset tuet
Lieksan kaupungin maaseutu
Luomutilan tuet ja valkuaiskasvien kannattavuus
Uuden ohjelmakauden valmistelu Arviointiseminaari - eväitä uudelle ohjelmakaudelle Tiina Malm.
valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM
Hampuri, Saksa Löytää suunta, joka mahdollistaa Lions Clubs Internationalin saavuttavan sen täyden potentiaalin kansainvälisenä.
Ylioppilaskokelaiden aikataulua syksy kevät 2013
Ajankohtaista Melasta
Henkilöstön virkistysrahan käyttö HUS:ssa
Katja Mikkonen Kari Niklander
Uudelle maatalousyrittäjälle
Maaseutuvirasto Varainhoito-osasto Tukien maksatusyksikkö
Tulvadirektiivin esittely Tulvadirektiivityöryhmä Minna Hanski, MMM.
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Joensuu.
Toimijoiden roolit väitteiden hyväksymisessä ja käyttämisessä Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari , Evira, Helsinki Neuvotteleva virkamies Anne.
CAP2020-uudistuksen tilannekatsaus – suorat tuet
Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
KM, PsyK Jaana Laurinvaara
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Suomen Jääkiekkoliitto / Jukka Kostiainen1 Sarjapalaveri II-div. lohko 4 ja III-div. Savo-Karjala Sport & Spa Vesileppis, Leppävirta
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kittilä 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kemi 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
1 Senioreiden säästäminen ja maksutavat 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT
Tukioikeuksien siirrot
Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2006 / Sarja 6.1
Työmarkkinatutkimus 2012 Yksityinen sektori
V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen.
Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
1 Raha-asioiden suunnitteleminen ja nykyinen rahatilanne Senioritutkimus 2011.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
1 Akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkatietoja Lähde: Tilastokeskus n Palkkarakennetilasto 2007, diat 2-24 n Sektorikohtaiset palkkatilastot.
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
YRITYSVEROTUS NYT JA TULEVAISUUDESSA
Maatalouden ajankohtaiskatsaus
Tiken esittely | Viestintä | 2011 | Dian numero Maatilarekisterin kehittämisajatuksia Esa Katajamäki
AJANKOHTAISTA TALOUDESTA. Virastopalaveri
Tietoja muuttoliikkeestä Yhteenvetoa PKS = Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen KUUMA = muu Helsingin seutu (10 kuntaa)
MRC Oulu-DP:n tohtoriohjelmapaikkojen haku
Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus
Ympäristötukien valvonta 2007 Maija Kyrö MMM / Tukiyksikkö.
Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmä
PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) HELSINKI ► PUHELIN (09) ► Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.
JIK KY:N TALOUS Tilinpäätökset Talousarvio 2013 Info-tilaisuus Etelä-Pohjanmaan Opisto Talousjohtaja Arto Saarela 1.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Sivu 1 Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano Tilannekatsaus
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Rakennetuki liittymistä valmisteleville maille liittymistä valmisteleva tuki vuodesta 2000:
Maatalouspolitiikan muutospaineet lähivuosina Esa Hiiva Maa- ja metsätalousministeriö Tukihakukoulutus 2007.
Tukihakukoulutus kevät 2015
1 TILANEUVONTAJÄRJESTELMÄ Tukikoulutus lokakuu 2006 Tukiyksikkö.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
Virkavapaudet Yhteysopekoulutus Kirsi Contursi plm.
MTK:n tuki-infot Kevät 2015
Tukioikeuksien mitätöinti vuodelta 2015
Miksi maataloutta tuetaan?
Maaseutuelinkeinoviranomaisten talvipäivät
Ympäristökorvauksen korvauskelpoisuus ja sitoumusten muutokset
TUKIOIKEUKSIEN MITÄTÖINTI
Ympäristökorvauksen muutokset v. 2020
Esityksen transkriptio:

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot Mavin tukihakukoulutukset Tampere 12.2.2014 ja Oulu 18.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Esityksen sisältö 1) Nuorten viljelijöiden tuki 2) Viherryttämistuki 3) Aktiiviviljelijän määritelmä 4) Tukien alentamisen menettely 6) Täydentävät ehdot

Säädökset Suorat tuet: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 Täydentävät ehdot: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (ns. horisontaaliasetus) Alempiasteiset EU-säädökset valmisteilla, julkaisu kesäkuussa 2014?

Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorten viljelijöiden tuen tausta EU:ssa huoli nuorten saamisesta maatalousalalle => CAP2020-uudistuksessa tavoitteena nuorten viljelijöiden tukeminen aiempaa enemmän tilan aloitusvaiheessa Tämän vuoksi v. 2015 alkaen jäsenmaille pakollinen uusi nuorten viljelijöiden tuki suorien tukien järjestelmässä

Nuorten viljelijöiden tuen määrä Nuorten viljelijöiden tukeen enintään 2 % suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä Suomessa noin 10,5 milj.euroa/v

Nuorten viljelijöiden tuen ehdot (1/2) Tukea voi saada viljelijä joka on oikeutettu perustukeen; joka on perustanut enimmäistä kertaa tilan sen päävastuullisena yrittäjänä korkeintaan ensimmäisen perustukihakemuksen jättämistä edeltävien viiden vuoden aikana; ja joka on enintään 40-vuotias em. perustukihakemuksen jättövuonna

Nuorten viljelijöiden tuen ehdot (2/2) Tukea voidaan myöntää nuorelle viljelijälle viiden vuoden ajan Oikeushenkilön oikeudesta tukeen säädetään delegoidussa asetuksessa

Nuorten viljelijöiden tuen tukitaso Jäsenmaalla useita mahdollisuuksia valita tuen laskemistapa Alustava linjaus: nuoren viljelijän aktivoimien tukioikeuksien lukumäärä x 25 % jäsenmaan keskimääräisestä hehtaarituesta Alustava linjaus: tuki myönnetään enintään 90 tukioikeudelta

Viherryttämistuki

Viherryttämistuen tausta Viherryttämistuki = Tuki ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin CAP2020-uudistuksessa tavoitteena ympäristö- ja ilmastonäkökulman vahvempi huomioon ottaminen Tämän vuoksi v. 2015 otetaan käyttöön jäsenmaille pakollinen uusi viherryttämistuki suorien tukien järjestelmässä

Viherryttämistuen toimenpiteet Kolme toimenpidettä: viljelyn monipuolistaminen pysyvän nurmen säilyttäminen ekologinen ala Luomutilat oikeutettuja tukeen ilman kolmen toimenpiteen täyttämistä Viljelijä voisi täyttää viherryttämistoimet vastaavilla ympäristökorvauksen toimilla, jos jäsenmaa ei rajoita tätä mahdollisuutta (alustava linjaus: Suomessa tämä ei mahdollista)

Viherryttämistuen määrä Viherryttämistukeen on käytettävä 30 % suorien tukien enimmäismäärästä, Suomessa noin 157 milj. euroa/v Tukitaso Suomessa arviolta noin 70 euroa/ha

Viljelyn monipuolistaminen Tilalla 10-30 ha peltoalaa  viljeltävä kahta kasvia – pääkasvia ei yli 75 % peltoalasta Tilalla yli 30 ha  viljeltävä kolmea kasvia – pääkasvia ei yli 75 % peltoalasta – kahta pääkasvia ei yhteensä yli 95 % C-tukialueella kahden kasvin viljely riittää Vapautus tiloille, joilla yli 75 % peltoalasta nurmella ja/tai kesannolla ja jos muussa käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria

Pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus Kaksi vaatimusta: 1) Natura-alueiden pysyvät nurmet säilytettävä + jäsenmaa voi päättää nimetä myös muita herkkiä alueita, joilla pysyvät nurmet säilytettävä (alustava linjaus: Suomessa ei nimetä muita alueita) 2) Pysyvän nurmen alan suhde maatalousmaan kokonaisalaan ei saa vähentyä yli 5 % Tarkastelu koko maan tasolla Pysyvä nurmi = v. 2012 pysyvät laitumet ja v. 2015 ilmoitettavat pysyvät nurmet

Ekologinen ala (1/2) Yli 15 ha peltoalaa –> ekologista alaa 5 % peltoalasta v. 2015-2017 (mahd. 7 % v. 2018 alkaen) Jäsenmaa päättää, mitä aloja hyväksytään ekologiseksi alaksi asetuksessa mainituista ekologisen alan tyypeistä (Suomessa alustavasti suunniteltu kesannot, kerääjäkasvit ja viherpeite, typensitojakasvit) Vapautus tiloille, joilla yli 75 % peltoalasta nurmella, kesannolla ja/tai palkokasveilla ja jos muussa käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria

Ekologinen ala (2/2) Ns. metsäisyyspoikkeus = Jäsenmaa, jossa yli 50 % kokonaismaa-alasta on metsää, voi päättää, että ekologisen alan vaatimusta ei sovelleta tiloihin, jotka sijaitsevat luonnonhaitta-alueilla, joilla alueen maa-alasta yli 50 % on metsää ja metsän suhde maatalousmaahan on korkeampi kuin 3:1 (alustava linjaus: otetaan käyttöön Suomessa, alueet eivät vielä selvillä)

Aktiiviviljelijän määritelmä

Aktiiviviljelijän määritelmän tausta EU:ssa ollut tapauksia, joissa tukia myönnetty tahoille, joiden tarkoituksena ei ole ollut lainkaan maataloustoiminnan harjoittaminen Tämän vuoksi v. 2015 alkaen aktiiviviljelijän määritelmä seuraavien tukimuotojen edellytykseksi: suorat tuet luonnonhaittakorvaus luomukorvaus eläinten hyvinvointikorvaus

Aktiiviviljelijän määritelmä (1/3) Jäsenmaille pakollisia ja vapaaehtoisia vaatimuksia Jäsenmaille pakollinen: Suoria tukia ei myönnetä sellaiselle luonnolliselle tai oikeushenkilölle, joka hallinnoi kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä, vapaa-ajan alueita, lentoasemia, rautatieyhtiöitä tai vesiyhtiöitä Tuet kuitenkin myönnetään tällaiselle toimijalle, jos se osoittaa jäsenmaan edellyttämät todisteet esim. siitä, että maataloustoiminta ei ole merkityksetöntä

Aktiiviviljelijän määritelmä (2/3) Jäsenmaille vapaaehtoinen: Suoria tukia ei myönnetä sellaiselle luonnolliselle tai oikeushenkilölle, jonka maataloustoiminta on vain vähäinen osa sen koko taloudellisesta toiminnasta ja/tai pääasialliseen toimintaan ei kuulu maataloustoiminnan harjoittaminen (Suomessa tästä ei vielä linjausta) Yksi osa määritelmästä koskee jäsenmaita, joissa on maatalousmaata, joka pysyy luontaisesti laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa (alustava linjaus: Suomessa ei tällaisia alueita)

Tukien alentamisen menettely

Tukien alentamisen menettely Tausta: EU:ssa huoli siitä, että suuri määrä tuista on myönnetty varsin pienelle määrälle paljon tukea saavia Tämän vuoksi v. 2015 alkaen jäsenmaan on vähennettävä perustukea vähintään 5 %:lla 150 000 euroa/vuosi ylittävältä osalta Jäsenmaalle vapaaehtoista: perustuesta voidaan vähentää viljelijän edellisenä vuonna maksamat maataloustoiminnan palkat sekä niihin liittyvät verot ja työnantajamaksut (Suomessa ei tästä vielä linjausta)

Maataloustukien täydentävät ehdot

Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen noudattaminen on seuraavien viljelijätukien ehtona: EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Maaseudun kehittämisen viljelijätuet: ympäristökorvaus, luonnonhaittakorvaus, luomukorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaus Osittain rakennetukien ja kansallisten viljelijätukien ehtona

Mitä ovat täydentävät ehdot? (2/2) Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia: direktiivejä ja asetuksia, jotka liittyvät ympäristöasioihin, kansanterveyteen, kasvien terveyteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin

Täydentävät ehdot v. 2015 alkaen 7 hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta (GAEC) (nykyään 13) 13 lakisääteistä hoitovaatimusta (nykyään 18) Vaatimukset perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteeseen II

Muutokset lakisääteisissä hoitovaatimuksissa v. 2015 (1/2) Poistuu puhdistamolietedirektiivi ja eläintautien ilmoittamiseen liittyvät kolme direktiiviä Jo v. 2014 pohjavesien suojeluvaatimukset lakisääteisistä vaatimuksista GAEC-vaatimuksiin  

Muutokset lakisääteisissä hoitovaatimuksissa v. 2015 (2/2) Näiden EU-säädöksistä johtuvien muutosten lisäksi myös kansallisista säädöksistä johtuvia muutoksia (esim. nitraattiasetuksen muutokset tulossa voimaan keväällä 2015)  

Merkittävimmät muutokset GAEC:ssa v. 2015 Poistuu kasvinvuorottelua koskeva vaatimus, koska viherryttämistukeen tulee viljelyn monipuolistamisvaatimus Poistuu koneiden asianmukaista käyttöä koskeva vaatimus GAEC-vaatimusten yksityiskohdat säädetään kansallisesti Siirretään joitain nykyisistä GAEC-vaatimuksista suorien tukien asetukseen perustuvaan maatalousmaan säilyttämisvaatimukseen

Ei tulossa GAEC:iin Komission ehdottamat vesipuitedirektiivi ja torjunta-ainedirektiivi jäivät pois (mukaan myöhemmin, kun kaikki jäsenvaltiot ovat toimeenpanneet direktiivit). Pakollisena maatilojen neuvontajärjestelmään v. 2015 alkaen Komission ehdottama turvemaiden ensimmäisen kynnön kielto jäi pois

KIITOS! pia.lehmusvuori@mmm.fi puh. 0400 395 537