Kirjasto ja kirjastonhoitaja kirjallisuus- instituutiossa Informaatiotutkimuksen päivät 1. – Pirjo Tuomi

3 näkökulmaa 1) Miksi kirjaston rooli kirjallisuusinstituutiossa muuna kuin kirjallisuuden ”kierrätyskeskuksena” voisi olla merkityksellinen, nyt ehkä merkittävämpi kuin koskaan ennen? 2) Miksi kirjastonhoitajan kaunokirjallisuuteen liittyvä osaaminen pitäisi nähdä erityisenä eksperttiytenä kirjallisuusinstituutionkin näkökulmasta? 3) Miksi kirjailija pitäisi nähdä kirjastossa tärkeämpänä toimijana kuin vain vierailijana satunnaisessa ohjelmallisessa tilaisuudessa sekä mitä tämä edellyttää kirjastolta? Pirjo Tuomi

Taustaa:  Kirjaston perustehtäviä:  Dokumenttien hankkiminen  Dokumenttien säilyttäminen ja käyttöön saattaminen  Dokumentteihin sisältyvän tiedon järjestäminen  Palvelujen ja kokoelmien markkinointi  Vain kirjasto on erikoistunut kirjallisuuden hankkimiseen / säilyttämiseen / dokumentointiin / markkinointiin!  Vain kirjastolla on tähän tieto, taito ja tarvittavat välineet  Kirjallisuussosiologisessa tutkimuksessa kirjasto nähdään vain kirjallisuuden välitysinstituutiona Pirjo Tuomi

Kirjallisuus olemassa kirjastossa ainutlaatuisella tavalla Teoksen kuvailu: teosta perustasolla kuvaava kirjaus luettelossa Teoksen reseptiot: esim. kirjallisuuskritiikit, rekisteröitynyt lainaus, asiakkaiden palautteet Yksittäinen kaunokirjalli­nen teos: kappale tai kappaleet, lai­ tokset, käännökset kirjaston kokoelmassa Tekijään liittyvä konteksti: esim. kirjallisuuden historiat ja elämäkertakirjallisuu s kirjaston kokoelmassa Teoksen kulttuurihistorial linen ja kaunokirjallisuu den historiallinen konteksti, intertekstuaaliset suhteet esim.muut teokset ja kirjal­ lisuudenhistoriat kirjaston kokoelmassa Kaunokirjallisen teoksen viestinnällinen konteksti kirjaston kokoelmassa (Tuomi 2010, 98; mukaellen ”kaunokirjallisuuden tietojärjestelmämalli” / Saarti 1999: 179) Pirjo Tuomi

Kirjastonhoitaja kaunokirjallisuuseksperttinä  Yleinen kirjallisuuden tietämys:  Kirjallisuuden, kirjallisuusinstituution, kirjallisuuden funktioiden ja kokoelman tuntemus  Tiedonhakuympäristön tuntemus  Asiakaspalvelu:  Keskustelu kirjoista, tiedonhaku, kirjaesittelyt, kirjavinkkaus, kirjallisuuspiirit  Valinta ja karsinta:  Julkaisutuotannon tuntemus, toimintaympäristön tuntemus  Sisällönkuvailu: tiivistelmien laadinta, asiasanoitus, genreluokitus, luettelointi Pirjo Tuomi

Kirjasto kirjallisuuden säilyttäjänä/ ”markkinoijana”/lukemisen edistäjänä  Mikä merkitys on sillä, että kirjastossa tekstit säilyvät yhteisenä kulttuuriperintönä ja jossa ne ovat olemassa kokoelmassa järjestettyinä, luokiteltuina ja saavutettavissa monesta eri näkökulmasta?  Kirjaston merkitys pitäisi ymmärtää laajemmin kuin vain asiakaspalvelun näkökulmasta  Kirjallisuus tänä päivänä ”markkinavetoista” – pitäisikö kirjaston nähdä tulevaisuuteen?  Koko kirjallisuusinstituution kannalta merkittävää: sekä kirjaston että kirjallisuuden luonteeseen kuuluu, että ne elävät ”yli ajan”  Kirjallisuuden ”markkinointi” ja lukemisen edistäminen kirjastojen ja myös kirjastonhoitajien historiallisia perustehtäviä  Kirjallisuusinstituutiossa ( ja kirjallisuussosiologisessa tutkimuksessa?) kirjaston rooli pitäisi määrittää uudelleen:  kirjailija  kirjasto / kirjan viestinnällinen konteksti  lukija  kirjailija  kirjasto / kirjan viestinnällinen konteksti  lukija Pirjo Tuomi

 Lähteet:  Tuomi, Pirjo 2011: Jokaiselle kirjalle lukija, jokaiselle lukijalle kirja: kirjastonhoitaja kaunokirjallisuuden asiantuntijana. Liensiaatintutkielma. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.  Saarti, Jarmo 1999: Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun aspektit: Kirjastoammatti-laisten ja kirjastonkäyttäjien tekemien romaanien tiivistelmien ja asiasanoitusten yhdenmukaisuus. Acta Universitatis Oulensis B Humaniora 33. Oulu: Oulun yliopisto. Pirjo Tuomi KIITOS!