Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Syksy 2009 www.oph.fi

Arviointiasteikon muutos 1.8.2009 alkaen on siirrytty ammatillisissa perustutkinnoissa viisiportaisesta asteikosta kolmiportaiseen arviointiasteikkoon koskee kaikkia tutkinnon suorittajia ammatillisissa perustutkinnoissa myös näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa oppimisen arvioinnissa (pt, at + eat) Opetushallituksen todistusmääräys (10/011/2006) ei ole enää voimassa ammatillisten perustutkintojen osalta

Uusi todistusmääräys (1) Suunniteltu astuvaksi voimaan 1.9.2009 V. 2009 vain sähköisessä muodossa www.oph.fi/nayttotutkinnot osoitteessa Yliopistolaki (558/2009) astuu voimaan 1.1.2010, jossa yhteydessä kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin muuttuu ( 37 § …. voidaan ottaa henkilö, 2) joka on suorittanut vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat opinnot taikka 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon. 1.1.2010 alkaen joudutaan todistusmääräys uusimaan jälleen yliopistolain astuessa voimaan. Tässä yhteydessä julkistetaan myös painettu versio

Uusi todistusmääräys (2) Ammattikorkeakoululain (564/2009) muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen 1.1.2010, 20 § Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut… 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan tutkinnon sen mukaan kuin opetusministeriön asetuksella säädetään Säädös kelpoisuudesta ammattikorkeakouluopintoihin ei ole väliaikainen

Uudet ammatillisten perustutkintojen perusteet Määräystä on noudatettava 1.8.2009 jälkeen alkavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) ja näyttötutkinnoissa. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa aloitettu koulutus ja näyttötutkintosuoritukset voidaan saattaa loppuun määräyksen 23.4.2001 nro 23/011/2001 mukaisesti 31.7.2019 mennessä, ellei muista säädöksistä ja määräyksistä muuta johdu. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen, mitä näissä tutkinnon perusteissa on määrätty Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutukseen osallistuville tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Vastaava siirtymäaika ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa kaksi vuotta.

Elinikäisen oppimisen neuvosto Neuvosto asetettu 15.7.2009, aikuiskoulutusneuvosto lakkautettu Valtioneuvoston asetus 340/2009, tehtävät: seurata koulutuksen ja työelämän toimintaympäristön ja yksilöiden koulutustavoitteiden muutoksia sekä arvioida niiden vaikutuksia aikuisväestön osaamis- ja koulutustarpeisiin ja elinikäisen oppimisen politiikkaan. seurata ja edistää työelämässä tapahtuvaa opiskelua edistää korkeakoulujen, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten yhteistyötä työelämän kanssa seurata elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumista ja tehdä ehdotuksia tarvittavista kehittämistoimenpiteistä edistää elinikäiseen oppimiseen liittyvää tutkimusta, pedagogista kehittämistyötä ja kansainvälistä yhteistyötä

Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24  Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) kansallinen sovellus: Tasot 6 (1. sykli) 7 (2. sykli) ja 8 (3. sykli) korkeakoulututkinnot Taso 5 erikoisammattitutkinto Taso 4 ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä Taso 2 perusopetuksen oppimäärä

Valtiovarainministeriön budjettiesitys v. 2010, Opm Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa jatketaan Työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaantoa parannetaan Oppisopimusmuotoisen koulutuksen ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa lisätään Työelämässä tapahtuvan oppimisen vahvistaminen, eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen ja joustavat koulutuksen yhdistämismahdollisuudet Opettajien täydennyskoulutus (OSAAVA-ohjelma) Opm:n hallinnonalan menot 6,4 mrd €, josta aikuiskoulutus 523 milj. € (+4 %)

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishanke (Opm, 2/2009) Pekka Tauriainen (Varia) ja Petri Haltia (Haaga-Helia): Selvitys tutkintosuoritusten arvioijien rekrytoinnista ja arviointiosaamisesta Ehdotukset tutkintosuoritusten arvioijien rekrytoinnin ja arviointiosaamisen kehittämiseksi Laskelmat ehdotusten edellyttämistä resursseista.

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishanke (Opm, 2/2009) Taina Rekunen (K-instituutti), Piia Kolho ja Leena Sipilä (Papiina Oy): Arvio tutkintotoimikuntien ja aikuiskoulutuslain 7 §:ssä tarkoitettujen osapuolten roolista, tutkintotoimikuntien toimintaedellytyksistä ja toimintaperiaatteista Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämisestä ja kehittämisen vaatimista resursseista

Tuloksellisuusrahoitus (1) Tuloksellisuusrahoituksen käyttöönotto ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa työryhmän väliraportti 15.5.2008 työryhmän esitys (10/2008) 5 % vos- ja oppisopimusrahoituksesta annetaan tuloksellisuusrahoituksena v. 2010 alkaen mittarina koko tutkinnon suorittajien määrä suhteessa näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen osallistuneista tällä hetkellä 43 % suorittaa näyttötutkinnon, tavoitteena v. 2012 80 %

Tuloksellisuusrahoitus (2) Tuloksellisuusrahoituksen käyttöönotto vaatii muutoksen lakiin ja asetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta Tuloksellisuusrahoitus otetaan käyttöön v. 2010 Taso: 3 % (= 6 milj. € kokonaisrahoituksesta) Vuoden 2010 tuloksellisuusraha jaetaan vuosien 2007-2008 tutkintojen määrien perusteella Mittariston kehittäminen jatkossa

Näkökulmia arviointiprosessiin Markku Kokkonen Johtamisen ttk, 1.9.2009 www.oph.fi

Tutkinnon suorittaminen Ammattitaito osoitetaan tuotanto-, palvelu- tai johtamisprosessin mukaisissa työtehtävissä, lähtökohtana yrityksen toiminnot Näyttötutkintomestarin tehtävänä on sovittaa yrityksen toiminnot ja tutkinnon perusteet yhteen Poikkeavat ratkaisut, jos kaikkia ammattitaitovaatimuksia ei voida osoittaa työpaikoilla Osoitetaan ainoastaan niiden ammattitaitovaatimusten mukainen osaaminen, jota tutkinnon perusteissa edellytetään Arvioidaan koko prosessia, ei pelkästään lopputulosta

Mitä tietoja tarvitaan ammattitaidon arviointiin? Tutkinnon perusteet Tutkinnon muodostuminen Tutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Ammattitaidon osoittamistavat Henkilökohtaistaminen Miten valtakunnallisia tutkinnon perusteita sovelletaan työpaikoilla tutkinnon suorittamisessa? Miten, missä, milloin ammattitaito osoitetaan ja kuka arvioi ammattitaidon? Arviointilomakkeet

Kuka arvioi ammattitaidon? Työnantajan, työntekijän ja opetusalan edustajat Itsenäinen ammatinharjoittaja, jos on alalle tyypillistä Yrittäjän ammattitutkinnossa ja yritysjohtamisessa kolmikanta määritelty eri tavalla: Kokenut yrittäjä Yrittäjien tai sidosryhmien edustaja esim. yrittäjäjärjestöistä tai pk-yritystoimintaa tukevista tai palvelevista organisaatioista Opetusalan edustaja Pääsääntö: samalta työpaikalta kuin tutkinnon suorittaja Arvioijien kriteerit määritelty, esteellisyys huomioitava Arvioijien perehdyttäminen Salassapitovelvollisuus

Miten ammattitaito arvioidaan? Henkilökohtaistamisessa sovitun aikataulun ja arvioijien työnjaon mukaisesti arvioija / arvioijat havainnoivat tutkinnon suorittajan käytännön työtehtäviä ja arvioivat ammattitaitoa Pääsääntö: tärkeimmät työvaiheet arvioidaan, jatkuvan arvioinnin periaatetta ei ole Tutkinnon perusteet (tutkinnon osat) on laadittu työprosessien mukaisesti Työtehtävien aikana syntyvien asiakirjojen arviointi (esim. työsuunnitelma, tarjous, budjetti, hoitosuunnitelma)

Täydentävät arviointimenetelmät Jos ammattitaitoa ei voida arvioida kattavasti ja luotettavasti käytännön työtehtävissä, henkilökohtaistamisessa sovitaan muista ammattitaidon osoittamistavoista ja arviointimenetelmistä, esim. tutkinnon perusteissa mainitut erillispätevyydet haastattelu kirjalliset kuvaukset työn perustana olevan tiedon hallinta itsearviointi

Arviointilomakkeet Käytännön työtehtävien arviointi Tutkinnon osan arviointiesitys Koko tutkinnon suorittaminen Arviointitietojen toimittaminen tutkintotoimikunnalle arviointipäätöksen tekemistä varten Tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan/osien suorittamisesta

Miten arviointiprosessi etenee? Arviointikeskustelu Pääsääntö: ammattitaito osoitetaan ja arvioidaan tutkinnon osittain Käytännön työtehtävien (ja tutkinnon suorittajan tuottamien dokumenttien) arviointi Kun kaikki henkilökohtaistamisessa sovitut tutkintosuoritukset on tehty ja arvioitu järjestetään arviointikeskustelu. Arviointikeskusteluun osallistuu kolmikannan edustajien lisäksi tutkinnon suorittaja Arviointikeskusteluun osallistuu vähintään yksi henkilö, jolla on näyttötutkintomestarin koulutusohjelma (15 ov tai 25 op) suoritettuna)

Arviointikeskustelun kulku Todetaan tehdyt arvioinnit Varmistetaan kattavuus ja arvioinnin luotettavuus Arviointiaineisto Tutkinnon suorittajalla on mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti Kuullaan tutkinnon suorittajan itsearviointi suullisesti Arviointikeskustelu ei tarkoita käytännön työtehtävien arviointien arviointia

Miten arviointiprosessi etenee? Arviointikokous Arviointikokoukseen osallistuu kolmikanta Tehdään arviointiesitys tutkinnon osan arvosanasta (pt) tai arviointiesitys tutkinnon osan hyväksymisestä tai hylkäämisestä (at ja eat) Pääsääntö: vain hylätyt tutkinnon osat perustellaan Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla kaikki arviointiesitykset on perusteltava Arvioijien erimielisyyden ratkaiseminen Arviointiesityksen allekirjoittaminen

Näyttötutkinnon järjestäjä vastaa: Miten arviointiprosessi etenee? Näyttötutkinnon järjestäjä ja tutkintotoimikunta Näyttötutkinnon järjestäjä vastaa: Arviointitietojen toimittamisesta tutkintotoimikunnalle Tutkintotodistusten laatimisesta ja allekirjoittamisesta Arvioinnissa ja henkilökohtaistamisessa syntyvien dokumenttien arkistoinnista Tutkintotodistusten kopioiden pysyvästä arkistoinnista Tutkintomaksujen keräämisestä ja tilittämisestä Opetushallitukselle Tutkintotodistusten jakamisesta tutkinnon suorittajille Tiedottaa tutkinnon suorittajaa mm. arvioinnin oikaisumenettelystä ja arvioinnin perusteluista Tutkintotoimikunta päättää arvioinnista

Arvioinnin oikaisu Oikaisuvaatimus tutkintotoimikunnalle 14 vrk:n kuluessa arviointipäätöksestä Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan, mikäli arviointipäätös on ilmeisen virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla