tilannekatsaus SOTE-UUDISTUKSEEN

Esitys aiheesta: "tilannekatsaus SOTE-UUDISTUKSEEN"— Esityksen transkriptio:

1 tilannekatsaus SOTE-UUDISTUKSEEN
Tuula Haatainen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja

2 Kestävyysvajetta vähennetään
Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

3 Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne 1.1.2019
Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittä- vien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus 18 maakuntaa järjestämisvastuu rahoitusvastuu päättää palvelu-tasosta ja järjestämis-sopimuksesta Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö 5 sote-yhteistyöaluetta Palvelun- tuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut 12 laajan ympäri-vuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa) Valtakunnallinen aluehallintovirasto Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Kunnat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala

4 Sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää valinnanvapautta
9/19/2018 Sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää valinnanvapautta Palveluntuottajat hyväksytään, laatuvaatimukset asetetaan Hyväksymismenettely ja kriteerit ovat valmistelussa. Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus tarjota palveluja turvataan. Maakunta tarjoaa asukkaille tietoa valintojen tekemiseksi. Tämän kuvan tekstit on katsottu Outi Antilan ja Raija Volkin kanssa. Asiakas valitsee palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Maakunnan korvaus on sama julkiselle ja yksityiselle tuottajalle.

5 Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio
Sosiaali- ja terveydenhuollon moni-kanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään.

6 Palveluintegraation toteuttaminen
9/19/2018 Palveluintegraation toteuttaminen Monituottajamallissa maakunnan tehtävä on huolehtia palvelujen yhteensovittamisesta Edellytyksenä: järjestämisen integraatio rahoituksen integraatio tiedon integraatio palveluketjujen integraatio tuotannollinen integraatio Tarpeen huolehtia erityisesti palveluketjujen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta

7 Maakuntien palvelukseen yli 220 000 työntekijää
Sote- ja aluehallintouudistus on Suomen työmarkkina-historian ylivoimaisesti suurin henkilöstön uudelleenorganisointi. Tässä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Uudistus koskee: yli sote-työntekijää 15 000–18 000 tukipalvelujen työntekijää (ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto) ELY-keskuksista noin 2 500, TE-toimistoista noin 2400 ja aluehallintovirastoista noin 60 työntekijää.

8 arvioita hallituksen linjauksesta: Tavoitteenasettelun ja eetoksen muutos
Keskeiseksi tavoitteeksi noussut kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla, vähemmälle huomiolle on jäänyt terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen EU:ta ja kilpailuneutraliteettia käytetään perusteena sille, että julkinen palvelu pitää yhtiöittää. Näin ei ole, se on hallituksen oma päätös. Valinnanvapautta ja kilpailun tuomia tehoja käytetään perusteena sille, että ihmisten peruspalvelut alistetaan bisneksen teolle ja markkinalogiikalle -> koko hyvinvointivaltion eetos unohtuu

9 arvio hallituksen linjauksesta valinnanvapaus
Valinnanvapaus toimii kun tiedetään mitä valitaan ja on olemassa vaihtoehtoja. Kirittää palveluiden kehittämistä, parantaa laatua, lyhentää jonoja. On mahdollista myös nykyisin -> tulisi kehittää edelleen Palvelut tarpeen eikä aktiivisuuden tai rahapussin mukaan Integraation hyödyt menetetään Kustannukset kasvaa (vrt. ns. Ruotsin malli)

10 arvio hallituksen linjauksesta yhtiöittämispakko
Monimutkaistaa uudistusta: henkilöstön asema epäselvä julkisen vallan käyttö / viranomaistehtävät vaikeuttaa integraatiota Asiantuntijat ovat kritisoineet laajalla rintamalla SDP:n välikysymys Suomen suunnasta Kuuluuko hallituksen suunnitelmiin sosiaali- ja terveydenhoito, jossa julkinen valta ei voi tuottaa kansalaisille tärkeitä peruspalveluja muutoin kuin osakeyhtiönä ja kilpailussa isojen ulkomaisten monikansallisten yritysten kanssa?

11 muita arvioita hallituksen linjauksista
? millaiseksi jää kuntien tulopohja, verotuotot ? miten kunnan ja maakunnan palvelut saadaan tukemaan toisiaan (esim. terveyden edistäminen) ? mitä on itsehallinto vahvassa valtio-ohjauksessa ? miten uudistus pysyy hallinnassa ? täyttääkö sote-uudistus tavoitteensa: oikeaa palvelua oikeaan aikaan, terveyserojen kaventuminen, menojen hallinta sekä palveluiden laadun ja yhdenvertaisen saatavuuden takaaminen koko maassa

12 PAREMPI SOTE Ihminen Sote-uudistuksen keskiöön
Toimivat palvelut ilman pompottelua, oikeaan aikaan ja tarpeen mukaan Olennaista on turvata hoitoon ja palveluun pääsy. Perustason palvelua on vahvistettava. Ensin tulee luoda kestävä järjestämisrakenne ja rahoitusratkaisu, sitten palvelutuotannon suuremmat uudistukset.

13 PAREMPI SOTE Valinnanvapaus ei saa tarkoittaa markkinoiden valtaa ja terveysbisnestä Julkiset palvelut on pidettävä palvelutuotannon perustana, jota yksityisillä ja kolmannen sektorin palveluilla täydennetään Vaaleilla valituilla päättäjillä on vastuu yhteisten verovarojen vaikuttavasta ja tehokkaasta käytöstä. Verotuksella pitää rahoittaa kansalaisten hyvinvointia, ei yksityisten firmojen voittoja.

14 PAREMPI SOTE Parannettavaa nykyisessä järjestelmässä, ehdotuksia:
Hoitoon päästävä nopeammin. Jos julkinen ei voi turvata kiireetöntä hoitoa esim. viikossa, on palvelu tarjottava asiakkaalle muutoin (esim. palveluseteli). Sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaisuus/paljon apua tarvitsevat Eerikoislääkärikonsultaatiot terveyskeskuksiin Vastaanottoaikojen lisääminen, ilta- ja viikonloppuajat Palvelut vastaamaan asiakasryhmien tarpeita (esim. lapsiperheet, vanhukset) Henkilöstö otettava mukaan kehittämiseen Kannustimet ideoida toimintaa uusiksi, asiakaslähtöiseksi ja nopeaksi.

15 Kiitos!

16 Rahoitusratkaisun toteutus
Laskennallisia sote-kustannuksia vastaavat menot irrotetaan kuntataloudesta noin 17,1 mrd. nettokustannukset (v tasossa) Kuntien tulee laskea veroprosenttejaan Sote-kustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta kuntaveron tuotosta siirretään vajaa n. 11,5 mrd. maakunnille (vuoden 2014 tasossa) sote-kriteerejä ja toimintaa vastaava osa kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta siirretään maakunnille (noin 5,5 mrd v tasossa) Soten osuus laskennallisista kustannuksista noin 4,8 mrd (2/3) Tarkastelu täytyy tehdä kunnittain sote-menojen osuus kunnan kokonaismenoista vaihtelee n % välillä otettava jossain määrin huomioon kustannustasoerot - siirto ei voi olla räikeän epäoikeudenmukainen niille kunnille, jotka ovat tehostaneet toimintaansa => kuntatasolla siirtyvä tulojen ja menojen määrä ei ole sama, mutta jos tuloja siirtyy enemmän kuin menoja, tulee erotusta tasata kuntien valtionosuusjärjestelmässä

17 Maakuntalaki Hallintorakenteet, toimielimet ja johtaminen
Henkilöstö ja hallintomenettely hallintosääntö keskeinen ohjausasiakirja Talous: taloudenhoito ja talouden tasapainosääntö Talouden sekä järjestämis- ja kantokyvyn arviointimenettely => voi johtaa itsehallintoalueen yhdistämiseen toiseen laissa säädettyjen kriisikriteerien täyttyessä (nk. kriisimenettely) Ulkoinen tarkastus ja tarkastuslautakunta Yhtiöittämisvelvollisuus Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus