Maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Valtiovarainministeriön esityksen pitää sote-muutosjohtaja Sinikka Salo Satakunta 23.8.2016

Maakuntauudistuksen keskeiset lait § Maakuntauudistuksen keskeiset lait Maakuntalaki Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Voimaanpanolaki Maakuntajakolaki Maakuntien rahoituslaki Verolait Henkilöstöä ja eläkejärjestelmää koskevat lait

Maakunnan keskeiset tehtävät Sosiaali- ja terveyden- huolto Työ- ja elinkeino- palvelut Ympäristö-terveyden- huolto Pelastus-toimi Maakunnan keskeiset tehtävät Alue- kehittäminen Liikenne-järjestelmä- suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomitus-palvelut

Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina 2019-2029 Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

Tehtäväsiirtojen iso kuva ja siirtojen vaikutus viranomaisrakenteeseen Maakunnille siirretään tehtäviä ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta, aluehallintovirastoilta, maakuntien liitoilta ja kunnilta ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat 1.1.2019 lukien ELY-keskusten tehtävät siirtyvät pääosin maakunnille ja jäävät osin valtiolle. Valtiolle jäävät tehtävät organisoidaan uudelleen. TE-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Kunnat voivat lakkauttaa maakuntien liitot 1.1.2019 lukien Maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan maakunnille. Aluehallintovirastoista muodostetaan yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen. Osa AVI:n tehtävistä siirtyy maakunnille. Ympäristövalvonta- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät ELY-keskuksilta valtakunnalliselle aluehallintovirastolle.

Henkilöstön siirtyminen ja asema Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät Siirto koskee n. 220 000 työntekijää KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin

Maakunnan toimiala ja tehtävät Monitoimialaisuus Lakisääteiset tehtävät Voi ottaa hoitaakseen myös tehtäväalaansa kuuluvia kunnan tehtäviä alueen kaikkien kuntien yhtäpitävällä päätöksellä ja kuntien osoittamalla rahoituksella Järjestämisvastuu ja tuottaminen erotetaan Tuottajien kaksi kategoriaa: markkinoilla (yhtiö)/ei markkinoilla (julkisoikeudellinen laitos)

Aluejako Maakuntajaon perustaminen säädetään uudistuksen voimaapanolaissa Mitkä kunnat kuuluvat mihinkin maakuntaan Aluejaon muuttaminen erillisessä maakuntajakolaissa Edellytykset, aloiteoikeus, menettely Eri tilanteet Kokonaisten maakuntien yhdistyminen tai yksittäisiä kuntia koskeva muutos Maakunnan tai kunnan omasta aloitteesta, kuntajakoselvityksen perusteella asukkaiden aloitteesta, arviointiryhmän aloitteesta Yhteys maakunnan arviointimenettelyyn: Arviointimenettelyn käynnistäminen talous- tai sote-järjestämiskykyyn liittyvillä edellytyksillä Arviointiryhmän ehdotuksesta maakuntajakoselvitys Maakuntajakoselvityksen perusteella valtioneuvosto voisi päättää maakuntien vastustuksesta huolimatta

Maakunnan päätöksenteko ja hallinto Lähtökohtana kuntalakia vastaava, luonteeltaan mahdollistava sääntely Maakuntavaalit ja maakuntavaltuusto Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99) Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Maakuntastrategia Toimielimet -valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta, muut maakunnan päätettävissä Johtaminen -virkajohto-poliittinen johto Luottamushenkilöt Henkilöstö Hallintomenettely -mm. hallintosääntö Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet 59–99 jäsentä Maakuntastrategia Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Palvelu-laitos Yhtiöitetty toiminta Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Valtakunnalliset palvelukeskukset • ICT • Yhteishankinnat • Muut tukipalvelut • Toimitilat

Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin Valtion täysirahoitusmalli korostaa valtion vastuuta rahoitusperiaatteen toteutumisessa Rahoitusmallista säädetään erikseen rahoituslaissa Valtion ohjaus ja valvonta Maakuntakohtainen neuvottelumenettely, julkisen talouden suunnitelma Investointeja koskeva ohjaus Valtion ja maakuntien neuvottelukunta Neuvottelut alueen kuntien kanssa tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta

Maakunnan taloussäännökset Talousarvio ja talouden tasapainosääntö Kirjanpito, tilinpäätös, konsernitilinpäätös Arviointimenettely Talouskriteerit ja menettely Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen järjestämiseen liittyvät kriteerit Yhteys Tilintarkastus ja tarkastuslautakunta VTV:n toimivallan laajentaminen Lainanottomahdollisuus lyhytaikaisesti

Maakuntien rahoitus Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vuosina 2019–2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein.

Verotulojen siirto kunnilta Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on 17,7mrd€ Vuosina 2020–2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosentti-yksikköä vuodessa Rajasta voidaan poiketa poikkeus-tilanteissa Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 11,3 mrd€ Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään 0,5 mrd€ Valtionosuuksista siirretään 5,9 mrd€ Maakuntien tehtävien rahoitus

Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Uuden valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100€ per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa VOS-järjestelmän rakenne pääosin ennallaan +/- 100€ Uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (korvaa työpaikkaomavaraisuuden) Verotulojen tasausjärjestelmän rajat muuttuvat Puolet kiinteistöverotuloista sisällytetään tasausjärjestelmään

Omaisuuden siirto kunnilta maakunnille € Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille Kunnan jäsenosuus ja omaisuuden arvo kunnan taseesta poistuu ja peruspääomaa alennetaan vastaavalla määrällä Järjestämisvastuun siirtoon liittyvä irtaimisto siirtyy maakunnille 3 Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään 3 vuodeksi Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen riski ei jää yksittäiselle kunnalle

Maakuntien toiminnan ja talouden yhteensovitus osana JTS-valmistelua 9/17/2018 Maakuntien toiminnan ja talouden yhteensovitus osana JTS-valmistelua Selvitys ja arviointi (maakuntia ohjaavat ministeriöt) Ministeriöiden ehdotusten yhteensovitus (VM) VN päätös JTS:sta Budjetti- ja säädösvalmistelu (kaikki ministeriöt) Maakuntalain mukainen neuvottelu Toiminnan ohjaus Neuvottelut Maakuntien toiminnan ja talouden yhteensovitus osana JTS-valmistelua JTS:ssa asetetaan rahoitusasematavoitteet julkiselle taloudelle ja sen alasektoreille sekä päätetään niiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä Vuosittaisessa JTS:n tarkistuksessa arvioidaan toimenpiteiden riittävyyttä ja päätetään mahdollisesti uusista toimenpiteistä Valtion rahoitus maakunnille osoitetaan valtiontalouden kehysten puitteissa Maakuntien ja niiden yhtiöiden muodostamaa osaa julkisesta taloudesta tarkastellaan JTS:ssa omana kokonaisuutena MAAKUNNAT

Sote-järjestämisen ja rahoituksen ohjaus 2019 - 9/17/2018 Loka-joulukuu Tammi-huhtikuu Touko-syyskuu VN VM STM THL Maa-kunnat VN päätös JTS:sta JTS-valmisteluprosessi Maakuntien talouden tilan arviointi Yhteen-sovitusvaihe Budjetti- ja säädösvalmis-teluvaihe VM-maakunnat-neuvottelu STM:n selvitys järjestämisestä ja rahoituksen riittävyydestä Maakuntien raporttien käsittely ja THL:n selvitys Sote-järjestämisen ja rahoituksen ohjaus 2019 - JTS-/TAE-valmistelussa sovitetaan maakuntien tehtävät ja niiden rahoitus yhteen Rahoitusperiaate keskeinen Julkisen talouden tilan asettamat reunaehdot Arvioitava myös maakunnille osoitettuja tehtäviä ja mahdollisuutta toiminnan tehostamiseen Valtion ja kunkin maakunnan välinen neuvottelu tukee JTS:n ja sen vuotuisten tarkistusten valmistelua Arvioidaan erityisesti maakunnan taloutta (kustannukset ja rahoituksen riittävyys) Arvioidaan sopeutustoimien tarvetta Tarkastellaan ja yhteensovitetaan maakuntien investointisuunnitelmia Käsitellään tietohallinnon kehitystä ja digitalisaatiota Käydyistä neuvotteluista laaditaan asiakirja Maakuntatalouden neuvottelukunta Valtion ja maakuntien välinen neuvottelumenettely Seuraa ja arvioi maakuntien taloutta Käsittelee neuvoa antavasti maakuntia koskevaa lainsäädäntöä sekä periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia maakuntien toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevia valtion toimenpiteitä Toiminnan ohjauksen vaihe Selvitys- ja arviointivaihe Maakuntien raportit sotesta

89% 10% Maakuntien rahoitus 1% Valtionrahoituksen määräytyminen Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% 87% Ikärakenne ja tarve 1% Vieraskielisyys Tarveperusteinen rahoitus 1% Asukastiheys 10% Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään Asukasluku- perusteinen rahoitus 1% Hyte- rahoitus

Maakunnan taloudenhoitoa koskevat säännökset (maakuntalaki) Tasapainovaatimuksena toiminnan ja investointien rahavirran tasapaino tai ylijäämä (106 §) Toiminnan ja investointien rahavirta on tasapainossa, jos tulorahoitus riittää kattamaan käyttötalousmenojen lisäksi nettoinvestoinnit Vastaa kansantalouden tilinpidon mukaista tasapainokäsitettä Tiukempi kuin kuntalain tasapainovaatimus Maakunta saa ottaa vain lyhytaikaista lainaa (106 §) Maakunta voi myöntää takauksia ja lainaa tytäryhteisöilleen (124 §).

Maakunnan arviointimenettely (109 §) Arviointimenettelyssä valtio ja maakunta arvioivat maakunnan taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään Arviointimenettelyn on tarkoitus toimia ennaltaehkäisevästi ja kannustaa hyvään taloudenpitoon. Arviointimenettely voi johtaa maakunnan liittämiseen toiseen alueeseen. Taloutta koskevat kriteerit asetetaan maakuntakonsernin (=maakunta ja sen tytäryhteisöt) tasolla Valtiovarainministeriö päättää menettelyn käynnistämisestä Menettelyn pohjana maakuntalaissa määrättävät kriteerit sekä maakunnan tilinpäätöksen perusteella laskettavat tunnusluvut, jotka Tilastokeskus tuottaa. Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen järjestämiseen liittyvät kriteerit

Maakuntauudistuksen aikataulu Lainsäädäntö voimaan /maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet Maakunnat aloittavat toimintansa Esivalmistelu 2016 – 6/2017 7/2017 – 3/2018 1/2019 2016 2017 2018 2019 2020 2021 4/2017 1/2018 4/2021 Kunta- vaalit Ensimmäiset maakuntavaalit Kuntavaalit ja maakuntavaalit

Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin. Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Rohkea ote tulevaisuuteen

Kiitos mielenkiinnosta! www.alueuudistus.fi