Lepakkoilta Heinolassa pe 13.8.2010 Timo Metsänen

Lepakoiden ekologiaa ja Suomen lajisto Maailmalla kuvattuja lajeja n. 1100-1200 Lajirikkaimpia alueita Etelä-Amerikan ja Kaakkois-Aasian tropiikki Kaksi alalahkoa: Suurlepakot/lentävät koirat (n. 190 lajia) ja pienlepakot (n. 1000 lajia) Euroopassa vain hyönteissyöjiä

Lepakoiden ekologiaa ja Suomen lajisto Suomessa tavattu 13 lajia 5 yleistä (pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa ja korvayökkö) Muut: ripsisiippa, isolepakko, kimolepakko, pikkulepakko, vaivaislepakko, kääpiölepakko, lampisiippa ja etelänlepakko Tietämys lajien esiintymisestä ja levinneisyysalueista edelleen puutteellista

Ekologiaa lyhyesti Pitkäikäisiä ja pienikokoisia nisäkkäitä Eräs ikäennätys 44 vuotta (venäläinen isoviiksisiippa) Yleensä vain yksi poikanen kesässä Suomessa monet lajit levinneisyysalueensa pohjoisrajalla

Lepakoiden ravinto Saalistavat lennossa hyönteisiä ilmasta ja pinnoilta Mm. sääskiä, perhosia, kovakuoriaisia Yksi lepakko voi yön aikana syödä jopa n. 3000 pientä sääskeä Hyvät saalistusalueet tärkeitä Keräävät syksyllä vararavintoa talvihorrosta varten Papanat ovat pieniä, pitkulaisia ja kiiltäviä (hyvää lannoitetta kasveille!)

Papanoita piipun tyvellä

Lähikuva

Missä lepakot ovat kesällä? Saalistavat erilaisissa elinympäristöissä öisin: Metsät, pihat, rannat, pienet niityt jne. Siellä missä ravintoa kulloinkin on... Useimmat lajit karttavat isoja aukeita Päivälepopaikat moninaisia: Puunkolot ja -halkeamat, kaarnan alustat, rakennukset, sillat, pöntöt yms. Yleensä ahtaissa ja lämpöisissä paikoissa, jopa peltikaton alla!

...entä talvella? Osa lajeista ja yksilöistä muuttaa etelämmäksi... paremille talvehtimispaikoille Kaikki kuitenkin horrostavat jossain... Kallionhalkeamat, luolat, kellarit, bunkkerit, kaivokset, pirunpellot jne. Vaativat “jääkaappiolosuhteita” +0-8°C ja kosteutta Ei vetoa Tieto Suomen talvehtimispaikoista puutteellista

Kaikuluotaus Kuin tutka jolla lepakko “näkee” ympäristönsä kohteet ja saaliseläimet Suomessa lepakot kaikuluotaavat n. 20-120 kHz välillä, ihmisen kuuloalue loppuu n. 20kHz:iin Eri lajeilla eri korkeuksisia äänipulsseja joiden voimakkuus, rytmi ja nopeus vaihtelevat → osittain lajityypillisiä Pohjanlepakko ja vesisiippa

Detektorit Kolmea eri teknikkaa Heterodyne yleisin Suomessa Taajuusjako Aikalaajennus Heterodyne yleisin Suomessa Yksinkertaistettuna laite muuntaa mikrofonin kautta tulevat äänet ihmiskorvin kuultaviksi +/- 5kHz:n kaistaleveydeltä

Perus(heterodyne)detektori Khz-näyttö Kuulokkeiden liitäntä Taajuussäädin Äänenvoimakkuus On/Off Rannehihna

Muita ääniä Lepakot ääntelevät myös ihmiskorvin kuultavia yhteysääniä Voivat olla erilaisia sirinöitä ja naksutuksia “Rapina ullakolla” yleensä hiiri, mutta myös lepakoista lähtee rapinaa jos ne kiipeilevät rakenteissa

Uhkat lepakoille Asuntopula Ravintopula Ympäristömyrkyt Elinympäristöjen pirstoutuminen Asenteet ja tiedon puute...

Lepakot lainsäädännössä Kaikki lepakot ovat rauhoitettuja (LSL 37-39§) ja kiellettyä on: Tahallinen tappaminen ja pyydystäminen Tahallinen vahingoittaminen Tahallinen häiritseminen erityisesti eläinten lisääntymisaikana tai muutoin niiden elämänkierron aikana tärkeillä paikoilla

Lepakot lainsäädännössä Kuuluvat Luontodirektiivin IV a) liitteeseen Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty Hallussapito on kielletty Kuljetus on kielletty Myyminen ja vaihtaminen on kielletty

Lepakot lainsäädännössä Lisäksi lampisiippa kuuluu luontodirektiivin liitteeseen II Ja ripsisiippa on erityisesti suojeltava laji Bernin ja Bonnin sopimukset (luonnonvaraisten eläinten ym. yleissuojelusopimuks et) 1986 ja 1988

Lepakot lainsäädännössä EUROBATS-sopimus ratifioitu Suomen osalta vuonna 1999, valtio sitoutunut mm. Tunnistamaan ja suojelemaan tärkeät lisääntymis- ja talvehtimispaikat Pyrkimyksiin tärkeiden ruokailualueiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi Kantojen seurantaan Tiedottamiseen ja neuvomiseen (viranomaiset) lepakoiden suojeluun liittyvissä kysymyksissä (erityisesti rakennukset) Huomion kiinnittämiseen lepakoille vaarallisiin torjunta-aineisiin puunkäsittelyssä

Lepakot lainsäädännössä Maankäyttö- ja rakennuslaki Kaavojen ekologiset vaikutukset tulee selvittää Luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä tulee edistää Jne.

Lepakkokartoitukset Yleistyneet pikkuhiljaa Heinolassa yksi tehty, Lahdessa yleiskaavaan liittyen laajempi karkea selvitys v. 2009, Sysmässä rantaosayleiskaavaan liittyen yksi tekeillä, Nastolassa yksi YVA-hankkeeseen liittynyt selvitys Vaatii yleensä useamman käynnin pitkin maastokautta (3-4 kertaa touko-syyskuussa) Edellyttää erityisosaamista lajien ekologiasta, äänistä, detektoreista ja äänianalyysiohjelmista Päiväpiilot kartoitettava vielä usein erikseen...

Mikä oleellista lepakoiden kannalta? Lajisto ja runsaudet Eri lajien erilaiset vaatimukset Tärkeät saalistusalueet- ja kulkureitit (EUROBATS) Päiväpiilot (Luontodirektiivi) Talvehtimispaikat (Luontodirektiivi) Muutonaikaiset kerääntymisalueet ja johtolinjat

Lepakot harrastuksena Suomessa toimii Suomen lepakkotieteellinen yhdistys Jäseniä toistasataa Järjestää retkiä, tapahtumia, luentoja yms. toimintaa ja pitää yllä lepakko.fi -sivustoa ja sähköpostilistaa Kerää lepakkohavaintoja, edistää lepakoiden suojelua ja tutkimusta

Lepakot harrastuksena Miten itse voi aloittaa? Tarkkaile lentäviä lepakoita sopivilla paikoilla, opettele havainnoimaan niitä detektorilla, tarkasta ullakot ym. Sopivat piilopaikat, rakenna lepakon pönttö, liity SLTY:n toimintaan ja ennenkaikkea ilmoita havainnoistasi! Lisää infoa osoitteessa: www.lepakko.fi Detektoreja mm.: www.metsanen.com Wellamo-opistossa tarjolla lyhytkurssi syyskuussa Lahdessa

Kiitokset mielenkiinnostanne! Kysymyksiä?