Tutkijan ura maailmalla? Antti-Pekka Jauho DTU, TKK

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Inkluusion maailmat - ja kuinka monta niitä on…?
Advertisements

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ja koulutus
Heikki Saarilampi Kot9sn2 Syksy 2011
Uuden ulottuvuuden sohvat ympäristöystävällisesti jätemuovista.
Tohtoriopinnot CMT:ssä Pekka Isotalus Kaikki kuuluvat •Tampereen yliopiston tutkijakoulu •Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelma •Oppiaineet:
Kokkolan yhteislyseon lukio
Kansainvälinen toiminta OAMK:ssa
INSSI-taustoja 1. Tekniikkaa on joka paikassa ihmisten arjessa, mutta silti se koetaan vieraaksi. Tekniikka ei ole pelkkää matematiikkaa, vaan laitteiden.
Kv.harjoittelun haasteet Learning Café Kv. kevätpäivät, Seinäjoki Sessio 15.
Mitä nuorille kuuluu? Eveliina Karjalainen.  Toisilla näyttää menevän paremmin kuin koskaan, toisilla huonommin kuin koskaan. Molemmat ryhmät tuntuvat.
Minne tästä?. Kotiin, mutta ensin... •Pois nykyisestä irrallisten ratkaisujen lyhytnäköisestä toimintamallista •Kielipoliittinen suunnittelun tulee löytää.
Tekijät: Pekka Ala-Honkola, Mika Immonen
Tervetuliaistoivotus
Rotarynuorisovaihto / Monipiiri VIII 2006 NUORISO- VAIHTO NUORISO- VAIHTO haasteet ja mahdollisuudet PETS 2008.
SearchIM Search Mikko Ketola Regional Manager (Finland, Ireland, Baltic States) Helsinki Nuorten yhteisöt netissä – miten kommunikoin ja viestin.
Lähdetiedot: Timo Oksanen, Annamaija Lehvo & Anu Nuutinen (2003; toim.). Suomen tieteen tila ja taso. Katsaus tutkimustoimintaan ja tutkimuksen vaikutuksiin.
Kansainvälinen yhteistyö.
Lapsi ja internet Seppo Mentula
Kielipääoma 1 Kielitaitoa tarvitaan kaikkialla Kielipääoma.
”Eli sillon lähtee uimahallille ja ui kilometrin”
KUINKA HUIPULLE PÄÄSTÄÄN Seuraavat ominaisuudet edistävät (kaikki eivät välttämättömiä) –Synnynnäinen lahjakkuus –Voimakas motivaatio (kuitenkin suunnattuna.
Elsa Savolainen T Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa.
Oulun aikuislukio 2014.
Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.
Skills-laivaseminaari Yrittäjyyskasvatus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatuksen professori Aalto Yliopisto, Kauppakorkeakoulu.
Opiskelijavaihto ja työharjoittelu ulkomailla Tutorkoulutus Kansainväliset palvelut
Ajatuksia oppimisesta
Uusi testamentti alkukieli kreikka 27 kirjaa
Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuus Helsinki Gustav Björkstrand.
Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko
Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy Pedagoginen kehittämistyö Toukokuu 2014 Sauli Korhonen, Mari Kukkola ja Marja Ruotsalainen.
KVV-maisteriohjelman HOPS-työskentely Miksi? Miten? Kuinka monelle?
Osaamisen ja sivistyksen asialla Kansainväliset yhteistohtoriohjelmat Opetusneuvos Carita Blomqvist.
Meijän vai teijän elämä? Oulun hyvinvointifoorumi Osmo Soininvaara.
Kysely OSAKOn Going Abroad -päivien yhteydessä Bastian Fähnrich, : N = 35 opiskelijaa (Oulainen 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu)
Professori Pekka Kauppi, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, HY: Miksi yliopistotutkija tallentaa julkaisuarkistoon? JULKAISIJAN ILTAPÄIVÄ 2007 Julkaisuarkistojen.
2002 Tutkimusjärjestelmän kehittämisen merkkipaaluja  Tutkijakoulutuksen organisointi  Tasa-arvon edistäminen  Tutkijanuran kehittäminen  Huippututkimuksen.
Laskennallisen tieteen pääaine Pääaineinfo Kai Puolamäki Pääainekahvit kello 15:10-16 huoneessa A328 (T-talo, 3 krs., T2:n puoleinen A-käytävä.
T URUN YLIOPISTO Into ja pätevyys – fysiikan opettajan valtit Kalle Ojanen Fysiikan assistentti (vv.) aineenopettajakoulutus Yliopistopäivä 2005.
Historia ja tausta: Alku 70-luvun tutkinnonuudistuksessa Alku 70-luvun tutkinnonuudistuksessa Monivaiheinen kehitys yli 30 vuoden aikana Monivaiheinen.
Viestinnän opiskelijat verkossa KM Auli Posti Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus MULTIMEDIAN MONET MUODOT 21.
Integroiva koulutus lähtömaissa ulkomailta rekrytoitaessa – Case Study: Filippiinit Euroopan muuttoliikeverkoston kansallinen seminaari
FT, Yliopistonlehtori Taina Kinnunen, kulttuuriantropologia ”If I can find a good job, I may stay” ULKOMAALAISTEN TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN INTEGROITUMINEN.
Opintokaaren ammatillinen juonne kasvatustieteiden koulutuksessa TIINA KEMPPAINEN OULUN YLIOPISTO
KUMAMOTO & JAPANI PEKKA ALAVUOTUNKI KOT0SN9. VALMISTELUT Viisumihakemus Rokotukset Japanin aivotulehdusrokotus on suositeltu mutta ei välttämätön 3kk.
Mielenterveys? Kansalaisten hyvä mielenterveys on paras tae kansojen menestykseen Väestön hyvä mielenterveys on toimivan talouden kivijalka Mielenterveydellä.
Helsinki AKATEEMISTA VENÄJÄ-OSAAMISTA ON  Suomen osuus maailman tieteestä on yleensä 0,5 – 1,5 %; Venäjä-tutkimuksessa se on neljän-viiden.
Moodlen opetus, projekti- ja intrakäyttö samassa organisaatiossa Pauliina Veräväinen, TaY.
Oppimisryhmien kuulumisia. Oppimisryhmät Ryhmä 5 Tehotytöt Team Trinity Rämmät JASS Team 75% Integrointi-pantterit.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Vaihdossa olleet opiskelijat vuonna 2013 (Eurooppa) 1 – 10 vaihto-opisk. 11 – 30.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Alkukeitos – intensiivikurssi kemian yliopisto-opiskelijoita motivoimaan Reetta Valtonen, fil. yo Kemian laitos Jyväskylän yliopisto.
Vaihto-opiskelua Tanskan Aarhusissa Jenny Rosberg.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke.
Alueiden Eurooppa.
Tieteellisten seurain valtuuskunta
KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
MIKSI LUKIOON???.
Ykkössuunnitelma ja varasuunnitelmat
Modernin kulttuurin synty
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Yhteenvetoa syksyn työskentelystä
MIKSI LUKIOON???.
Tutustu intraan:  opiskelu opiskelijapalvelut
Uusien opiskelijoiden info Liikkuvuuspalvelut Juhani Moisio
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KUNTOUTUS -TYÖPAJAN KOOSTE
Oppia ikä kaikki, myöskö 50 + yrittäjyyden opiskelussa?
Volitioprosessi, tahdon!
Jangsterit- nuoret hoivaajat meillä ja muualla -hanke
Kauppatieteet Tampereen yliopisto
Go international! Vaihtoinfopäivä
Esityksen transkriptio:

Tutkijan ura maailmalla? Antti-Pekka Jauho DTU, TKK Suomen Akatemialta saatu tehtävän määrittely: Tutkijoiden liikkuvuus on vähentynyt – miksi? Toivomme henkilökohtaisia kommentteja teemasta ”Tutkijan liikkuvuus”: Suomesta ulkomaille; ulkomailta Suomeen; yliopistosta yritykseen tai takaisin; maasta tai yliopistosta toiseen

Tutkijan ura maailmalla? Case study: Antti-Pekka Jauho Oma kokemus Omat syyt lähteä ulkomaille Takaisin Suomeen? Ulkomailla olemisen edut ja haitat Voiko subjektiivisista, yhteen tieteenalaan rajoittuneista kokemuksista tehdä yleisiä johtopäätöksia? Muutama heitto jatkotoimenpiteitä varten

Oma kokemus: Diplomi-insinööri, TKK, teknillinen fysiikka, 1975 Muutto USA:an, 1976 Ph.D, Cornell U., teorettinen kiinteän olomuodon fysiikka, 1981 post-doc, Nordita, Kööpenhamina, 1981-84 post-doc, Chalmers U., Göteborg, 1984-85 adjunkt (”yli-assistentti”), Kööpenhaminan yliopisto 1985-1991 apulaisprofessori (”Nordisk lektor”), Nordita, 1991-93 vanh. tutkija (”gruppeleder”), Mikroelektronik Centret (MIC), DTU, 1993-96 tutkimusprofessori, MIC, 1996-2002 vieraileva professori, CSIC, U. Autonoma, Madrid, 1997 teorettisen nanoteknologian professori, MIC/Nanotech, 2002 – > ? FiDiPro, TKK 2007-2010

Oma kokemus kansainvälisissä tehtävissä sekä ulkomailla työskentelystä: yli puolen vuoden mittaisia työskentelyjaksoja viidessä maassa (Suomi, Ruotsi, Tanska, USA, Espanja) muita pitempiä oleskeluja Saksassa ja Italiassa virantäyttöprosesseja: Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Englanti, Belgia, Israel, Itävalta, Sveitsi, USA vastaväittäjä: Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Saksa, Espanja tutkimusprojektien arviointeja kymmenissä eri maassa kansainvälisten projektien johtotehtäviä sekä Scientific Council-jäsenyyksiä useissa maissa konferenessijärjestelyitä

Omat syyt lähteä ulkomaille: oma kiinnostuksen alue löytyi (lähes sattumalta) DI-koulutuksen loppuvaiheessa, eikä omaksi koettua alaa juuri harrastettu, eikä varsinkaan rahoitettu Suomessa. Ei sopivaa väitöskirjan ohjaajaa.

Omat syyt lähteä ulkomaille: oma kiinnostuksen alue löytyi (lähes sattumalta) DI-koulutuksen loppuvaiheessa, eikä omaksi koettua alaa juuri harrastettu, eikä varsinkaan rahoitettu Suomessa. Ei sopivaa väitöskirjan ohjaajaa. vuonna 1975 Suomessa tohtorikoulutus fysiikan alalla oli aika sattumanvaraista (poikkeuksena Lounasmaan laboratorio – valitettavasti ”väärä ala”, mutta oikea lähestymistapa, ja siellä tavatut huippututkijat (esim. R.C.Richardson) vaikuttivat voimakkaasti uravalintaan)

Omat syyt lähteä ulkomaille: oma kiinnostuksen alue löytyi (lähes sattumalta) DI-koulutuksen loppuvaiheessa, eikä omaksi koettua alaa juuri harrastettu, eikä varsinkaan rahoitettu Suomessa. Ei sopivaa väitöskirjan ohjaajaa. vuonna 1975 Suomessa tohtorikoulutus fysiikan alalla oli aika sattumanvaraista (poikkeuksena Lounasmaan laboratorio – valitettavasti ”väärä ala”, mutta oikea lähestymistapa, ja siellä tavatut huippututkijat (esim. R.C.Richardson) vaikuttivat voimakkaasti uravalintaan) USA oli ”must”. Vuonna 1975 USA oli vielä eksoottinen ja kaukana. Internet ja globaalisuus olivat tuntemattoja käsitteitä. Kyseessä oli iso Seikkailu.

Omat syyt lähteä ulkomaille: oma kiinnostuksen alue löytyi (lähes sattumalta) DI-koulutuksen loppuvaiheessa, eikä omaksi koettua alaa juuri harrastettu, eikä varsinkaan rahoitettu Suomessa. Ei sopivaa väitöskirjan ohjaajaa. vuonna 1975 Suomessa tohtorikoulutus fysiikan alalla oli aika sattumanvaraista (poikkeuksena Lounasmaan laboratorio – valitettavasti ”väärä ala”, mutta oikea lähestymistapa, ja siellä tavatut huippututkijat (esim. R.C.Richardson) vaikuttivat voimakkaasti uravalintaan) USA oli ”must”. Vuonna 1975 USA oli vielä eksoottinen ja kaukana. Internet ja globaalisuus olivat tuntemattoja käsitteitä. Kyseessä oli iso Seikkailu. tarve päästä pois Suomen pienistä, sisäänlämpiävistä ympyröistä

Omat syyt lähteä ulkomaille: oma kiinnostuksen alue löytyi (lähes sattumalta) DI-koulutuksen loppuvaiheessa, eikä omaksi koettua alaa juuri harrastettu, eikä varsinkaan rahoitettu Suomessa. Ei sopivaa väitöskirjan ohjaajaa. vuonna 1975 Suomessa tohtorikoulutus fysiikan alalla oli aika sattumanvaraista (poikkeuksena Lounasmaan laboratorio – valitettavasti ”väärä ala”, mutta oikea lähestymistapa, ja siellä tavatut huippututkijat (esim. R.C.Richardson) vaikuttivat voimakkaasti uravalintaan) USA oli ”must”. Vuonna 1975 USA oli vielä eksoottinen ja kaukana. Internet ja globaalisuus olivat tuntemattoja käsitteitä. Kyseessä oli iso Seikkailu. tarve päästä pois Suomen pienistä, sisäänlämpiävistä ympyröistä ei perhe-elämästä seuraavia rajoitteita, lähiympäristön kannustus

Omat syyt lähteä ulkomaille: oma kiinnostuksen alue löytyi (lähes sattumalta) DI-koulutuksen loppuvaiheessa, eikä omaksi koettua alaa juuri harrastettu, eikä varsinkaan rahoitettu Suomessa. Ei sopivaa väitöskirjan ohjaajaa. vuonna 1975 Suomessa tohtorikoulutus fysiikan alalla oli aika sattumanvaraista (poikkeuksena Lounasmaan laboratorio – valitettavasti ”väärä ala”, mutta oikea lähestymistapa, ja siellä tavatut huippututkijat (esim. R.C.Richardson) vaikuttivat voimakkaasti uravalintaan) USA oli ”must”. Vuonna 1975 USA oli vielä eksoottinen ja kaukana. Internet ja globaalisuus olivat tuntemattoja käsitteitä. Kyseessä oli iso Seikkailu. tarve päästä pois Suomen pienistä, sisäänlämpiävistä ympyröistä ei perhe-elämästä seuraavia rajoitteita, lähiympäristön kannustus alkuperäisenä tarkoituksena olla poissa muutama vuosi – mutta sama reissu jatkuu vieläkin!

Ulkomaillaolon edut (henkilökohtaisia huomioita) Edut opiskelija-aikana: Amerikkalaisen huippuyliopiston graduate school on vertaansa vailla oleva kokemus. (Dramatic learning experience) Ratkaiseva merkitys oman ammattitaidon kehityksessä. Kilpailu on kovaa mutta rehtiä ja pelisäännöt ovat selviä. Urastruktuuri: ph.d – post.doc – assistant prof.-assoc.prof – prof on yksiselitteinen ja ymmärrettävissä, ei mitään epämääräistä lyhytaikaisten nimitysten tilkkutäkkiä. Viesti Suomelle: USA:ssa (ja muullakin) laitoksen paras professori luennoi peruskurssia! Miksi professorit luennoiduttavat tärkeimmät kurssit jatko-opiskelijoilla?? (yleinen käytäntö 70-luvulla)

Ulkomaillaolon edut (henkilökohtaisia huomioita) Edut opiskelija-aikana: Amerikkalaisen huippuyliopiston graduate school on vertaansa vailla oleva kokemus. (Dramatic learning experience) Ratkaiseva merkitys oman ammattitaidon kehityksessä. Kilpailu on kovaa mutta rehtiä ja pelisäännöt ovat selviä. Urastruktuuri: ph.d – post.doc – assistant prof.-assoc.prof – prof on yksiselitteinen ja ymmärrettävissä, ei mitään epämääräistä lyhytaikaisten nimitysten tilkkutäkkiä. Viesti Suomelle: USA:ssa (ja muullakin) laitoksen paras professori luennoi peruskurssia! Miksi professorit luennoiduttavat tärkeimmät kurssit jatko-opiskelijoilla?? (yleinen käytäntö 70-luvulla) Kielitaito kohenee, näkemys avartuu

Ulkomaillaolon edut (henkilökohtaisia huomioita) Edut opiskelija-aikana: Amerikkalaisen huippuyliopiston graduate school on vertaansa vailla oleva kokemus. (Dramatic learning experience) Ratkaiseva merkitys oman ammattitaidon kehityksessä. Kilpailu on kovaa mutta rehtiä ja pelisäännöt ovat selviä. Urastruktuuri: ph.d – post.doc – assistant prof.-assoc.prof – prof on yksiselitteinen ja ymmärrettävissä, ei mitään epämääräistä lyhytaikaisten nimitysten tilkkutäkkiä. Viesti Suomelle: USA:ssa (ja muullakin) laitoksen paras professori luennoi peruskurssia! Miksi professorit luennoiduttavat tärkeimmät kurssit jatko-opiskelijoilla?? (yleinen käytäntö 70-luvulla) Kielitaito kohenee, näkemys avartuu Syntyy laaja kansainvälinen ystävä- ja kollegaverkosto. Useimmat omat opiskelukaverit ovat professoreita johtavissa yliopistossa.

Ulkomaillaolon edut (henkilökohtaisia huomioita) Etuja tutkijauralla: Syntynyt ystävä- ja kollegaverkosto on ensiarvoisen hyödyllinen – aina löytyy tuttu huippuasiantuntija! Useimmat omat opiskelukaverit ovat professoreita johtavissa yliopistossa.

Ulkomaillaolon edut (henkilökohtaisia huomioita) Etuja tutkijauralla: Syntynyt ystävä- ja kollegaverkosto on ensiarvoisen hyödyllinen – aina löytyy tuttu huippuasiantuntija! Useimmat omat opiskelukaverit ovat professoreita johtavissa yliopistossa. Oppii ymmärtämään, että samoja asioita voi tehdä monella eri tavalla. Pääsee eroon tarpeettomista ennakkoluuloista ja oppii arvostamaan kotimaan säilyttämisenarvoisia perinteitä. Yhdistelemällä eri maiden hyviä puolia saattaa syntyä synergiaa ja syvällisempää näkemystä. (Varoitus, varsinkin hallintovirkailijoille: kopioimalla muodikkaita toimintamalleja saattaa syntyä katastrofeja! Joissain maissa toimivaksi havaittu systeemi saattaa epäonnistua muualla. Toisaalta: tietoisuus epäonnistuneista kokeiluista paranee, ja mahdollisesti pystyy välttämään virheiden toistoa. Tämä viesti on erityisen tärkeä Suomelle, joka monessa suhteessa seuraa länsimaita muutaman vuoden viiveellä.)

Ulkomaillaolon edut (henkilökohtaisia huomioita) Etuja tutkijauralla: Syntynyt ystävä- ja kollegaverkosto on ensiarvoisen hyödyllinen – aina löytyy tuttu huippuasiantuntija! Useimmat omat opiskelukaverit ovat professoreita johtavissa yliopistossa. Oppii ymmärtämään, että samoja asioita voi tehdä monella eri tavalla. Pääsee eroon tarpeettomista ennakkoluuloista ja oppii arvostamaan kotimaan säilyttämisenarvoisia perinteitä. Yhdistelemällä eri maiden hyviä puolia saattaa syntyä synergiaa ja syvällisempää näkemystä. (Varoitus, varsinkin hallintovirkailijoille: kopioimalla muodikkaita toimintamalleja saattaa syntyä katastrofeja! Joissain maissa toimivaksi havaittu systeemi saattaa epäonnistua muualla. Toisaalta: tietoisuus epäonnistuneista kokeiluista paranee, ja mahdollisesti pystyy välttämään virheiden toistoa. Tämä viesti on erityisen tärkeä Suomelle, joka monessa suhteessa seuraa länsimaita muutaman vuoden viiveellä.) Ulkomaisella tutkijalla on ”fresh start”: ei automaattisesti leimaudu tietyn kuppikunnan edustajaksi. ”Erilaisena” on tiettyjen normien ulkopuolella ja uudistusehdotuksiin suhtaudutaan avoimemmin.

Haittoja: Ulkomaillaolo ei sovi kaikille. Kestääkö perhe ympäristön vaihdon?

Haittoja: Ulkomaillaole ei sovi kaikille. Kestääkö perhe ympäristön vaihdon? Juurettomuus. Nuorella iällä tutkimus ja ”career-race” täyttää koko elämän ja laajemmat perspektiivit eivät välttämättä kiinnosta. Iän karttuessa ei pelkkä oman julkaisulistan kasvattaminen riitä, vaan saattaa syntyä tarve jättää pysyvämpää jälkeä. Koetaanko ulkomaan yliopisto ”omaksi”? (Hyvin vaikea kannattaa ulkomaalaista urheilujoukkuetta!)

Haittoja: Ulkomaillaole ei sovi kaikille. Kestääkö perhe ympäristön vaihdon? Juurettomuus. Nuorella iällä tutkimus ja ”career-race” täyttää koko elämän ja laajemmat perspektiivit eivät välttämättä kiinnosta. Iän karttuessa ei pelkkä oman julkaisulistan kasvattaminen riitä, vaan saattaa syntyä tarve jättää pysyvämpää jälkeä. Koetaanko ulkomaan yliopisto ”omaksi”? (Hyvin vaikea kannattaa ulkomaalaista urheilujoukkuetta!) Kielitaito. Hyväkään kielitaito ei välttämättä riitä tieteen popularisointiin ja osallistumiseen sanomalehdissä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä rajoittaa vaikutusvaltaa. Poliitikot eivät puhu vieraita kieliä!

Haittoja: Ulkomaillaole ei sovi kaikille. Kestääkö perhe ympäristön vaihdon? Juurettomuus. Nuorella iällä tutkimus ja ”career-race” täyttää koko elämän ja laajemmat perspektiivit eivät välttämättä kiinnosta. Iän karttuessa ei pelkkä oman julkaisulistan kasvattaminen riitä, vaan saattaa syntyä tarve jättää pysyvämpää jälkeä. Koetaanko ulkomaan yliopisto ”omaksi”? (Hyvin vaikea kannattaa ulkomaalaista urheilujoukkuetta!) Kielitaito. Hyväkään kielitaito ei välttämättä riitä tieteen popularisointiin ja osallistumiseen sanomalehdissä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä rajoittaa vaikutusvaltaa. Poliitikot eivät puhu vieraita kieliä! Useissa maissa sisäpiireihin pääseminen edellyttää systeemin sisäisiä suosijoita, joita ulkomailta tulevalla ei aina ole. Uralla eteneminen ei aina korreloi saavutusten kanssa.

Haittoja: Ulkomaillaole ei sovi kaikille. Kestääkö perhe ympäristön vaihdon? Juurettomuus. Nuorella iällä tutkimus ja ”career-race” täyttää koko elämän ja laajemmat perspektiivit eivät välttämättä kiinnosta. Iän karttuessa ei pelkkä oman julkaisulistan kasvattaminen riitä, vaan saattaa syntyä tarve jättää pysyvämpää jälkeä. Koetaanko ulkomaan yliopisto ”omaksi”? (Hyvin vaikea kannattaa ulkomaalaista urheilujoukkuetta!) Kielitaito. Hyväkään kielitaito ei välttämättä riitä tieteen popularisointiin ja osallistumiseen sanomalehdissä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä rajoittaa vaikutusvaltaa. Poliitikot eivät puhu vieraita kieliä! Useissa maissa sisäpiireihin pääseminen edellyttää systeemin sisäisiä suosijoita, joita ulkomailta tulevalla ei aina ole. Uralla eteneminen ei aina korreloi saavutusten kanssa. Koti-ikävä ja monikulttuuristen perheiden arkielämän haasteellisuudet

Mikseivät nuoret enää lähde ulkomaille? Ei ole enää jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen – esim. tohtorikoulut

Mikseivät nuoret enää lähde ulkomaille? Ei ole enää jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen – esim. tohtorikoulut Monilla tutkimuksen saroilla internet mahdollistaa työskentelyn melkein missä vain. Informaatio leviää salamannopeasti koko maailmaan. (Esim. ennen odoteltiin postissa saapuvaa preprinttiä, joka tuli jos oli tullakseen – jos oli päässyt postituslistalle! Nykyään kaikki tärkeät tulokset lähetetään arXive’en (fysiikka, matematiikka, etc.))

Mikseivät nuoret enää lähde ulkomaille? Ei ole enää jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen – esim. tohtorikoulut Monilla tutkimuksen saroilla internet mahdollistaa työskentelyn melkein missä vain. Informaatio leviää salamannopeasti koko maailmaan. (Esim. ennen odoteltiin postissa saapuvaa preprinttiä, joka tuli jos oli tullakseen – jos oli päässyt postituslistalle! Nykyään kaikki tärkeät tulokset lähetetään arXive’en (fysiikka, matematiikka, etc.)) Yhteiskuntarakenteen muutos: nykyään on useasti kaksi tieteellistä/akateemista uraa samassa perheessä, ja tämän yhtälön ratkaisu ulkomailla on lähes mahdotonta. Skandinavian ylivertaiset sosiaaliolot!

Mikseivät nuoret enää lähde ulkomaille? Ei ole enää jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen – esim. tohtorikoulut Monilla tutkimuksen saroilla internet mahdollistaa työskentelyn melkein missä vain. Informaatio leviää salamannopeasti koko maailmaan. (Esim. ennen odoteltiin postissa saapuvaa preprinttiä, joka tuli jos oli tullakseen – jos oli päässyt postituslistalle! Nykyään kaikki tärkeät tulokset lähetetään arXive’en (fysiikka, matematiikka, etc.)) Yhteiskuntarakenteen muutos: nykyään on useasti kaksi tieteellistä/akateemista uraa samassa perheessä, ja tämän yhtälön ratkaisu ulkomailla on lähes mahdotonta. Skandinavian ylivertaiset sosiaaliolot! Elintason nousu ja materialistisen elämäntyylin arvostuksen nousu – ulkomailla nälkäpalkalla kitkuttamista ei koeta mielekkääksi.

Mikseivät nuoret enää lähde ulkomaille? Ei ole enää jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen – esim. tohtorikoulut Monilla tutkimuksen saroilla internet mahdollistaa työskentelyn melkein missä vain. Informaatio leviää salamannopeasti koko maailmaan. (Esim. ennen odoteltiin postissa saapuvaa preprinttiä, joka tuli jos oli tullakseen – jos oli päässyt postituslistalle! Nykyään kaikki tärkeät tulokset lähetetään arXive’en (fysiikka, matematiikka, etc.)) Yhteiskuntarakenteen muutos: nykyään on useasti kaksi tieteellistä/akateemista uraa samassa perheessä, ja tämän yhtälön ratkaisu ulkomailla on lähes mahdotonta. Skandinavian ylivertaiset sosiaaliolot! Elintason nousu ja materialistisen elämäntyylin arvostuksen nousu – ulkomailla nälkäpalkalla kitkuttamista ei koeta mielekkääksi. Tutkijan uran arvostus yhteiskunnassa?!?!

Mikseivät nuoret enää lähde ulkomaille? Ei ole enää jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen – esim. tohtorikoulut Monilla tutkimuksen saroilla internet mahdollistaa työskentelyn melkein missä vain. Informaatio leviää salamannopeasti koko maailmaan. (Esim. ennen odoteltiin postissa saapuvaa preprinttiä, joka tuli jos oli tullakseen – jos oli päässyt postituslistalle! Nykyään kaikki tärkeät tulokset lähetetään arXive’en (fysiikka, matematiikka, etc.)) Yhteiskuntarakenteen muutos: nykyään on useasti kaksi tieteellistä/akateemista uraa samassa perheessä, ja tämän yhtälön ratkaisu ulkomailla on lähes mahdotonta. Skandinavian ylivertaiset sosiaaliolot! Elintason nousu ja materialistisen elämäntyylin arvostuksen nousu – ulkomailla nälkäpalkalla kitkuttamista ei koeta mielekkääksi. Tutkijan uran arvostus yhteiskunnassa?!?! Nuoret ovat matkustelleet riittävästi ja pystyvät tyydyttämään uteliasuutensa muutenkin

Mikseivät varttuneet tutkijat lähde ulkomaille?

Mikseivät varttuneet tutkijat lähde ulkomaille? Virkamiehistyminen. Professori ei ole enää tutkija vaan manageri. Ulkomaille lähdetään tutkimaan, ei hallinnoimaan.

Mikseivät varttuneet tutkijat lähde ulkomaille? Virkamiehistyminen. Professori ei ole enää tutkija vaan manageri. Ulkomaille lähdetään tutkimaan, ei hallinnoimaan. Usko omaan korvaamattomuuteen. Poissaolon aikana pelätään oman territorion menettämistä kilpailijoille.

Mikseivät varttuneet tutkijat lähde ulkomaille? Virkamiehistyminen. Professori ei ole enää tutkija vaan manageri. Ulkomaille lähdetään tutkimaan, ei hallinnoimaan. Usko omaan korvaamattomuuteen. Poissaolon aikana pelätään oman territorion menettämistä kilpailijoille. Sapattivuosijärjestelmän epäselkeys – taloudelliset seuraukset?

Mikseivät varttuneet tutkijat lähde ulkomaille? Virkamiehistyminen. Professori ei ole enää tutkija vaan manageri. Ulkomaille lähdetään tutkimaan, ei hallinnoimaan. Usko omaan korvaamattomuuteen. Poissaolon aikana pelätään oman territorion menettämistä kilpailijoille. Sapattivuosijärjestelmän epäselkeys – taloudelliset seuraukset? Mukavuudenhalu, aviopuolison ura

Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia.

Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa.

Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa. On muistettava, että maailma on muuttunut omista jatko-opiskeluajoista! Nuoremman sukupolven kritisointi ei ole konstruktiivista – on lähdettävä tämän päivän reaaliteeteista

Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa. On muistettava, että maailma on muuttunut omista jatko-opiskeluajoista! Nuoremman sukupolven kritisointi ei ole konstruktiivista – on lähdettävä tämän päivän reaaliteeteista Opiskeluaikana yhden lukukauden vietto ulkomailla tehdään (lähes) pakolliseksi. Bolognan mallin yleistyessä tämä tulee enenevässä määrin mahdolliseksi. (Esim. lääketieteen opiskelu Tanskassa ja Espanjassa ”kommutoi”)

Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa. On muistettava, että maailma on muuttunut omista jatko-opiskeluajoista! Nuoremman sukupolven kritisointi ei ole konstruktiivista – on lähdettävä tämän päivän reaaliteeteista Opiskeluaikana yhden lukukauden vietto ulkomailla tehdään (lähes) pakolliseksi. Bolognan mallin yleistyessä tämä tulee enenevässä määrin mahdolliseksi. (Esim. lääketieteen opiskelu Tanskassa ja Espanjassa ”kommutoi”) Myönnentään perhetukea ulkomaille lähteville nuorille perheille

Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa. On muistettava, että maailma on muuttunut omista jatko-opiskeluajoista! Nuoremman sukupolven kritisointi ei ole konstruktiivista – on lähdettävä tämän päivän reaaliteeteista Opiskeluaikana yhden lukukauden vietto ulkomailla tehdään (lähes) pakolliseksi. Bolognan mallin yleistyessä tämä tulee enenevässä määrin mahdolliseksi. (Esim. lääketieteen opiskelu Tanskassa ja Espanjassa ”kommutoi”) Myönnentään perhetukea ulkomaille lähteville nuorille perheille Virkanimityksiä tehtäessä annetaan lisäpisteitä ulkomailla oleskelusta

Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa. On muistettava, että maailma on muuttunut omista jatko-opiskeluajoista! Nuoremman sukupolven kritisointi ei ole konstruktiivista – on lähdettävä tämän päivän reaaliteeteista Opiskeluaikana yhden lukukauden vietto ulkomailla tehdään (lähes) pakolliseksi. Bolognan mallin yleistyessä tämä tulee enenevässä määrin mahdolliseksi. (Esim. lääketieteen opiskelu Tanskassa ja Espanjassa ”kommutoi”) Myönnentään perhetukea ulkomaille lähteville nuorille perheille Virkanimityksiä tehtäessä annetaan lisäpisteitä ulkomailla oleskelusta Kehitetään sapattivuosijärjestelmää: bonus koti-instituutille

Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa. On muistettava, että maailma on muuttunut omista jatko-opiskeluajoista! Nuoremman sukupolven kritisointi ei ole konstruktiivista – on lähdettävä tämän päivän reaaliteeteista Opiskeluaikana yhden lukukauden vietto ulkomailla tehdään (lähes) pakolliseksi. Bolognan mallin yleistyessä tämä tulee enenevässä määrin mahdolliseksi. (Esim. lääketieteen opiskelu Tanskassa ja Espanjassa ”kommutoi”) Myönnentään perhetukea ulkomaille lähteville nuorille perheille Virkanimityksiä tehtäessä annetaan lisäpisteitä ulkomailla oleskelusta Kehitetään sapattivuosijärjestelmää: bonus koti-instituutille Luodaan uusia vieraileva-professori systeemejä (esim. FiDiPro!)

Kiitokset: Suomen Akatemialle kiinnostavan seminaarin järjestämisestä Yleisölle tilaisuuteen saapumisesta