Sote- ja maakuntauudistus

Esitys aiheesta: "Sote- ja maakuntauudistus"— Esityksen transkriptio:

1 Sote- ja maakuntauudistus
Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

2 Sote-uudistuksen tavoitteet
Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla Maakunta vahva järjestäjä Sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaisuus Palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus Asiakkaan monipuolisempi valinnanvapaus Digitalisaation hyödyt Kustannusten hillintä Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

3 Hyvinvoinnin edistäminen kaikkien vastuulla
Ihmisen omavastuu Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Kunnat ja maakunnat saavat rahoitusta Maakunnat tarjoavat asiantuntemusta kunnille Järjestöt yhteistyökumppani - Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten välisiä terveyseroja ja vähentää sosiaali- ja terveysmenoista aiheutuvia kustannuksia. Jotta tässä onnistuttaisiin, on kuntien ja maakuntien tehtävä tiivistä yhteistyötä. -Kunnat päättävät monista tehtävistä ja toimista, joilla on ratkaiseva merkitys asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn. Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt.  -Maakuntien pitää arvioida ennalta päätösten ja toimien vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen. Maakuntien tehtävänä on tukea kuntia ja tarjota niille asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi. Maakunnat vastaavat myös siitä, että edistävät ja ehkäisevät palvelut todella toteutuvat.

4 Kansanterveystyö ja rakenteellinen sosiaalityö uuteen arvoon
Sairaalavetoisesta järjestelmästä perustason vahvistamiseen Sote-keskuksen peruspalveluita täydennetään vaativan tason konsultaatioilla (erikoislääkärit ja sosiaalialan ammattilaiset) Yhdistetään uudella tavalla personoitu palvelu ja palvelutarpeen arviointi sekä koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

5 Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti
Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti Maakunta varmistaa, että eri tuottajien palvelut toimivat yhteen Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palveluntuottajille Maakunta varmistaa, että tieto kulkee sujuvasti toimijoiden välillä. Suoran valinnan palveluntuottaja vastaa oman asiakkaansa palvelujen kokonaisuudesta.

6 Keskeiset muutokset lausuntokierroksen jälkeen, maakuntalaki
Maakunnan palvelulaitos korvattiin maakunnan liikelaitossääntelyllä Maakuntien palvelukeskukset poistettiin yhteishankintojen palvelukeskus in house -yksikön ulosmyyntiraja 20 % tiedonhallinnan palvelukeskukselle velvollisuus tarjota palveluja yksityisille Arviointimenettelyn edellytyksiä lievennettiin Harkinnanvarainen avustus ei johda arviointimenettelyyn ennen vuotta 2024

7 Keskeiset muutokset, sote-järjestämislaki
Ensihoidon järjestämisvastuu vastuu yhdenmukaisesti kaikilla 18 maakunnalla Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut jäävät kuntien tehtäväksi Sote-järjestämislaista pois valinnanvapaussäännökset

8 Keskeiset muutokset, voimaanpanolaki
Maakuntajako Kuhmoinen Keski-Suomesta Pirkanmaahan Omaisuusjärjestelyjen toteuttaminen oikeus sopia toimitilojen siirtymisestä esityksestä poikkeavalla tavalla Kunnallisverotuksen verokatto koskee vain vuotta 2019

9 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Tekstidia
Dian voi valita Uusi dia (tekstisivu)

10 Maakuntavaltuusto: maakunnan hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. liikelaitoksen tehtävät, maakunnan yhtiörakenteen ym.) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Liikelaitoksen johtokunta ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen liikelaitoksen osaamista voidaan hyödyntää ostopalveluhankinnoissa ja konserniohjauksessa ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja (ei luottamushenkilöitä) Soten järjestämisestä vastaava toimielin: valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Maakuntahallitus: konserniohjaus (maakunnan konserniyhtiöt) Maakuntajohtaja: maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto

11 Maakuntien palvelukseen yli 215 000 työntekijää
Sote- ja maakuntauudistus on Suomen työmarkkinahistorian ylivoimaisesti suurin henkilöstön uudelleenorganisointi. Uudistuksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy maakuntien palvelukseen yhteensä henkilöä eli 50,3 % koko kunta-alan henkilöstöstä. Näistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on arviolta ja pelastustoimen henkilöstöä arviolta Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstön ohella kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy muista tehtävistä yhteensä arviolta henkilöä: Kuntien maatalous- ja turkisyrittäjien lomitushenkilöstö, arviolta henkilöä, Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö, arviolta henkilöä, Maakuntien liittojen henkilöstö, arviolta 636 henkilöä sekä Maataloushallinnon ja viljelijätukien hallintotehtävissä työskentelevä henkilöstö, arviolta 280 henkilöä. Lisäksi maakuntiin siirtyy noin 6000 työntekijää valtion aluehallinnosta.

12 Valinnanvapaus asiakkaan näkökulmasta
SOTE-KESKUS, HAMMASHOITOLA, MAKSUSETELI -Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta, myös erikoislääkärin vastaanottoja, tilapäisiä ja lyhytaikaisia sosiaalipalveluja -Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut -Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta -Asiakas voi saada halutessaan maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT -Päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoitoa ja sosiaali- palveluja -Asiakas voi kuitenkin valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa ASIAKASSETELI -Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen. Asiakasseteli on myönnettävä palveluissa, joissa maakunta on ottanut sen käyttöön -Maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön esim. koti- hoidossa tai tietyissä erikoissairaanhoidon toimenpiteissä. Asiakas valitsee haluamansa rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta. HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI -Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan -Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtaiseen avustajaan tai kuljetuspalveluihin

13 Valinnanvapaus maakunnan näkökulmasta
Maakunta vastaa/päättää julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus asiakassetelillä tarjottavista palveluista palveluntuottajien rahoituksesta lain mukaan Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset

14 Maakunnan liikelaitos ja yhtiöt
vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) voi tuottaa palveluja itse, sekä kilpailuttaa ja ostaa palveluja asiakkailleen tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja maakunnan liikelaitos voi tarjota palveluja antamalla asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolloin asiakas voi valita itse palveluntuottajan Maakunnan yhtiö maakunnan on yhtiöitettävä markkinoilla olevat palvelut (mm. sote-keskukset ja hammashoitolat sekä asiakassetelipalvelut)

15 Kustannukset valinnanvapausmallissa
Muiden maakuntien liikelaitokset Arvio vuosittaisista sosiaali- ja terveydenhuollon rahavirroista Maakunnan liikelaitoksen palvelut yhteensä 15 mrd € Oma tuotanto, voi sisältää myös ostopalveluja 10,7 mrd € Erikoissairaanhoito Sosiaalihuolto Muu oma tuotanto Valtion sote-rahoitus 17,3 mrd. € Maakuntien sote-tehtävät 18,8 mrd euroa Rahoitus Sote-asiakasmaksut 1,5 mrd. € Palvelut asiakassetelillä 2,8-2,9 mrd. € Henkilökohtaisen budjetin palvelut 1,5 mrd. € Sote-keskukset 3,3-3,4 mrd. € Hammashoito 0,3 mrd. € maksuseteli

16 Digitalisaation tavoitteet
Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus ja yhteiset hankinnat ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti Maakunta huolehtii siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus

17 Sote- ja maakuntauudistuksen tiekartta
kuvattuna vaiheittain sote- ja maakuntauudistuksen alueellisen valmistelun etenemistä ja sen kansallista tukea vuoden 2019 alkuun saakka jäsennettynä, mitä alueilla tulisi ottaa huomioon ja toteuttaa kussakin vaiheessa VÄLIAIKAINEN VALMISTELU- TOIMIELIN ESIVALMISTELU SAAKKA JÄRJESTÄMIS- VASTUU SIIRTYY MAAKUNNILLE MAAKUNTA- VALTUUSTO alueuudistus.fi/tiekartta

18 SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ● VALTIOVARAINMINISTERIÖ
Lisätietoja: alueuudistus.fi Uutiskirjeiden tilaus: alueuudistus.fi/uutiskirjeet #sote #sote2019 SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ● VALTIOVARAINMINISTERIÖ