ESIINTYMISTAITO XPV0015, 3 op Jyväskylän yliopiston kielikeskus puheviestintä Salme Korkala salme.korkala@jyu.fi Kevät 2018 Esitellään itsemme ja toivotetaan opiskelijat tervetulleeksi.

Toisen opetuskerran teemat kurssin tavoitteiden rakentaminen alustuspäivämäärien jakaminen esiintymistaidot esityksen rakentaminen kuulija-analyysi kohdentaminen ja havainnollistaminen PechaKucha 20 x 20 luotettavuusvaikutelman rakentuminen 2

Vuorovaikutusosaaminen Tieto Taito Vuorovaikutusosaaminen Eettisyys Asenne Motivaatio Vuorovaikutusosaamisessa tarvitaan useiden osa-alueiden hallintaa. ”Esimerkiksi tiedot ja taidot eivät yksinään riitä vuorovaikutusosaamiseen, ellei yksilö ole myös motivoitunut käyttäytymään taitavasti ja ellei hänellä ole myös riittävää rohkeutta osallistua vuorovaikutukseen. Myöskään pelkkä tieto, miten pitäisi toimia, ja halu toimia taidokkaasti ei riitä, ellei yksilöllä ole käytössään tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Kaikkien vuorovaikutusosaamisen osa-alueiden hallinta ei kuitenkaan ole yksilöillä aina välttämättä yhtä vahvaa. Ihmiset voivat esimerkiksi olla tietoisia monista taidoista ilman, että ovat niissä taitavia, heillä voi olla tietoa, jota he eivät osaa soveltaa käytäntöön, ja heillä voi myös olla monenlaisia taitoja ilman, että he ovat tietoisia noiden taitojen perusteista. (ks. esim. Laajalahti 2014.)

Tiedänkö kylliksi aiheesta? Osaanko argumen-toida? Vuorovaikutusosaaminen esiintymisen kontekstissa Arvostanko lähdettä niin paljon, etten uskalla kritisoida? Mitä ajattelen esiintymis-tilanteesta? Näenkö puheenvuorolla mitään merkitystä?

Omien tavoitteiden rakentaminen Tieto Taito Vuorovaikutus-osaaminen Eettisyys Asenne Motivaatio 5

Oman alan esitysten päivämäärät 25.1. Markus S. & Sami 1.2. 5 alustusta Lari, Niko, Markus M., Panu & Mikko P. 8.2. 5 alustusta: Mikko I., Satu, Arttu, Eeva & Frans 15.2. 5 alustusta: Justus, Lauri, Niilo, Paula & Esko 6

Ryhmät ja esityspäivämäärät 22.2. Asiakaspalvelu: Justus, Eeva, Paula, Arttu Opettajan esiintyminen: Frans, Sami, Mikko I., Esko, Panu 8.3. Esimies: Lari, Lauri, Mikko P., Niilo Poliittinen esiintyminen: Markus M., Satu, Niko, Markus S.

Pohdinta parin kanssa Käsitys ihanteellisesta esityksestä Millainen on mielestänne hyvä esiintyjä tai puhuja? Millainen on mielestänne hyvä esitys? Millainen on hyvä yleisö?

Keskustelu tehtävän pohjalta Esiintyjä Antaa vaikutelman asiantuntevuudesta Tietää asiasta (tosi paljon) Rakastaa aihettaan Onnistuu pitämään yllä yleisön mielenkiintoa Samaistuttava Puhuu selkeästi, miellyttävä puhetempo Erottuu joukosta, on jollain tapaa erilainen Huomioi yleisön ja viestii eettisesti

Keskustelu tehtävän pohjalta Esitys Herättää mielenkiintoa, on rakennettu kiinnostavasti Dynaamisuus: rytmi, intensiteetti Kertaa myös Erottuva, sopii esiintyjälle Rakenne on toimiva, punainen lanka säilyy, on sopivan mittainen Loogisuus Pienesti rosoinen Validiin tietoon pohjautuva, oma ja lähteen ääni erottuu toisistaan Kiireettömyys Miljöö on sopiva, esityksen sisältö istuu nykyhetkeen Yleisön huomioiminen aihevalinnassa ja tavassa esittää

Keskustelu tehtävän pohjalta Yleisö Vuorovaikutteinen, osoittaa olevansa kiinnostunut ja seuraavansa, kenties samaistuu Yleisöllä on tilannetajua: tasapaino aktiivisuuden ja seuraamisen välillä, Keskittynyt, häiriötekijät pystytään sulkemaan ulkopuolelle Muodostuu erilaisista ihmisistä On kannustava Osallistuu, mutta aiheeseen

Videoanalyysi https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/it/ictfoorumi/digitaalisuus- data-cyber-ja-business-d2cb/big-data-learning (1:05) https://www.youtube.com/watch?v=nFOTNTB5qO0 (1:10) https://www.youtube.com/watch?v=qr6ZuuR_rPU (0:20) https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/agoracenter/agora- paiva-2016/pirjo-kutinlahti (2:50)

Tieteellisen vuorovaikutuksen prosessi (alustus) Valmistautuminen Itsearviointi ja reflektio Luonnosteleminen Palautteen hankkiminen Julkistaminen esityksenä Tekstiversion tuottaminen (diojen tekeminen) Viimeistely Harjoittelu ja muokkaaminen 13 (Mukaillen Väliverronen 2002)

Asiantuntijan esiintymistaidot uskottavuus, asiantuntijuuden välittyminen johdonmukaisuus, selkeys asiasisällön hallinta argumentointi yleisön huomioiminen, kohdentaminen havainnollistaminen kuulijoiden motivointi tilanteeseen sopiva kielen käyttö, ammattisanasto äänenkäyttö; voimakkuus, artikulaatio, puhenopeus nonverbaalinen viestintä tukee esitystä

Esitykseen valmistautuminen: ideointi ja suunnittelu aiheen valinta puhujan mielenkiinnonkohteet ja tiedot yleisön mielenkiinnon kohteet ja tiedot tilanne ideointi, brainstorming perehtyminen ja tiedon etsiminen aiheen rajaaminen aika  laajuus, syvyys yleisön odotukset ja tietotaso (kuulija- ts. yleisöanalyysi)

Esitykseen valmistautuminen: tavoitteen määritteleminen, suunnittelu, teemojen kehittely yleinen tavoite, erityinen tavoite puheen lajityyppi vaikuttava viihdyttävä informoiva tilannepuhe keskeinen ajatus miten viedä ajatusta teemana eteenpäin, millaisia alateemoja tyyli Konteksti tulee huomioida

Esityksen luonnosteleminen: kohdentamisen suunnittelu ja jäsentely kuuntelijoiden huomioon ottaminen sisältö ja näkökulma kuulijoiden mukaan kuuntelemaan motivoiminen oma sanoma tuodaan lähelle kuuntelijoiden maailmaa kuuntelijoille osoitetaan oman sanoman arvo oman sanoman ymmärrettävyyden tehostaminen oman sanoman vaikutusten tehostaminen

Apukysymyksiä kuulija-analyysiin Muodostuuko yleisö miehistä vai naisista? Minkä ikäisiä yleisön edustajat ovat? Onko yleisö kanssani samaa vai eri mieltä asiasta? Millainen arvopohja yleisöllä on? Millainen koulutustausta yleisöllä on? Millaisia ennakkotietoja yleisöllä on? Millaisen reaktion tahtoisin saada aikaan yleisössä ja miten voisin saada sen aikaan?

Kohdentamisen keinot: suunnittelu, jäsentely, muokkaus, viimeistely valmistelussa kuuntelija- ja tilanneanalyysi (demografiset ja psykologiset tekijät, tila ja tilanteen luonne) sisällön valinnat sisällön organisointi esityksen aikana verbaalinen viestintä (kysymykset, puhuttelut, kielenkäyttö) nonverbaalinen viestintä (katse, äänenkäyttö) havainnollistaminen - Demografiset tekijät kuten ikä, sukupuoli, koulutustaso, kansalaisuus jne.

Esityksen tekstiversion tuottaminen: aloitus tavoitteena aiheeseen johdattaminen, kiinnostuksen herättäminen erilaisia tapoja aloittaa esitys aiheen rajaaminen käsitteiden määrittely taustan selittäminen toteamus, fakta, lainaus, sitaatti, kertomus, kokemus, vitsi, esimerkki, kysymys, väite, ongelma, asioiden vertailu, ajankohtainen asia, mielipide, yllättävä ajatus jne.

Esityksen tekstiversion tuottaminen: rakenne tavoitteena johdonmukaisuus, looginen eteneminen erilaisia tapoja rakentaa esitys kronologinen (esim. miten tutkimuksen tekeminen eteni) tärkeysjärjestys (mikä tutkimuksessa on tärkeintä ja kenen kannalta) teemoittain (esim. johdanto, teoreettinen tausta, empiria, tulokset, johtopäätökset) kokonaisuus  osat deduktiivinen (yleisestä yksityiseen) induktiivinen (yksityisestä yleiseen) faktoista väitteeseen faktoista johtopäätökseen syy– seuraus ongelma–ratkaisu (mikä on ollut haasteellista tutkimuksessa, miten ratkaistu) hyödyt–haitat (miksi tietyt tutkimuskysymykset, mitä rajaavat ulkopuolelle, mitä sisältävät) puolesta–vastaan jne. Deduktiivinen = yleisestä yksityiseen Induktiivinen = yksityisestä yleiseen

Esityksen tekstiversion tuottaminen: havainnollistaminen havainnollistaminen verbaalisesti, nonverbaalisesti, sanoman rakenteella, apuvälineillä tehtävät sanoman tekeminen helposti vastaanotettavaksi ja ymmärrettäväksi esityksen jäsentäminen oleellisten asioiden erottuminen perustelujen tukeminen esityksen elävöittäminen muistiväline kuulijoille ja puhujalle

PechaKucha 20 x 20 20 kuvaa, joista jokaisesta kerrotaan 20 sekunnin verran Saadaan aikaan hieman alle 7 minuuttia kestävä hyvin havainnollinen esitys http://www.pechakucha.org/presentations/artificial- intelligence

Esityksen tekstiversion tuottaminen: lopetus tavoitteena viimeisen mielikuvan jättäminen yleisölle erilaisia tapoja lopettaa esitys yhteenveto keskeisten asioiden tiivistäminen kertaus johtopäätös paluu alkuun sitaatti, esimerkki, kokemus, juttu, vitsi, opetus, kehotus, haaste, kysymys, tulevaisuuden ennustus jne.

Kuuntelijakeskeinen esiintyjä… … ottaa kuulijat huomioon esityksen suunnittelussa analysoi kuuntelijoita ja tilannetta kohdentaa viestin huomioi yleisön suunnitellessaan sisältöä rakentaa esityksensä loogisesti harjoittelee esityksen aikana näkee esiintymisen vuorovaikutustilanteena hallitsee ja käyttää vuorovaikutusosaamistaan

Esitystilanne: luotettavuusvaikutelma (Aristoteles) kuulijoille syntyvä vaikutelma esiintyjän luotettavuudesta (ethos) esiintyjän herättämistä tunteista (pathos) esiintyjän argumentaatiosta ja logiikasta (logos) Vakuuttavuusvaikutelma kompetenssi: asian hallinta uskottavuus: vaikutelma todenmukaisuudesta hyväntahtoisuus: vaikutelma vilpittömyydestä dynaamisuus: asioiden esittäminen eloisasti, vaihtelevasti

Esitystilanne: Asiantuntijan luotettavuusvaikutelma Yleensä esiintyjät haluavat luoda itsestään vaikutelman kompetenttina Jonkun silmissä esiintyjä voi olla luotettava, toisen silmissä epäluotettava Kaksi arvioitavaa ulottuvuutta asiantuntemus: onko esiintyjällä asiasta sellaisia (tarkkoja) tietoja, mitä yleisöllä ei ole luottamus: miten rehellisenä, ammatillisesti luotettava ja yleisesti uskottava esiintyjä on Kuvaa, millaisena yleisö näkee puhujan, asian ja yleisön suhteen (Allen ym. 2008, 344 – 345.)

Esitystilanne: esiintyjän luotettavuusvaikutelma puhujan vilpittömyys pätevyys sosiaalinen attraktiivisuus aktiivisuus varmuus sekä samankaltaisuus arvioijaan nähden (Valo 1994, 53) Jos luotettavuuskuva murtuu, kaikki muukin puheessa ja puhujassa kyseenalaistetaan helpommin Luotettavuuskuvan arviointia ohjaa arvioijan uskomus siitä, mikä on ihanneviestijä (Valkonen 1997, 62)

Esitystilanne: asiantuntijan vuorovaikutusosaaminen esiintymisen kontekstissa Yleisön huomioiminen (tieto, taito, asenne, motivaatio, eettisyys) Materiaalien ja havainnollistamisen tarkoituksenmukainen käyttö (tieto, taito, eettisyys) Tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen (tieto, taito, motivaatio, asenne, eettisyys) Selkeys: äänenkäyttö, artikulaatio, puhenopeus, rakenteen loogisuus, sisällön selkeys (tieto, taito, motivaatio, asenne) Havainnollistaminen: esimerkit, tarinat, huumori, välineellinen havainnollistaminen, kuvat… (taito, tieto, asenne, motivaatio, eettisyys) Sisällön hallinta (tieto)

Pohdinta esiintymisestä Millainen tilanne esiintyminen on? Missä haluaisit kehittyä esiintyjänä? Millaisissa tilanteissa esiinnyt tai tulet esiintymään? Mikä esiintymisessä on haasteellista? Mikä esiintymisessä on helppoa? Mikä esiintymisessä jännittää? Miten itse pystyn luomaan luotettavan vaikutelman yleisölleni?

Kirjallisuus Allen, M., Burrell, N. & Bourhis, J. 2008. Coping with the needs of presentation. Teoksessa H. Strohner & G. Rickheit (toim.) Handbook of communication competence. Berliini: De Gruyter Mouton, 343–358. Laajalahti, A. 2014. Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijan työssä. Studies in Humanities 225. Jyväskylän yliopisto. Valkonen, T. 1997. Puheviestintätaitojen arviointi lukion päättökokeessa. Puheviestinnän lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto: viestintätieteiden laitos. Valo, M. 1994. Käsitykset ja vaikutelmat äänestä. Studia Philologica Jyväskyläensia 33. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väliverronen, E. 2002. Kirjoittaminen prosessina. Teoksessa M. Kinnunen & O. Löytty (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino, 83–94.