ISBAR – Strukturoitu raportointimenetelmä potilasturvallisuuden tukena Kliininen hoitotyön asiantuntija Merja Sjöman Laatupäällikkö Elina Kippola Medisiininen tulosalue

Mikä on (I)SBAR? Strukturoitu raportoinnin ja konsultoinnin työkalu 1990-luvulla kehitetty suullisen tiedonkulun yhdenmukaistamiseksi USA:n merivoimissa (SBAR) Levisi ilmavoimiin Muuntautui terveydenhuoltoon Ensimmäisiä käyttäjiä oli Kaiser Permanente –organisaatio Coloradossa, Michael Leonard Otettiin ensimmäisenä käyttöön St. Joseph Medical Centerissä Yhdysvalloissa 2003 Havaitsivat, että jotkut kommunikoinnin ongelmat liittyivät eri variaatioihin kommunikointityyleissä SBAR tukemaan avointa, rehellistä kommunikointia, kysyminen, oletukset ISBAR -nimike I Identify Tunnista S Situation Tilanne B Backround Tausta A Assessment Nykytilanne R Recommendation Toimintaehdotus

Taustaa Suositukset Monipuoliset käyttömahdollisuudet: WHO (2007) suositus potilaan siirtyessä yksiköiden välillä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suositus Käypä hoito suositus Sairaanhoitajat ry (ent. Sairaanhoitajaliitto) Suomen potilasturvallisuusyhdistys ry Monipuoliset käyttömahdollisuudet: Potilaan siirto yksiköstä toiseen Lääkärin konsultointi Työvuoron vaihteet (hiljainen ja suullinen raportointi) Tarkistuslistan pohjana

STM:n malliesimerkki

Taustaa Terveydenhuoltolain (1386/2010) mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Sen toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785). Potilaalla on oikeus hyvään sairaanhoitoon, jossa terveydenhuollon ammattihenkilön tulee kirjata riittävät tiedot hoidon järjestämiseksi, suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja seurannan turvaamiseksi. Suullinen ja kirjallinen kommunikaatio on tärkeää potilas- ja työturvallisuuden kannalta Kommunikaation ongelmat aiheuttavat vaaran hoidon jatkuvuudelle ja riskin hoitovirheisiin Erilaiset kommunikaation ongelmat (esim. tiedonkulun katkeaminen, väärinymmärrykset) myötävaikuttavat noin 65 % terveydenhuollon haittatapahtumista HaiPro Tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan liittyvät Suulliseen tiedonkulkuun ja viestintää liittyviä Väärä, epätarkka, puutteellinen tieto Puuttuva tieto Väärin tulkittu, väärin ymmärretty

Hyödyt tutkimuksien pohjalta Haittatapahtumien määrä väheni potilasasiakirja-analyysin avulla (Global Trigger Tool) (Haig, Sutton & Whittington 2006) Ennen käyttöönottoa haittatapahtumia oli 89,9/1000 hoitopäivää Käyttöönoton jälkeen 39,96/1000 hoitopäivää Hoitohenkilökunta omaksui käytön nopeasti, epäröintiä menetelmää kohtaan lääkäreillä Helpottaa ja parantaa kommunikointia (Groff & Augello 2003) Parantaa hoitajien ja lääkärien kommunikointia kiireellisissä tilanteissa (Leonard, Graham & Bonacum 2004) Kommunikointi on johdonmukaisempaa, ennustettavampaa (Leonard ym. 2004) Parantaa tilannetietoisuutta (Haig ym. 2006) Edistää kriittisen ajattelun taitoja, ei siis vain tietojen keräämistä ja eteenpäin siirtämistä (Groff & Augello 2003) Vähentää tekijöitä, jotka liittyvät organisaation hierarkiaan ja kokemukseen (Vardaman, Cornell, Gondo, Amis & Townsend-Gervis 2012) Soveltuu käytettäväksi hoitajien ja lääkäreiden välillä sekä hoitajan ja hoitajan välillä (Riesenberg, Leitzsch, Cunningham 2010)

Hyödyt Selkeä runko, joka kaikilla tiedossa ja samassa muodossa Olennainen tieto selkeässä, priorisoidussa, tiiviissä muodossa Mahdollistaa johdonmukaisen ja yhtenäisen kommunikaation Sopii kaikille terveydenhuollon ammattiryhmille Raportointi tehostuu sisällöllisesti, on järjestelmällistä Raportoinnin laatu paranee Ajankäyttö tehostuu Potilaan siirtoon liittyvät prosessit kehittyvät tehokkaammiksi Vähentää haittatapahtumia Edistää potilasturvallisuutta

Käyttöönotto Kehittämishanke medisiinisellä tulosalueella Porrasteinen eteneminen: I Potilaan siirto päivystyksestä vuodeosastolle II Potilaan siirto yksiköstä toiseen III Lääkärin konsultointi IV Työvuoron vaihteet, tarkistuslistat Käytön laajeneminen Verkkokoulutus Vaikuttavuuden arviointi

ISBAR käytössä I S B A R 1. Valmistaudu raportointiin TUNNISTA (Identification)   Potilaan nimi Henkilötunnus Yksikkö mistä tulee S TILANNE (Situation) Tulosyy B TAUSTA (Backround) Perussairaudet Riskitiedot Infektio/eristys A NYKYTILANNE (Assessment) Hemodynamiikka Happeutuminen Kipu Tajunnan taso, orientaatio Toimintakyky Muut oleelliset asiat R TOIMINTAEHDOTUKSET (Recommendations) Jatkohoito-ohjeet 1. Valmistaudu raportointiin Varmista keneen otat yhteyttä Tutustu potilaaseen ISBAR rungon mukaisesti 2. Raportin antaja Käytä raportoitaessa ISBAR –menetelmää Puhu selkeästi Varmista, että tieto on siirtynyt 3. Raportin vastaanottaja Kuuntele, älä keskeytä Kysy tai tarkenna tarvittaessa Toista ja kirjaa saamasi ohjeet ja määräykset Suljetun ympyrän tekniikka

ISBAR taskukortin ja seinäjulisteen (koko A4) voi halutessaan tilata Grano Oy:ltä (oulu@grano.fi)

Lähteet Communication During Patient Hand-Overs 2007. Patient safety solutions. Volume 1, solution 3. Wolrd Healt organisation. http://www.who.int/patientsafety/solutions/patientsafety/PS-Solution3.pdf?ua=1 (viitattu 14.08.2017) Cornell, P., Townsend Gervis, M., Yates, L. & Vardaman, J.M. 2014. Impact of SBAR on nurse shift reports and staff rounding. Medsurg Nursing Vol. 23, No. 5, 334-342. Curtis, K. & Tzannes, A. 2011. How to talk to doctors – a guide for effective communication. International Nursing Review 58, 13-20. Euroopan komission potilasturvallisuus suositukset 2009. Osoitteessa: http://ec.europa.eu/health//sites/health/files/patient_safety/docs/council_2009_fi.pdf (viitattu 10.4.2017.) Foronda, C.L., Alhusen, J., Budhathoki, C., Lamb, M., Tinsley, K. & MacWilliams, B. 2015. A mixed-methods, international, multisite stydy to develop and validate a measure of nurse-to-physician communication in simulation. Nursing Education Perspective Vol. 36, N. 6, 383-388. Haig, K., Sutton, S., Whittington, J. 2006. SPAR: a shared mentol model for improving communication between clinicians. Joint Commission Journal of Quality and Patient Safety. 32 (3): 167 – 175. Helavuo, A., Kinnunen, M., Peltomaa, K. & Pennanen, P. 2011. Potilasturvallisuus – Potilasturvallisuuden keskeisiä kysymyksiä havainnollisesti ja käytännöllisesti. Helsinki. Fioca Oy. Kinnunen, M., Keistinen, T., Ruuhilehto, K. & Ojanen, J. 2009. Vaaratapahtumien raportointimenettely opas. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2009. Osoitteessa: https://www.thl.fi/documents/10531/104889/Opas%202009%204.pdf (viitattu 4.4.2017.) Kupari, P., Peltomaa, K., Inkinen, R., Kinnunen, M., Kuosmanen, A. & Reunama, T. 2012. ISBAR –menetelmä auttaa turvallisessa tiedonvälittämisessä. Sairaanhoitaja 3/2012, 29-31. PPSHP medisiinisen tulosalueen HaiProt 2016. Salminen-Tuomaala, M., Leikkola, P., Mikkola, R. & Paavilainen, E. 2015. Potilaan hoidon turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ensihoidon työntekijöiden kokemana. Tutkiva Hoitotyö 13(4), 2015. PPSHP:n laatu- ja potilassuunnitelma 2016. Yhtymähallinto. Osoitteessa:https://intra.oysnet.ppshp.fi/dokumentit/Koulutusmateriaali%20sislttyyppi/Laatu-%20ja%20potilasturvallisuussuunnitelma%202016.pdf#search=potilasturvallisuus%20suunnitelma (viitattu 10.4.) PPSHP strategia 2015- . Osoitteessa. https://intra.oysnet.ppshp.fi/dokumentit/Ptksenteko%20sislttyyppi/PPSHPn%20strategia.pdf (viitattu 10.4.2017.) STM 2014. Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014: 7. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116921/URN_ISBN_978-952-00-3489-4.pdf?sequence=1 (viitattu 29.3.2017). STM 2009. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 – 2013. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Yliopistopaino. Helsinki. Sairaanhoitajaliitto. https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/potilasturvallisuus/ (viitattu 29.3.2017). UpToDate Jne.

Kliinisen hoitotyön asiantuntija Merja Sjöman 040 507 6481 merja Kliinisen hoitotyön asiantuntija Merja Sjöman 040 507 6481 merja.sjoman@ppshp.fi Laatupäällikkö Elina Kippola elina.kippola@ppshp.fi 040 509 7325