Perhekeskus kevätseminaari 23. 5

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KASVATUSSOPIMUS? Tiina Haapsalo.
Advertisements

Sosiaalisen median hyödyntäminen nuorten parissa tehtävässä työssä
Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lapsi- ja perhetoiminta
NUPPU 2 – Keski-Pohjanmaan osahanke osana PaKaste 2 -hanketta 1.
Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit
Erityisesti Isä-projekti
LASTEN SUOJELU – JOKAISEN TEHTÄVÄ Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lasten suojelussa, KELTO Pirjo Harjupatana LTO Riitta Sinko.
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Varhaiskasvatuksen asiakaskysely avoin varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö
Sosiaali- ja terveydenhuollon eri-ikäisten peruspalvelut
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Miten valmistelu etenee, miltä näyttää? Markku Rimpelä Tilaajajohtaja Hämeenlinnan kaupunki LAPE –projekti- ja.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
TORNION KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT STRATEGIA
Vapaaehtoisuus ammattioppilaitoksessa Kuvaus vapaaehtoisuustoiminnan pilottiprojektista Espoon Omnian ammattioppilaitoksessa.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Oulun eteläisen alueen osakokonaisuus Sirkka Kiilakoski Toimiva arki, hyvinvoiva lapsi -seminaari.
Ppky Selänne / Pyhäjärven Perhekeskus AARNOLA. Pyhäjärven perhekeskus  Toiminta alkoi vuonna 2012  Vaihtoehto kunnalliselle päivähoidolle  Ohjatut,
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi.
TERVETULOA! Opiskeluhuollon oppimisverkosto Marke Hietanen-Peltola Johanna Jahnukainen.
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste - hankekokonaisuus  Neljä osakokonaisuutta: Lappi, Kainuu, Oulun eteläinen.
Lastensuojelun perhetyö Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut.
Lähiötalo -toimintamalli Kuntaliiton kilpailu 2015 Kirsti Kurki.
THL HYTE-oppimisverkosto Kommenttipuheenvuoro Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, kunta-järjestö-yhteistyö Yhdessä enemmän! Poikkihallinnollinen.
Punaisen Ristin kummiluokkatoiminta
Tukea arjen vaativiin vaiheisiin
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Ohjaamot ja etsivä nuorisotyö
Perheentalo on matalan kynnyksen yhteisötalo.
Toimintakulttuurin muutos
Luova ja osallistava Suomi Kreativa och delaktiga Finland
LAPE Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelman tavoitteet ja toimeenpano Lasten- ja nuorisopsykiatrian koulutuskokonaisuus 31.8, 6.9, Seinäjoki.
Lapsi- ja perhepalvelut maaseudulla
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros Joensuu
Hyvinvointikoulun toimintamalli
Följyssä-toiminnan prosessin kuvaaminen
Lapsiperheiden elintapaohjaus Monialaista työtä –yhdessä tehden!
Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus
LAPE kutsuu ja haastaa ”En usko, että milloinkaan aiemmin seurakuntien tekemä pitkän linjan työ lasten, nuorten ja perheiden parissa on nostettu näin.
Ryhmäytyminen nivelvaiheissa
Maahanmuuttajan askeleet työelämässä – Maastå-hanke Yhteisöllinen menetelmä järjestöille Tavoite: tarjota ammattiliitoille ja työyhteisöille.
Esityksen nimi / Tekijä
Pirjo Kotkamo, hanketyöntekijä, psyk
LAPE LAPSI – JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMAN KOKONAISUUS
Perhekeskus mukana elämässä - mikä on perhekeskus
POHJOIS-SUOMEN LASTEN KASTE – HANKE
Hankkeen tavoitteet Kehitetään ja levitetään lapsiystävällinen kunta- toimintamallia hankekunnissa Edistetään lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaa.
Mitä perhekeskus tekee? versio
Mitä perhekeskus tekee? versio
Hyvinvointikoulua rakennetaan Oulussa kumppanuudella Arto Willman hyvinvointipäällikkö, sivistys- ja kulttuuripalvelut Oulun kaupunki.
Varhainen tuki ja palvelujen integraatio
Varhaisvuosien erityiskasvatuksenhanke 2005 – 2007 VARVEKA
TOIMINTASUUNNITELMAT 2018
HYVINVOINTIKOULU Hyvinvointipäällikkö Arto Willman,
TAKKUINEN ARKI? KIUKKUA ILMASSA? Nopea perheohjaus Maksutonta ohjausta
Perhekeskustoimintamallista Oulun Hiippakunnan kasvatuksen väelle
Oma Häme Lape: Koulutuskuntayhtymä Tavastian osahanke
ERO LAPSIPERHEESSÄ –KOULUTUS tiistaina klo 9-15
PerhekeskuSTOIMINTA hEINOLASSA
Kirjoita omia muistiinpanoja tähän
Mitä jokaisen ammattilaisen tulee osata ja tietää nepsystä?
Yhteinen keittiö -hanke
Välitehtävä: Perhekeskuksen kohtaamispaikan kriteerit 9. 3
Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke
PERHETYÖN UUDET KUVIOT JA PALVELUOHJAUS
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
IkäArvokas KOKEVA Kohtaamisia Keravan asuinalueiden ikääntyneille
Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva toimintakulttuuri 20. 3
Näkökulmia kunnalliseen nuorisotyöhön
Perhekeskustoiminnan työpaja
Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen Lapessa Opiskeluterveydenhuollon verkosto Marjaana Pelkonen, STM 8/29/2019 Etunimi Sukunimi.
Esityksen transkriptio:

Perhekeskus kevätseminaari 23. 5 Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Mitä perhe-keskus tekee?

Toimii yhteisöllisenä kohtaamis- paikkana, mahdollistaa vertaistuen (1) Miksi Vahvistetaan vanhemman ja perheen hyvää arkea. Edistetään lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. Vahvistetaan lapsiperheiden hyvinvointia. Ehkäistään yksin jäämistä, osattomuuden kokemusta, syrjäytymistä. Tarjotaan perheille paikka kysyä apua, neuvoa ja saada palveluohjausta varhain. Mahdollistetaan vapaaehtoisena toimimisen.

Toimii yhteisöllisenä kohtaamis- paikkana, mahdollistaa vertaistuen (1) Mitä Mahdollistaa lasten ja perheiden kohtaamisen, avoimen toiminnan, vertaistuen Tarjoaa lapsille leikki- ja vertaisryhmätoimintaa Vahvistaa paikallisyhteisöä Vahvistaa vanhempien ja lasten osallisuutta Tarjoaa lapsille, nuorille ja aikuisille monipuolista toimintaa, ryhmiä, palveluohjausta

Toimii yhteisöllisenä kohtaamis- paikkana, mahdollistaa vertaistuen (2) Miten Luodaan lasten, nuorten ja perheiden kohtaamiseen perustuva toimintakulttuuri ja yhteisön hyväksyvä asenne ja ilmapiiri Kartoitetaan ja tunnistetaan kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoisten lapsille, nuorille ja perheille tarjoama avoin toiminta ja varmistetaan kohtaamispaikkaverkoston kattavuus Varmistetaan lasten, nuorten ja perheiden esteetön pääsy (fyysinen, ajallinen, psyykkinen, sosiaalinen, vakaumuksellinen, ideologinen, taloudellinen jne.) ja palveluista tiedottaminen Otetaan lapset, nuoret ja perheet mukaan toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja toteuttamiseen.

Kohtaamis-paikat ovat osa perhekes-kuksen palvelu-verkostoa

Kohtaamis-paikat osana palvelu-verkostoa Miksi? Kohtaamispaikka on toimintamuoto, joka sijoittuu perheiden arjen ja julkisten lapsi- ja perhepalvelujen välimaastoon. Kohtaamispaikan toiminnassa sovitetaan yhteen paikallisesti järjestöjen, seurakuntien, avoimen varhaiskasvatuksen resursseja ja toimintaa. Varmistaa vapaaehtoisten sekä perheiden itsensä osallistumisen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin Varmistaa osana perhekeskusta eri toimijoiden ammatillisen asiantuntemuksen, osaamisen ja tiedon välittymisen perheille matalalla kynnyksellä Kohtaamispaikkaan tuodaan lapsi- ja perhepalvelujen toimintaa. Kohtaamis-paikat osana palvelu-verkostoa

Kohtaamis-paikka osana palvelu-verkostoa Mitä? Kohtaamispaikka on perheiden kokoontumispaikka ja paikallisten toimijoiden verkosto. Tarjoaa lähipalveluna kaikille avointa, maksutonta, maantieteellisesti kattavasti järjestettyä ja saavutettavaa toimintaa Tuo eri toimijoiden ammatillista tukea perheille mm. palveluohjausta, asiantuntijaluentoja ja tarjoaa tarvittaessa tilat esim. konsultaatioille tai jalkautuville palveluille Toimii monialaisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa Kohtaamis-paikka osana palvelu-verkostoa

Kohtaamis-paikka osana palvelu-verkostoa Miten? Sovitetaan yhteen kohtaamispaikkojen toimijaverkostot maakunnallisen perhekeskuksen palvelukokonaisuuden kanssa Sovitaan kohtaamispaikkojen toiminnan ammatillisesta koordinoinnista ja johtamisesta paikallisesti sekä huolehditaan periaatteiden toteutumisesta käytännössä. Varmistetaan perheiden, vapaaehtoisten, ammattilaisten ja yhteistyökumppaneiden osallisuus ja yhteistoiminta Sovitetaan yhteen resursseja (tilat, toimintamuodot) ja hyödynnetään toiminnan toteuttamisessa perhekeskuksen palvelujen asiantuntemusta Luodaan kohtaamispaikkoihin toimintakulttuuri; jota ohjaa perheiden, vanhempien ja lasten arvostava kohtaaminen, tervetulleeksi toivottaminen, kuuleminen, kunnioitus, mukaan kutsuminen, tuntemaan oppiminen ja tarpeen mukaisen avun tarjoaminen Kohtaamis-paikka osana palvelu-verkostoa

Kohtaamis-paikan asiakas-ymmärys ja tieto Maakunnallinen, seudullinen taso tilasto- ja rekisteritieto perheistä väestötutkimustietoa palvelujen käytöstä, palvelutarpeista ja palvelukatveista Asiakaskyselyillä tietoa kohtaamispaikkaan liittyvistä toimintatarpeista, osallisuudesta, kokemuksista, kehittämisehdotuksista, kritiikistä Kunta, paikallistaso Asiakaskyselyt ja kartoitukset kuntien, järjestöjen, seurakuntien toiminnasta, asiakasraadit ym. Kohtaamispaikan taso Haastattelut, keskustelut, toiminnalliset ja visuaaliset tiedonkeruun menetelmät (sidosryhmäkartoitus, arkijana, asiakkaan polku, asiakasprofilointi jne.)

Kohtaamis-paikan kehittä- misen kehä Asiakkkan arki (arkipolku) Tarpeet, odotukset Palvelupolut Käyttäjäryhmien tunnistaminen Toiminta

Perhekeskuksen kohtaamis-paikan työpaja 2017-2018 Kuvata kohtaamispaikkatoiminta osana perhekeskustoimintamallia. Tunnistaa kohtaamispaikkojen yhtäläisyyksiä ja eroja. Koota tietoa hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista. Luoda kohtaamispaikkojen kehittämisverkosto. Tuottaa tietoa siitä, miten kohtaamispaikka tukee lapsiperheiden arjessa selviytymistä. Tuottaa tietoa perheiden kokemista hyödyistä ja vaikutuksista. Tuottaa tietoa kohtaamispaikasta ryhmämuotoisen, vertaistuen sekä vanhemmuuden tuen tarjoajana.

Esityksen nimi / Tekijä Kiitos! 24.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä