Haastattelu- ja arviointiasteikot psykooseissa Jouko Miettunen, dosentti Psykiatrian klinikka Oulun yliopisto sähköposti: jouko.miettunen@oulu.fi

Luennon sisältö Arviointiasteikkojen kehittäminen Arviointiasteikkojen kääntäminen suomeksi Haastattelu- ja arviointiasteikot psykooseissa Kansainvälisesti Suomessa

Arviointiasteikkojen kehittäminen Halutaan luotettavia tuloksia potilaasta Yhtenevät arviot, ei riipu arvioijasta Standardoitu mittausväline Kiinnostuksen kohteena olevat ominaisuudet on operationalisoitava eli ne on saatava mitattavaan muotoon Arviointiasteikko, skaala, instrumentti, laite, koje, kysymyksiä sisältävä lomake, haastattelu, testi, yksi kysymys, ...

Kyselylomakkeen kehittäminen 4/2/2017 Kyselylomakkeen kehittäminen Psykiatria, psykologia, hoitotiede, kasvatustiede, sosiologia, … Lomakkeissa usein liki samoja asioita mittaavia kysymyksiä Etsitään muuttujien yhdistelmistä selittävää mallia, tiivistetään tietoa Etsitään tärkeimpiä muuttujia Möller HJ. World J Biol Psychiatry 2009; 10:6-26.

Mittarin suunnittelu ja testaaminen Mittarin teoreettinen tausta ja mittarin sisältö kysymysten lukumäärä Mikä on sopiva (riittävä) määrä? mahdolliset osa-asteikot positiiviset vs. negatiiviset oireet masennus vs. ahdistuneisuus

Kyselylomakkeen kehittäminen 4/2/2017 Kyselylomakkeen kehittäminen Kliininen käyttö vs. tutkimuskäyttö Luotettavuustutkimukset? toistettavuus, reliabiliteetti, validiteetti Mittarin kääntäminen? Käännös yleensä englanninkielestä Takaisinkäännös menetelmä Kulttuurierot? Tekijänoikeudet (copyright)? Kohdejoukko? Potilaat vs. väestö Aikuiset vs. nuoret tai lapset

USE OF PSYCHIATRIC AND PSYCHOLOGICAL INSTRUMENTS IN FINLAND - SCHIZOPHRENIA AND RELATED PSYCHOSES     Jouko Miettunen, Johanna Löhönen, Erika Jääskeläinen, Olli Kampman, Juha Veijola, Hannu Koponen, Matti Isohanni, Markus Heinimaa ja Jaana Suvisaari Psychiatria Fennica 2009; 40:204-43

Käyttökysely 2005-2007 Kaikki psykiatriset ja psykologiset menetelmät Kyselylomakkeita lähetettiin 35 organisaatioon Lomakkeita palautettiin 26 (74%) organisaatiosta Vastausten laatu ja kattavuus vaihteli Vastauksissa raportoitiin noin 230 eri menetelmää

Tiedonhaku internetissä Kansainväliset menetelmät Suomessa käytössä olevat Luotettavuustutkimukset? Julkaisematonta tietoa tutkijoilta Tavoite kerätä kaikki tieto yhteen Ensin valittiin parhaat ja yleisimmät menetelmät ja sitten selvitettiin onko niitä suomennettu!

Kansainvälisesti käytetyimmät mittarit psykooseissa Yhteensä 125 mittaria, spesifejä 62 Diagnostiset haastattelut (10) Oireet, haastattelut, kyselyt (21) Häiriöt, toimintakyky, ennuste (28) Hoito (18) Oheissairastaminen (12) Elämänlaatu (19) Muut (17)

Kansainvälisesti käytetyimmät mittarit psykooseissa Yhteensä 125 mittaria (suomennettu 59) Diagnostiset haastattelut (10) (4) Oireet, haastattelut, kyselyt (21) (10) Häiriöt, toimintakyky, ennuste (28) (11) Hoito (18) (10) Oheissairastaminen (12) (9) Elämänlaatu (19) (11) Muut (17) (4)

Seuraavassa poimintoja suomennetuista menetelmistä

Diagnostiset haastattelut Täysin ohjatut, jäsennellyt haastattelut Composite International Diagnostic Interview (CIDI) myös tietokoneella Mini-International Neuropsychiatric Interview (MINI) Potilas ja kliinikkoversiot, 120 kysymystä Tutkimuskäyttöön Ei tarvi paljon koulutusta Ei niin luotettavia kuin osin jäsennellyt haastattelut

Diagnostiset haastattelut Osin jäsennellyt haastattelut Structured Clinical Interview for DSM-IV Axis I disorders (SCID-I) Mielenterveysalan ammattilaisille Tutkimusversio, Potilasversio, DSM-IV http://cpmcnet.columbia.edu/dept/scid Schedules for Clinical Assessment in Neuropsychiatry – Version 2.0 (SCAN-2) WHO:n kehittämä, DSM-IV Kehitetty Present State Examination (PSE) mittarista Ei virallisia käännöksiä näistä kahdesta!

Oireet, haastattelut, kyselyt 4/2/2017 Oireet, haastattelut, kyselyt Brief Psychiatric Rating Scale (BPRS) Useita versioita, yleisimmässä 18 kysymystä Voidaan tehdä myös haastatteluna Scale for Assessment of Negative Symptoms (SANS), Scale for Assessment of Positive Symptoms (SAPS) Haastatteluja Psykiatrian oppikirjassa (2007) SANS: 20 kysymystä, SAPS: 30 kysymystä Lindenmayer ym. Psychiatr Clin North Am 2007;30:339-363; Mortimer. Br J Psychiatry 2007;191(Suppl. 50):7-14

Oireet, haastattelut, kyselyt Positive and Negative Syndrome Scale (PANSS) Haastattelu 7 positiivista, 7 negatiivista ja 16 yleisoiretta (alkuperäinen oirejako) Myös 5 oireryhmää… positiiviset, negatiiviset, dysforinen mieliala, aktivaatio-oireet, autistisuus (White ym. Psychopathology 1997; 30:263-74) positiiviset, negatiiviset, hajanaisuus, kiihtyneisyys, ahdistuneisuus (van der Gaag ym. Schizophr Res 2006; 85:280-7)

Häiriöt, toimintakyky, ennuste Global Assessment Scale (GAS) Hoitoilmoitusrekisterissä Asteikko: 0-100 Global Assessment of Functioning (GAF) scale Erilaisia versioita Svirskis ym. Compr Psychiatry 2007;48:155-60. Clinical Global Impressions (CGI) Asteikko: 1-7 3 osaa: Severity, improvement, efficacy Myös skitsofrenia-versio (ei suomennettu) negatiiviset, positiiviset, masennus ja kognitio

Häiriöt, toimintakyky, ennuste Social and Occupational Functioning Assessment Scale (SOFAS) Lauronen ym. J Clin Psychiatry 2005;66:375-83. Strauss-Carpenter Outcome Scale Käytetty usein kääntämättä Käytetään hyväksi kaikkea saatavaa tietoa Oulussa tutkimuskäytössä suomennettu versio

Strauss-Carpenter Outcome Scale Sosiaalisten kontaktien tiheys ja lukumäärä (Ystävien tapaaminen tai ryhmässä toimiminen, esim. keilailu, yhdistystapaamiset jne. Treffejä tai pelkästään puolison kanssa tehtäviä sosiaalisia aktiviteetteja ei lasketa mukaan), (Ystävien tapaamista töissä tai ”naapurin aidan yli” jutustelua ei lasketa mukaan). Kaikki tuttavat lasketaan mukaan: 4 = Tapaa ystäviä keskimäärin ainakin kerran viikossa, 3 = Tapaa ystäviä noin kerran kahdessa viikossa, 2 = Tapaa ystäviä noin kerran kuussa, 1 = Ei tapaa ystäviä muutoin kuin ”naapurin aidan yli”, töissä tai koulussa, 0 = Ei tapaa ystäviä missään tilanteissa, 9 = Ei tietoa. Sosiaalisten suhteiden laatu (Mikä on ollut tavallisin tilanne yllä kuvatuissa ihmissuhteissa viimeksi kuluneen vuoden aikana?): 4 = Yksi tai useampi läheinen ihmissuhde, 3 = Yksi tai useampi melko läheinen ihmissuhde, 2 = Yksi tai useampi kohtalaisen läheinen ihmissuhde, 1 = Vain melko pinnallisia ihmissuhteita 0 = Vain hyvin pinnallisia ihmissuhteita (esim. naapureiden tervehtiminen on ainoa ihmissuhde ), 9 = Ei tietoa.

Strauss-Carpenter Outcome Scale Mielekkään työnteon määrä viimeksi kuluneen vuoden aikana (Työksi lasketaan ansiotyö, opiskelu, kotiäitinä olo. Sairaalassaoloaikaa ei lasketa mukaan. Mahdollinen sairaalahoito viimeksi kuluneen vuoden aikana ei alenna pistemäärää. Koko lukuvuoden kestävä opiskelu: pistemäärä 4): 4 = Jatkuva kokopäivätyö, 3 = Kokopäivätyössä noin kolme neljäsosaa vuosittaisesta työajasta (esim. kokopäivätyössä 9 kk vuodesta), 2 = Koko­päivä­työssä noin puolet vuosittaisesta työajasta (esim. jatkuva puolipäivätyö tai kokopäivä­työssä 6 kk vuodesta), 1 = Kokopäivätyössä noin yhden neljäsosan vuosittaisesta työajasta (esim. puoli­päivä­työssä 6 kk vuodesta), 0 = Ei mielekästä työtä, 9 = Ei tietoa. Mielekkään työteon laatu (Pohdi iän, koulutuksen sekä tarjolla olevien työmahdollisuuksien mukaan, ottamatta kuitenkaan huomioon kyseessä olevaa psykopatologiaa, miten henkilö selviää työelämässä suhteessa siihen vaativuus- ja pätevyystasoon, jota häneltä voidaan edellyttää): 4 = Erittäin pätevä, 3 = Pätevä, 2 = Suhteellisen pätevä, 1 = Juuri ja juuri pätevä, 0 = Epäpätevä, 9 = Ei tietoa.

Strauss-Carpenter Outcome Scale Sairaalan ulkopuolella vietetyn ajan kesto psykiatrisen häiriön takia: 4= Ei ole hoidettu sairaalassa viimeksi kuluneen vuoden aikana (sairaalassa oloa ensimmäisen haastattelun aikana ei lasketa mukaan, mikäli sen kesto haastattelun jälkeen oli alle kuukausi), 3 = Sairaalassa alle 3 kk viimeksi kuluneen vuoden aikana, 2 = Sairaalassa 3-6 kk viimeksi kuluneen vuoden aikana, 1 = Sairaalassa yli 6, mutta korkeintaan 9 kk viimeksi kuluneen vuoden aikana, 0 = Sairaalassa yli 9 kk viimeksi kuluneen vuoden aikana, 9 = Ei tietoa.   Oireiden puuttuminen (viimeksi kuluneen kuukauden aikana): 4 = Ei merkkejä tai oireita, 3 = Lieviä merkkejä tai oireita suurimman osan ajasta tai harvoin esiintyviä kohtalaisia merkkejä tai oireita, 2 = Joskus esiintyviä kohtalaisia merkkejä tai oireita, 1 = Joskus esiintyviä vakavia merkkejä tai oireita tai jatkuvasti esiintyviä kohtalaisia merkkejä tai oireita, 0 = Jatkuvasti esiintyviä vakavia merkkejä tai oireita, 9 = Ei tietoa.

Strauss-Carpenter Outcome Scale Omista perustarpeista huolehtiminen viimeksi kuluneen vuoden aikana (syöminen, henkilö­kohtaisesta hygieniasta huolehtiminen): 4 = Ei tarvitse apua, 3 = Tarvitsee vähäisessä määrin apua, 2 = Tarvitsee jossain määrin apua, 1 = Tarvitsee huomattavan paljon apua, 0 = Täysin muiden avusta riippuvainen, 9 = Ei tietoa.   Elämän täysipainoisuuden aste viimeksi kuluneen vuoden aikana: 4 = Hyvin täyttä elämää, 3 = Täyttä elämää, 2 = Kohtalaisen täyttä elämää, 1 = Melko täyttä elämää, 0 = Vegetatiivinen olotila, 9 =Ei tietoa. Yleisen toimintakyvyn aste viimeksi kuluneen vuoden aikana (Lähtötason vertailukohteena kuvitteellinen ”normaali” henkilö, joka on kokopäivätyössä, jolla on mielekkäitä ihmissuhteita, jolla ei ole oireita jne.): 4 = Ei heikentynyt, 3 =Lievästi heikentynyt enimmän osan ajasta tai harvakseltaan kohtalaisesti heikentynyt, 2 = Kohtalaisesti heikentynyt osan ajasta, 1 = Vakavasti heikentynyt osan ajasta tai jatkuvasti kohtalaisesti heikentynyt, 0 = Jatkuvasti ja vakavasti heikentynyt, 9 = Ei tietoa.

Hoito Asenteet Haitta-vaikutukset Attitudes towards Neuroleptic Treatment (ANT) Kampman ym. Schizophr Res 2000;45:223-34 Drug Attitude Inventory (DAI-30, DAI-10) Haitta-vaikutukset Extrapyramidal Symptom Rating Scale (ESRS) Liverpool University Neuroleptic Side-Effect Rating Scale (LUNSERS) Taksh. Curr Drug Targets 2006;7:1225-1229

LUNSERS Antikolinergiset sivuvaikutukset (5) Ummetusta Virtsaamisvaikeuksia Näön hämärtymistä Lisääntynyttä virtsamäärää Suun kuivumista Allergiset reaktiot (4) Ihottumaa Herkkyyttä auringon valossa Uusia tai epätavallisia ihoreaktioita Ihon kutinaa 51 kysymystä vastaukset: 1= ei lainkaan, ..., 5 = erittäin paljon Extrapyramidaaliset sivuvaikutukset (7) Lihasten jäykkyyttä Liikkeiden hidastumista Lihaskouristuksia Lisääntynyttä syljen eritys Levottomuutta Tärinää Tahattomia kehon liikkeitä

LUNSERS Psyykkiset haittavaikutukset (10) Jännittyneisyyttä Väsymystä Vaikeutta pysyä hereillä päivällä Muistivaikeuksia Tunteiden puuttuminen Masennusta Liikaa nukkumista Unien lisääntymistä Nukahtamisvaikeuksia Keskittymisvaikeuksia Hormonaaliset sivuvaikutukset (6) Kuukautishäiriöitä Lisääntynyttä seksuaalista halukkuutta Orgasmiin pääsemisen vaikeutta Vähentynyttä seksuaalista halukkuutta Harventuneita kuukautisia Rintojen turvotusta tai aristusta

LUNSERS Sekalaiset haittavaikutukset (4) Painon laskua Painonnousua Puutumista ja pistelyä Päänsärkyä Harhautuskysymykset (10) Hiustenlähtöä Virtsa on ollut tavallista tummempaa Kynsien haurastumista Suun haavaumia Nenän vuotamista Rasvaista ihoa Kasvojen punotusta Niskan lihasten kipuja Nivelkipuja Kylmänkyhmyjä Muut autonomiset haittavaikutukset (5) Huimausta Pahoinvointia Sydämentykytystä Lisääntynyttä hikoilua Ripulia

Oheissairastaminen Käytetään samoja kuin muutenkin alkoholismin ja masennuksen tms. tunnustamisessa ja seuraamisessa Vähän spesifejä mittareita Calgary Depression Scale for Schizophrenia (CDSS) www.ucalgary.ca/cdss/finish.html haastattelu, 9 kysymystä Kim ym. Psychiatry Res 2006;144:57-63 (masennus)

Elämänlaatu Runsaasti erilaisia menetelmiä Psykooseille spesifejä mittareita Lancashire Quality of Life Profile (LQoLP) Modular System for Quality of Life (MSQoL) Geneerisiä mittareita 15D, SF-36, … Bobes ym. Eur Psychiatry Suppl 2005;20:313-317 Hewitt. Int J Ment Health Nurs 2007;16:2-14

Muut menetelmät Schizophrenia Suicide Risk Scale (SSRS) Taiminen ym. Schizophr Res 2001;47:199-213. Lyhyen ajan itsemurhariski 25 kysymystä, osin haastattelu, muuten käytetään kaikkea tietoa Camberwell Assessment of Need (CAN) Antonovsky's sense of coherence (SOC) eheyden tunne Rosenberg Self-Esteem Scale (RSES) itsetunto

Mitä ei ole suomeksi? Psychiatric and Personal History Schedule (PPHS) Jablensky ym. Psychological Medicine Monograph Supplement 20, 1992 Recovery Assessment Scale (RAS) Corrigan ym. Community Ment Health J 1999;35:231-9.

4/2/2017 Mitä ei ole suomeksi? Satisfaction with Antipsychotic Medication (SWAM) Rofail ym. Psychol Med 2005;35:1063-72. Quality of Life Measure for Persons With Schizophrenia (QOLM-S) Laliberte-Rudman ym. OTJR: Occupation, Participation and Health 2004;24:13-21. Interview for Suicide in Schizophrenia (ISIS) Turner ym. Cogn Behav Pract 1998;5:139-69. SWAM: kyselylomake

Kommentteja Tärkeä tarkistaa onko käännöstä olemassa Useita eri käännöksiä ja eri versioita Hankaloittaa tulosten vertailua ja julkaisemista Ei omia muunnoksia alkuperäisistä versioista Vähän luotettavuustutkimuksia Normatiiviset datat Validiteetti ja reliabiliteetti Mitä väärä mittaustulos käytännössä aiheuttaa? Olisi hyvä olla tutkimuksia erilaisissa aineistoissa

Menetelmän valinta kustannukset, kuluva aika suunniteltu tarkoitus ominaisuudet (psykometriikka) tulkinta? katkaisupiste? kliininen vs. tutkimus Burlingame ym. Psychiatr Serv 2005;56:444-51. Zarin. Handbook of psychiatric measures (chapter 3). 2000.

Kommentteja Hyvät menetelmät parantavat tiedon keruuta, analyysia ja raportointia Kliinisessä työssä mittauksia ei tule ylitulkita eli sovelletaan tilanteeseen Potilas kokee että häntä tutkitaan Vaikeita asioita on helpompi kysyä kyselylomakkeella Hyviä tutkittavan seurannassa Burlingame ym. Psychiatr Serv 2005;56:444-51. Zarin. Handbook of psychiatric measures (chapter 3). 2000.

Menetelmiä muualla Psykiatrian mittareita ei ole koottu kattavasti minnekään Psykologisia menetelmiä: PSYKONET (www.psykonet.fi) “klinikkaopetuksen testikortisto” 669 testiä tammikuussa 2009 Psykologien Kustannus (www.psykologienkustannus.fi)

Mittariprojekti Tarkoituksena on kerätä psykiatrian käytetyimpiä menetelmiä psykiatriyhdistyksen kotisivuille Työryhmä: Jarmo Hietala, Erkki Isometsä, Olli Kampman, Jaana Suvisaari, Jesper Ekelund, Jouko Miettunen

Lähteitä Miettunen J, ym. Use of psychiatric and psychological instruments in Finland - schizophrenia and related psychoses. Psychiatria Fennica 2009; 40:204-43. Lönnqvist J, ym. (toim.). Psykiatria. 5. painos. Duodecim, 2007. American Psychiatric Association. Handbook of psychiatric measures. American Psychiatric Association, Washington, DC, USA. 2000.

Lähteitä Maruish ME (toim.). The use of psychological testing for treatment planning and outcomes assessment. Lawrence Erlbaum Associates, Mahwah, New Jersey, USA. 1999. Sartorius N, Janca A. Psychiatric assessment instruments developed by the World Health Organization. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1996;31:55-69. McEvoy JP. Guide to assessment scales in schizophrenia. Second edition. Science Press. 2003. www.joukomiettunen.net/presentations