Eläinkunnan pääjaksot

ELÄINKUNNAN PÄÄJAKSOT Sienieläimet (Porifera) Sienieläimet jaetaan tukirangon perusteella kolmeen luokkaan: Sarveispiisienet (Demospongiae) Lasisienet (Hexactinellida) Kalkkisienet (Calcarea) lajeja mm. pesusieni, järvisieni, yhteensä ~5000 elävät merissä, mutta tavataan myös makeissa vesissä Sienieläimen perusrakenne säkkimäinen, jossa varsinaisia kudoksia ja elimiä ei ole Kaksi solukerrosta, yksittäiset solut hoitavat eri tehtäviä Tyvi tai jalka on kiinni kasvualustassa, vastakkaisessa päässä on suuaukko (säkkimäinen rakenne) lisääntyvät jakautumalla tai silmikoimalla, myös suvullisesti ulkoisella hedelmöityksellä Ravinto siivilöidään ympäröivästä vedestä (plankton)

Polttiaiseläimet (Cnidaria) jaetaan neljään luokkaan: polyyppieläimet (Hydrozoa) meduusat (Scyphozoa) kuutiomeduusoihin (Cubozoa) korallieläimet (Anthozoa) Esim. portugalinsotalaiva, korvameduusa, noin 10 000 lajia, joista vain noin sata on ihmiselle vaarallisia Suurin osa lajeista elää suolaisissa vesissä, tavataan myös hyvin pohjoisissa makeissa vesissä ja murtovesialtaissa Säteittäissymmetrisiä, kaksi solukerrosta Yksi ruumiinaukko (sekä ravinnonotto että hylkyaukko) Hermosolujen muodostama hermoverkko + erikoistuneita soluja (lihas- & poltinsolut) Lisääntyminen sekä suvullisesti (sukusolu=> meduusavaihe) ja suvuttomasti (silmikoituminen=> polyyppivaihe)

Laakamadot (Platyhelminthes) laakamadot on jaettu neljään luokkaan kidusmadot (Monogenea) tiehytmadot (Trematoda) heisimadot (Cestoda) =>ovat kaikki yksinomaan loismatoja sisältäviä luokkia. värysmadot (Turbellaria) vapaana eläviä laakamatoja. Ne ovat petoja, joiden elinympäristöä ovat meret, sisävedet ja kostea maaperä Esim. lattana, leveä heisimato, ~40 000 lajia Kaksikylkisiä, ei jaokkeita ei ruumiinonteloa ihon ja suolen välissä eikä myöskään erilaistuneita hengitys- ja verenkiertoelimiä =>Hengitys suoraan diffuusiolla pintasolukon lävitse Alkeellinen hermosto Epätäydellinen ruuansulatuskanava (sekä ravinnon otto että jätteiden poisto tapahtuu suun kautta; erillistä peräaukkoa ei yleensä ole) Laakamadot ovat kaksineuvoisia (sama yksilö tuottaa sekä naaras- että koiraspuolisia sukusoluja)

Nilviäiset (Mollusca) Jaetaan mm. seuraaviin luokkiin: kotilot simpukat pääjalkaiset (tursaat, kalmarit, seepiat) yli 100 000 lajia, esim. jättiläiskalmari, sinisimpukka, lehtokotilo Suurin osa merten ja makeiden vesien eläimiä, mutta osa elää maalla selkärangattomia Ruumis jakautuu tyypillisesti neljään osaan: päähän, jalkaan, sisälmyspussiin ja vaippaan. =>nilviäinen liikkuu lihaksikkaan jalan avulla. Vaippa on sisälmyspussia peittävä limainen ihopoimu, jonka eritteestä nilviäiselle usein muodostuu kuori. Nilviäisillä saattaa olla erilaisia valoa aistivia rakenteita. Kehittyneet silmät löytyvät kuitenkin vain harvoilta nilviäisiltä, kuten mustekaloilta hengittävät kiduksilla (jotkin maakotilot keuhkoilla) Hermosto ja aistit hyvin kehittyneitä verenkierto avoin suvullinen lisääntyminen

Nivelmadot (Annelida) Luokkia mm. juotikkaat lierot monisukasmadot Nivelmatolajeja on yhteensä noin 30 000 lajia, mm. verijuotikas, kasteliero Tikapuuhermosto, alkeelliset aivot Suljettu verenkiertoelimistö (sykkivät suonet) ja täydellinen ruuansulatuskanava hengitys ihon läpi, joillain lajeilla kidukset (kostea iho) Suvullinen lisääntyminen, sisäinen hedelmöitys (osa kaksineuvoisia) Elävät maaperässä, vesissä, merissä tai loisina

Niveljalkaiset (Arthropoda) Niveljalkaisiin kuuluvat mm. hämähäkkieläimet äyriäiset hyönteiset Lajeja yli miljoona, mm. ritariperhonen, taskurapu, heinäsirkka, ampiainen, vesihämähäkki Ruumista suojaa kitiinikuori, toimii tukirankana + lihasten kiinnittymiskohtana Tikapuuhermosto, monipuoliset aistit putkimainen sydän, avoin verenkierto hengitys ilmaputkilla tai kiduksilla Suvullinen lisääntyminen, hedelmöitys joko ulkoinen tai sisäinen Hyönteiset käyvät läpi muodonvaihdoksen (muna => toukka => kotelo => aikuinen) Suuri taloudellinen merkitys ihmiselle (mm. silkki, hunaja..)

Piikkinahkaiset (Echinodermata) jaetaan viiteen luokkaan (6300 lajia) : merililjat meritähdet käärmetähdet merisiilit merimakkarat säteittäisesti symmetrisiä, viisiulokkeisia elävät merissä, yleensä pohjaeläiminä Ihossa on tukirangaksi yhtyneitä kalkkilevyjä Hermosto säteittäinen Liikunta-, ruuansulatus- ja hengityseliminä toimii vesiputkilojärjestelmä hengitys kiduksilla Yksineuvoisia, lisääntyminen suvullisesti tai suvuttomasti

Kalat (Pisces) Jaetaan mm. seuraaviin luokkiin: kalalajeja ~25000 luukalat (viuhkaeväiset, varsieväiset) rustokalat (mm. hait ja rauskut) kalalajeja ~25000 Merissä, järvissä ja muissa makeissa vesissä Elintavat ja ravinto vaihtelevat huomattavasti, petoja sekä kasvinsyöjiä + loisia Rustokaloilla rustoinen tukiranka, luukaloilla luinen tukiranka Rustokaloilla ei uimarakkoa (korkeuden säätely) Luukaloilla suomupeite ja taipuisat evät Yksinkertainen verenkierto, hengitys kiduksilla Luukaloilla kylkiviiva-aisti, rustokaloilla hyvä hajuaisti, kyky aistia sähkökenttä Rustokaloilla sisäinen hedelmöitys, luukaloilla ulkoinen

Sammakkoeläimet (Amphibia) Lahkot: matosammakot salamanterit sammakot ja konnat Lajeja 4200, esim. sammakko, rupikonna, jättikonna, vesilisko ovat puolittain vesieläimiä ja niiden kehitykseen kuuluu vedessä elävä, kiduksilla hengittävä toukkavaihe. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä Iho paljas, kostea,sisältää rauhasia (lima + myrkyt) Hengitys iholla + keuhkoilla, toukkana kiduksilla hyvät aistit, melko kehittyneet raajat, räpylät aikuisilla Ulkoinen hedelmöitys Elintavat vaihtelevat huimasti!!! Sammakkoeläimiä häviää kiihtyvällä vauhdilla sukupuuttoon

Matelijat (Reptilia) Lahkot: liskot käärmeet kilpikonnat krokotiilieläimet 7000 lajia, mm. sisilisko, vaskitsa, komodon varaani, niilin krokotiili, punakorvakilpikonna (Suomessa 5 lajia) Ensimmäisiä täysin maaelämään sopeutuneita selkärankaisia Vaihtolämpöisiä, hidas aineenvaihdunta, pitkäikäisiä Kehittyneet raajat ja aistit (sopeutumia maalla elämiseen) Hengittävät keuhkoilla Iho suomujen peitossa (suojaa kuivumiselta) Elintavat ja –ympäristöt vaihtelevat suuresti Sisäinen hedelmöitys, poikaset kuoriutuvat munista (suojaa kehittyvää alkiota kuivumiselta) Valtakausi 210-60 milj. vuotta sitten

Linnut (Aves) Yli 9000 lajia, esim. peippo, strutsi, keisaripingviini, albatrossi, arapapukaija Munivia, höyhenpeitteisiä Elävät maassa, ilmassa ja vedessä Luut onttoja ja kevyitä => lentäminen helpompaa Hengitys keuhkoilla, joiden laajentumina ovat ilmapussit Tehokas ruuansulatus, hyvät aistit, 4-lokeroinen sydän, kehittynyt verenkierto Suvullinen lisääntyminen, sisäinen siitos, poikaset kuoriutuvat munista Nokan ja kynsien muoto vaihtelee ravinnon ja elintapojen mukaan Lisääntymiseen liittyy lajikohtainen soidinkäyttäytyminen Useat lajit muuttavat kahdesti vuodessa Kehittyivät lentoliskoista

Nisäkkäät (Mammalia) Jaetaan: nokkaeläimet pussieläimet istukkanisäkkäät Lajeja ~5400, mm. pullokuonodelfiini, vuorigorilla, jättikenguru, susi, päästäinen, pohjanlepakko.. Kaikki ruumiintoiminnot kehittyneitä Karvapeite ( poikkeuksena valaat), tasalämpöisyys => elävät kaikilla mantereilla Synnyttävät eläviä poikasia, ensiravintona maito Elintavat ja –ympäristöt hyvin erilaisia (maassa, ilmassa vedessä) Lisääntymiseen liittyy kiima-aika, ja soidinmenot, jotka lajikohtaisia Kehittyivät ~200 milj.v. sitten nisäkäsliskoista Ihmisen lähin elossa oleva sukulainen on simpanssi, jonka geeniperimä ~99% identtinen omamme kanssa