9. AISTIT 9.3 Muut aistit

Muistatko vielä ? Ihon rakenne Millaisia aistinsoluja ihossa on? - kylmäaistinsoluja - lämpöaistinsoluja - kosketusaistinsoluja - paineaistinsoluja - kipuaistinsoluja

Ihon aistit Iholla on monenlaisia aistinsoluja. Jokainen aistinsolu reagoi eri ärsykkeeseen. 1. Kosketuksen ja paineen aistiminen 2. Kylmän ja lämmön aistiminen 3. Kivun aistiminen OK teht. 10 (s. 102) OK teht. 8 (s. 105)

OK teht. 10 (s. 102) : TUTKI Työn tarkoitus: tutkitaan ihon kosketus ja paineaistin turtumista parityönä Työohje: 1. Taputtele omalla kämmenelläsi oman kyynärvartesi sisäpintaa parin minuutin ajan. 2. Sulje silmäsi. 3. Työparisi koskettaa kevyesti ranteesi ihoasi sormenpäällään kuljettaen sitä samalla kohti kyynärtaivetta. 4. Ilmoita sanomalla seis, kun työparisi on mielestäsi edennyt kyynärtaipeeseen. Mitä havaitset? 5. Selitä ilmiö. Koehenkilö kokeen työparin olevan kyynärtaipeessa aiemmin kuin todellisuudessa on. Paine ja kosketusaistia herkistämällä iho kadottaa kyvyn tunnistaa kosketuksen ja paineen oikeassa kohdassa.

Kosketus ja paine Työvälineet: pyyhekumi tai kynänteroitin, paperinpala Työohje: Aseta paperinpala ja pyyhekumi/kynänteroitin kämmenselälle noin puolen minuutin ajaksi. Tehtäviä: Kumman esineen tunnet? Minkä ihon aistin avulla aistit paperinpalan? Minkä ihon aistin avulla aistit pyyhekumin/kynänteroittimen? Kumpi aisteista tottuu ärsykkeeseen helpommin? Selitä, miten tämä näkyy päivittäisissä toiminnoissasi.

Missä päin elimistöä on eniten kosketusta aistivia aistinsoluja?

Miksi jäätyminen on hengenvaarallista?

Miksi kuumuus on hengenvaarallista?

Miksi kipu ei aina tunnu?

Makuaisti Makuaisti (video 2min) OK teht. 6 (s. 105) Monet maut todellisuudessa hajuja. Perusmaut: Makea Suolainen Hapan Karvas Umami Makuaisti (video 2min) OK teht. 6 (s. 105) TK teht. 5 (s. 55)

Miksi ruoka ei maistu flunssaisena?

Miksi moni ruoka on lämpimänä parempaa kuin kylmänä?

Supermaistaja Työvälineet: pala paksua paperia, sakset, rei´itin, sinistä elintarvikeväriä, vanupuikko, peili, suurennuslasi Työohje: 1. Leikkaa paksusta paperista noin 3 x 3 cm kokoinen paperi. 2. Rei´itä paperin keskelle noin 7 mm kokoinen aukko. 3. Hiero kielen pintaan sinistä elintarvikeväriä. Varo sotkemasta vaatteitasi värillä. 4. Kieli muuttuu siniseksi, mutta nystyt jäävät vaaleiksi. 5. Aseta peilin avulla rei´itetty paperinpala tiiviisti kielelle, sinisen värin päälle. 6. Laske suurennuslasia ja peiliä apuna käyttäen reiästä näkyvien nystyjen määrä.

Tulosten tarkastelua yli 35 kielinystyä : supermaistaja Noin 25% ihmisistä. Kokevat ruoat normaalia suolaisempina ja inhokkiruokien lista saattaa olla pitkä. 15-35 kielinystyä: normaali makuaisti Noin 50% ihmisistä. Lähes kaikki ruuat maistuvat. alle 15 kielinystyä: ei-maistaja Usein kaikkiruokaisia.

Hajuaisti Hajuaistinsolut sijaitsevat nenän yläosan limakalvolla, hajuepiteelissä. Ihminen tunnistaa 10 000 erilaista hajua. Hajuaisti turtuu nopeasti. Perushajuja ovat aromaattinen, myski, tuoksuva, piparminttumainen, eteerinen, pistävä, pilaantunut. Muut hajut ovat yhdistelmiä. Hajuaisti (video 2min) OK teht. 7 (s. 105)

Minä itse : Aistit kunnossa! Minä palelen / en palele helposti Kutian / en kutia helposti. Mistä? Tunnen / en tunne kipua helposti

Minä itse : Aistit kunnossa! Minulla on ______ kielinystyä 7mm Ø alueella Kielessäni on yhteensä noin makunystyä. Kussakin makunystyssä on monia makusilmuja. Kussakin makusilmussa useita makusoluja. Testin perusteella olen supermaistaja / normaali maistaja / ei-maistaja Inhokkimakuni yliviivattuna, suosikkimakuni ympyröitynä Makea Suolainen Hapan Karvas Umami

Minä itse : Aistit kunnossa! Minulla on ______ kielinystyä 7mm Ø alueella Kielessäni on yhteensä noin 10 000 makunystyä. Kussakin makunystyssä on monia makusilmuja. Kussakin makusilmussa useita makusoluja. Testin perusteella olen supermaistaja / normaali maistaja / ei-maistaja Inhokkimakuni yliviivattuna, suosikkimakuni ympyröitynä Makea Suolainen Hapan Karvas Umami

Minä itse : Aistit kunnossa! Minulla on hajuaistinsoluja yhteensä miljoonaa. Ne sijaitsevat hajuepiteelissä, joka on kooltaan noin cm2 Pystyn tunnistamaan noin erilaista hajua Inhokkihajuni yliviivattuna, suosikkimakuni ympyröitynä Aromaattinen myski tuoksuva piparminttumainen eteerinen pistävä pilaantunut

Minä itse : Aistit kunnossa! Minulla on hajuaistinsoluja yhteensä 10-20 miljoonaa. Ne sijaitsevat hajuepiteelissä, joka on kooltaan noin 2,5cm2 Pystyn tunnistamaan noin 10 000 erilaista hajua Inhokkihajuni yliviivattuna, suosikkimakuni ympyröitynä Aromaattinen myski tuoksuva piparminttumainen eteerinen pistävä pilaantunut

Itsenäistä työskentelyä… Haluan kerrata… OK teht. 1-8 (s. 102) TK teht. 3 (s. 54) Osaan jo, haluan oppia uutta… OK teht. 9 (s. 102) TK teht. 4 ja 6 (s. 54-55) Tiesitkö tämän? Tinnitus ja matkapahoinvointi (s. 103)

Kertaustehtävät Vastaukset

OK teht. 1 (s. 102) : SELITÄ SANAT a. simpukka Simpukka in sisäkorvan osa, jossa kuuloaistinsolut sijaitsevat. b. korvatorvi Korvatorvi on välikorvasta nieluun johtava putki, joka tasaa ilmanpainetta, ilmastoi välikorvaa ja poistaa eritteitä. c. tasapainoelin Tasapainoelin on sisäkorvan osa, jossa sijaitsevat aistinsolut, joiden avulla saamme tietoa pään asennosta ja liikkeistä. d. makusilmu Makusilmu on kielen pinnalla makunystyissä oleva silmu, jossa makuaistinsolut sijaitsevat. e. hajuepiteeli Hajuepiteeli on nenän yläosassa limakalvossa oleva osa, jossa hajuaistinsolut sijaitsevat.

OK teht. 2 (s. 102) : KERTAA a. Miten ääniaallot etenevät ulko-, väli- ja sisäkorvassa? ulkokorvassa ilmassa välikorvassa kiinteässä aineessa sisäkorvassa nesteessä b. Miksi nuuhkiminen tehostaa hajuaistimusta? Kaikki kaasumainen aine ei kulje hajuepiteelin ohi. Nuuhkimalla saadaan aikaa pyörteitä, jolloin kaasumaiset aineet ärsyttävät hajuepiteeliä ja aistimus tehostuu. c. Millaisiin ärsykkeisiin ihon aistinsolut reagoivat? Kosketus, paine, kylmä, lämpö, kipu

OK teht. 3 (s. 102) : TARKASTELE ALKUKUVAA a) Nimeä korvan rakenteet 6-10. 6. korvalehti 7. korvakäytävä 8. tärykalvo 9. kuuloluut (vasara, alasin ja jalustin) 10. simpukka b) Nimä kuvassa näkyvät ihmisen aistit näköaisti, kuuloaisti, tasapaino- ja liikeaisti, ihon aistit (kosketus, paine, kulmä, lämpö ja kipu), makuaisti, hajuaisti

OK teht. 4 (s. 102) : TÄYDENNÄ Aistinsolut Piirrä vihkoosi alla oleva taulukko ja täydennä se. Aistinsolut Ärsyke, johon aistinsolut reagoivat Tappi- ja sauvasolut Valo Kuuloaistinsolut Ääniaallot Hajuaistinsolut Kaasumaiset molekyylit Makuaistinsolut Sylkeen liuenneet kemialliset aineet Ihon aistinsolut (kosketus, paine, kylmä, lämpö, kipu) Lämpötila, kosketus, paine, kipu

OK teht. 5 (s. 102) : POHDI a. Miksi takaa tulevaa ääntä on vaikea paikallistaa? Ihminen aistii äänen tulosuunnan kahden korvan keräämästä informaatiosta. Takaa tuleva ääni on vaikea paikallistaa, koska se saavuttaa molemmat korvat yhtä aikaa. b. Miksi korva voi vaurioitua jatkuvassa melussa? Kuuloaistinsolut kuluvat jatkuvassa melussa. c. Miksi makuaisti toimii heikosti nuhaisena? Koska hajuaistin toiminta on heikentynyt nuhan vuoksi. Monet makuaistimuksena tulkitut aistimukset ovat todellisuudessa hajuja. d. Miksi suun, sormien ja sukuelinten alueella on runsaasti kosketusta aistivia soluja? Kyseiset alueet ovat eloonjäämisen kannalta tärkeitä (ravinto ja lisääntyminen).

OK teht. 6 (s. 102) : ETSI LUVUSTA Miten elimistömme säätelee kehon asentoa, liikettä ja tasapainoa? Elimistömme saa tietoa tasapainosta ja liikkeistä eri aistinsolujen välityksellä, joiden yhteistoiminnan tuloksena ihminen säätelee kehon asentoa, liikettä ja tasapainoa. Informaatiota saadaan korvassa olevien tasapainoelimen välityksellä lihaksissa, jänteissä ja nivelpusseissa olevien aistinsolujen välityksellä näköaistin välityksellä ihon aistinsolujen välityksellä

OK teht. 8 (s. 102) : SOVELLA Selitä aistimuksen synty kolmea eri aistia käyttäen. Esimerkiksi näköaisti: valo- verkkokalvon näköaistinsolujen ärsytyskynnys ylittyy - näköhermo vie sähköisen hermoimpulssin aivojen näköalueelle - informaatio tulkitaan ja aistimus syntyy aivoissa kuuloaisti: ääniaallot – simpukan aistinsolujen äärsytyskynnys ylittyy- kuulo- ja tasapainohermo vie hermoimpulssin aivojen kuuloalueelle – informaatio tulkitaan ja aitimus syntyy aivoissa kosketusaisti: esimerkiksi kynänterän kosketus iholle – ihon kosketusaistinsolujen ärsytyskynnys ylittyy – tuntohermosolut vievät sähköisen impulssin aivoihin – informaatio tulkitaan ja aistimus syntyy

LISÄtehtävät Vastaukset

OK teht. 9 (s. 102) : POHDI Miten alkukuvassa (s. 92-93) näkyvien eliöiden aistit poikkeavat ihmisen aisteista? a) varpushaukka petolinnuilla on valoa ja värejä aistivia tappisoluja miljoona/neliömillimetri (vrt ihmisellä 200 000/ neliömillimetri) petolinnuilla on kaksi tarkan näön aluetta, minkä vuoksi ne näkevät tarkasti myös näkökentän laidalla aistivat UV-valoa, jonka avulla saaliin löytäminen helpotuu esimerkiksi korkeasta heinikosta b) lepakko käyttävät kaikuluotausta suunnistamiseen ja saalistamiseen lähettävä ääniaaltoja (ultraääni), jotka heijastuvat kohteeseen osuessaan takaisin kuulee ääniaallot tarkasti käyttää kaikuluotausta yhdessä näköaistin kanssa jotkin lajit näkevät myös UV-valoa

c) koira hajuaisti: laaja hajuepiteeli ( koirarodusta riippuen jopa 150 cm², ihmisellä n. 2,5 cm² runsaasti hajuaistinsoluja ( saksanpaimenkoiralla jopa 220 miljoonaa, ihmisellä n 5 miljoonaa) näköaisti: laaja näköalue (rodusta riippuvainen - useilla roduilla 180°, vinttikoiralla jopa 270°) hyvä hämäränäkö (runsaasti sauvasoluja, verkkokalvolla tapetum lucidum-rakenne, joka heijastaa valoa takaisin peilin tavoin, mikä lisää valon määrää) kuuloaisti: korvan rakenne auttaa ääniaaltojen keräämisessä kuulee korkeita ääniä (koirien taajuus 16-100 000 Hz, ihmisellä 16-20 000 Hz) kuulevat ultraääniä tuntoaisti: havannoi ympäroivää maailmaa kuonossa, leuassa ja kulmakaarissa olevilla tuntokarvoilla

d) hämähäkki yleensä kahdeksan pistesilmää pistesilmillä aistitaan valon voimakkuutta pistesilmä ei havaitse liikettä e) auringonkukka aistii valoa, kasvaa kohti valoa f) kehrääjäperhonen haistaa naaraan lähettämät feromonit tuntosarvissa sijaitsevilla karvoillaan

TIESITKÖ TÄMÄN? (s. 103) 1. Mitä tinnitus on ja millaiset asiat saatavat aiheuttaa sitä? tinnitus on korvien soimista, joka ei aiheudu korvan ulkopuolelta tulevasta ääniaistimuksesta sitä voivat aiheuttaa esimerkiksi melu, purentahäiriö, niska- ja hartiaseudun kireys, korkea verenpaine tai pään alueelle kohdistuva tapaturma 2. Mistä matkapahoinvointi aiheutuu? matkapahoinvointi aiheutuu heiluvan liikkeen aiheuttamasta tasapainoelimen ärsytyksestä 3. Miten matkapahoinvointia voi yrittää ehkäistä? pitää katseen kiinteässä kohteessa, esimerkiksi tiessä tai horisontissa silmien sulkeminen voi auttaa ennalta ehkäisevä lääkehoito